Petteri Orpo: Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea

Julkaistu: 13.08.2018

Petteri Orpon puhe minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 2018

Hyvät ystä­vät, kuuli­jat

Kesä on Suomessa ollut poik­keuk­sel­li­nen. Enkä nyt puhu pelkäs­tään ennä­tys­hel­teistä, vaan myös heinä­kuussa järjes­te­tystä Yhdys­val­to­jen ja Venä­jän presi­dent­tien tapaa­mi­sesta, johon kohdis­tui laajaa kansain­vä­listä mielen­kiin­toa. 

Tapaa­mi­nen oli Suomelle, Suomen ulko­po­li­tii­kalle sekä tasa­val­lan presi­dentti Niinis­tölle menes­tys.

Jotkut ovat olleet huolis­saan siitä, millai­sena maana Suomi näyt­täy­tyi kokouk­sen järjes­tä­jänä. Ulko­mi­nis­te­riön ja Helsin­gin kaupun­gin teet­tä­män media­tut­ki­muk­sen mukaan Suomea kuvat­tiin libe­raa­lina, kehit­ty­neenä ja edis­tyk­sel­li­senä maana. Minun korvaani tämä ei kuulosta harmaalta vyöhyk­keeltä.

***

Kukaan ei tänä kesänä ole voinut paeta sitä epämiel­lyt­tä­vää tosia­siaa, että ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa myös Suomeen jo nyt. 

Ilmas­ton­muu­tos lisää sään ääri­ti­loja. Keski­läm­pö­ti­lal­taan heinä­kuu rikkoi Suomen ennä­tyk­sen, ja oli koko Ilma­tie­teen laitok­sen mittaus­his­to­rian kuumin. Suomessa koet­tiin harvi­nai­nen helle­jakso, mutta niin koet­tiin myös koko pohjoi­sella pallon­puo­lis­kolla. 

Espan­jassa ja Portu­ga­lissa mita­tut lämpö­ti­lat olivat reilusti yli 40 astetta. Etelä-Koreassa, Japa­nissa, Alge­riassa ja Kana­dassa lämpö­en­nä­tyk­set ylit­tyi­vät.  Ruot­sissa kuivuus aiheutti laajoja metsä­pa­loja eri puolilla maata. Metsä­pa­loja sammut­ta­massa on ollut palo­mie­hiä ja kalus­toa useista eri EU-maista, myös Suomesta.

Ilmas­ton­muu­tos ei ole yhden maan ratkais­ta­vissa. Suomi on mukana maaryh­mässä, joka perää EU:lta kunnian­hi­moi­sem­paa ilmas­to­po­li­tiik­kaa ja lisää toimia ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mik­sesi.

Tämä halli­tus on päät­tä­nyt kiel­tää kivi­hii­len ener­gia­käy­tön vuonna 2029. Suomi on ensim­mäi­siä maita maail­massa, joka sisäl­lyt­tää kestä­vän kehi­tyk­sen osaksi valtion talous­ar­vio­eh­do­tusta. Tämän vuoden budje­tissa aloi­tet­tua kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­tia kehi­te­tään ja laajen­ne­taan vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Otamme siis käyt­töön vahvim­man aseen, eurot. Koko valtion 55 miljar­din budjet­tia peila­taan ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voitta vasten.

Lisää toimia tarvi­taan koko ajan. Poik­keuk­sel­li­sen kuuma kesä muutti Itäme­ren vihreäksi sini­le­vä­puu­roksi. Pyysin viime viikolla, että minis­te­rit Tiili­kai­nen, Leppä ja Mykkä­nen valmis­te­li­si­vat ehdo­tuk­sen lisä­toi­mista Itäme­ren suoje­luun. Päätök­siä teemme riihessä.

***

Suomessa on tänä kesänä keskus­teltu kiih­keästi kaupun­gis­tu­mi­sesta ja alue­ke­hi­tyk­sestä. 

Kaupun­gis­tu­mi­nen on maail­man­laa­jui­nen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Lähes 75 prosent­tia suoma­lai­sista asuu kaupun­geissa ja niitä ympä­röi­vissä seutu­kun­nissa. Kaupun­gis­tu­mi­nen Suomessa ei kuiten­kaan tarkoita sitä, että ihmi­set ja palve­lut kasaan­tui­si­vat yksin pääkau­pun­ki­seu­dulle. Ihmis­ten ja palve­lui­den keskit­ty­mistä tapah­tuu eri kokoi­silla alueilla ja tulok­sena on eri kokoi­sia keskit­ty­miä.

Suomessa on miele­kästä puhua pääkau­pun­ki­seu­dusta, maakun­ta­kes­kuk­sista, suurista kaupun­geista, seutu­kau­pun­geista ja harvaan asutusta maaseu­dusta. Ne kaikki tarvit­se­vat oman­lais­taan poli­tiik­kaa sekä hyvää yhteis­työtä keske­nään.

Kokoo­mus kannat­taa kaupun­gis­tu­mista. Siinä ei ole mitään pahaa, päin­vas­toin. Kaupun­gis­tu­mi­nen on globaali ilmiö, ei mieli­pi­de­ky­sy­mys.  Samaan aikaan haluamme tukea koko maan elin­voi­maa ja palve­luita. Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen antaa aivan uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia tähän. Samoin luon­non­va­ro­jemme sekä puhtaan ympä­ris­tömme kasvava arvo maail­malla.

Osaa­mi­nen, kilpai­lu­kyky ja niistä syntyvä kestävä talous­kasvu ovat parasta alue­po­li­tiik­kaa. Nyt olemme tilan­teessa, jossa työpaik­koja syntyy kaikissa Suomen maakun­nissa. Silloin kehi­tys on terveellä pohjalla, ei veden kanta­mista kaivoon.

Paikal­li­set ihmi­set, yrityk­set ja voima­va­rat ovat aluei­den elin­voi­man perusta. Eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestä­vää kasvua tunnis­ta­malla omat vahvuu­tensa ja keskit­ty­mällä niihin.

Myös valtion toimia tarvi­taan. Liiken­neyh­tey­det ovat yksi tärkeim­mistä asioista, joista pitää huoleh­tia. Nykyi­sellä rahoi­tus­mal­lilla eurot eivät riitä yhtä aikaa tarpeel­li­siin suuriin inves­toin­tei­hin, tärkei­siin maakun­tien väylä­hank­kei­siin ja perus­tien­pi­toon. Korjaus­velka uhkaa kasvaa. Jos pystymme ratkai­se­maan, miten suuret kansal­li­set infra­rat­kai­sut rahoi­te­taan, vapau­tamme varoja muihin tärkei­siin inves­toin­tei­hin ja pystymme huoleh­ti­maan alem­masta tiever­kosta.

Rahoi­tus­rat­kai­su­jen löytä­mi­seksi tehdään nyt suun­nit­te­lu­työtä yhdessä liikenne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön kanssa.

Keskeis­ten kaupun­ki­seu­tu­jen välille on vält­tä­mä­töntä tehdä isoja infrain­ves­toin­teja, jotka kasvat­ta­vat työs­sä­käyn­tia­lueita, kaupun­kien saavu­tet­ta­vuutta sekä tuke­vat ilmas­to­toi­mia ja vähä­pääs­töi­siä liiken­ne­muo­toja. Kaupun­kien ja kaupun­ki­seu­tu­jen menes­tys on koko Suomen kannalta vält­tä­mä­töntä. Siksi niiden kehit­ty­mistä on tuet­tava. Kokoo­mus esit­tää, että vuonna 2019 luodaan entistä vahvempi instru­mentti kaupun­ki­seu­duilla tehtä­vien inves­toin­tien ja kestä­vän kasvun tueksi.

MAL-sopi­muk­set ovat osoit­tau­tu­neet hyväksi työka­luksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion yhtei­sesti sovit­tu­jen tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen maan­käy­tössä, asumi­sessa ja liiken­teessä.  Kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion sopi­musyh­teis­työn jatku­vuus on varmis­tet­tava vakiin­nut­ta­malla ja vahvis­ta­malla MAL-sopi­muk­set.

Samalla se olisi yksi keino, jolla valtio sitou­tuisi osal­lis­tu­maan kaupun­ki­seu­tu­jen isoi­hin inves­toin­tei­hin.

***

Esitte­lin kolman­nen budjet­tie­si­tyk­seni viime viikolla.

Suomen suhdan­ne­kuva on suotuisa ja julki­sen talou­den tilanne tyys­tin toinen kuin halli­tuk­sen aloit­taessa. Kokoo­mus­lai­nen talous- ja työl­li­syys­po­li­tiikka tuot­taa tulosta.

Koti­ta­louk­sien ja yritys­ten luot­ta­mus on ennä­tys­ta­solla. Kasvu yltää 3 prosen­tin tuntu­maan tänä vuonna. 

Työl­li­syys on jatka­nut vahvaa kasvu­aan. 110 000 uutta työl­listä, ja työt­tö­myys­pro­sentti on laske­nut 7,2 prosent­tiin.

Valtion velkaan­tu­mi­nen on painettu vuoden 2014 yli 6 miljar­dista ensi vuodelle budje­toi­tuun 1,7 miljar­diin. Tavoit­teena on, että vuonna 2020 on mahdol­lista tehdä ylijää­mäi­nen budjetti. 

Suomen vienti on kasva­nut maail­man­kaup­paa nopeam­min.  Maail­man­ta­lou­den korkea­suh­danne jatkuu. 

***

Oppo­si­tio on vuoden verran yrit­tä­nyt kään­tää huomion pois hyvistä tulok­sista. Oppo­si­tio vähek­syy saavu­tuk­sia ja syyt­tää halli­tusta eriar­voi­suu­den ja tuloe­ro­jen lisää­mi­sestä.

Tutki­mus­ten mukaan halli­tuk­sen toimet eivät ole kasvat­ta­neet tuloe­roja. Vaali­kau­della yli sata­tu­hatta ihmistä on saanut työpai­kan. Se on suurin mahdol­li­nen eriar­voi­suutta, syrjäy­ty­mistä ja köyhyyttä vähen­tävä askel. Olen iloi­nen jokai­sesta työl­lis­ty­neestä.

Arvos­telu jatkuu vaalei­hin saakka. Toivot­ta­vasti kuulemme erityi­sesti SDP:ltä myös edes joita­kin ajatuk­sia siitä, miten hyvä talous­ke­hi­tys saadaan jatku­maan.  

Tois­tai­seksi SDP:n vaali­lu­pauk­set ovat olleet uhoa tehty­jen päätös­ten peru­mi­sesta tai rahan­jaosta. Uhkaus koko sote-uudis­tuk­sen peru­mi­sesta on kestä­mä­tön. Ei Suomella ole varaa siihen, että vält­tä­mät­tö­män uudis­tuk­sen valmis­telu alkaisi taas alusta.

Mutta: Ei jäädä jumiin saavu­tet­tui­hin tulok­siin tai oppo­si­tion vaali­pu­hei­siin. Meidän on katsot­tava eteen­päin. Valmista ei ole.

Suurim­mat uhat talou­den kasvulle ovat kansain­vä­li­nen kaup­pa­sota ja sen luoma epävar­muus, koti­maassa taas kasvava pula osaa­vasta työvoi­masta.

Suomi käy nyt täysillä, joten tarvit­semme lisää tilaa talou­den ja työl­li­syy­den kasvulle. Kans­lia­pääl­lik­kö­työ­ryhmä käy esityk­ses­täni läpi jo toteu­te­tut työl­li­syys­toi­met ja valmis­te­lee halli­tuk­sen budjet­ti­rii­heen mennessä lisä­toi­mia, jotta talous ja työl­li­syys jatkai­si­vat kasvu­aan. Tarvit­semme lisää nopea­vai­kut­tei­sia työl­li­syys­toi­mia, jotta kymme­net tuhan­net avoi­met työpai­kat ja työt­tö­mät saadaan kohtaa­maan. Samaan aikaan meidän täytyy tehdä tilaa uudelle kasvulle ja nykyistä korkeam­malle työl­li­syy­delle.

Kokoo­mus tavoit­te­lee tule­valla vaali­kau­della yli 75 prosen­tin pohjois­maista työl­li­syy­sas­tetta sekä uudis­tuk­sia, jolla 2020-luvulla pääs­tään kestä­vään, 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tee­seen.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen, kasva­vat sosi­aali- ja terveys- sekä sosi­aa­li­tur­va­me­not aiheut­ta­vat haas­teita valtion talou­delle. Työl­li­syy­sas­teen kasvu mahdol­lis­taisi lisäin­ves­toin­nit esimer­kiksi koulu­tuk­seen sekä tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan.

Suomi elää ja menes­tyy vain vahvalla osaa­mi­sella. Kasvun edel­ly­tys­ten vahvis­ta­mi­seksi Kokoo­mus tavoit­te­lee halli­tuk­sen budjet­ti­rii­hessä pysy­vää lisäystä tutki­muk­sen ja tuote­ke­hi­tyk­sen määrä­ra­hoi­hin.

Nyt tehtä­vien kasvu­toi­men­pi­tei­den lisäksi kunnian­hi­moi­nen tavoite vaatii suuria uudis­tuk­sia. Tarvit­semme työhön ja yrit­tä­mi­seen kannus­ta­van sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen, sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sen, työelä­män uudis­ta­mi­sen tähän päivään, perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen ja ennen kaik­kea Suomen uudis­ta­mi­sen dynaa­mi­seksi talou­deksi, jossa saa tehdä, saa onnis­tua, saa epäon­nis­tua. Meidän on puret­tava byro­kra­tiaa ja vapau­tet­tava ahke­rat suoma­lai­set ihmi­set teke­mään. Meidän on valjas­tet­tava tekno­lo­gian kehi­tys parem­man tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen.

Budje­tissa on lukui­sia panok­sia työl­li­syy­teen, turval­li­suu­teen ja hyvin­voin­tiin. Paran­namme työasun­to­vä­hen­nystä niin, että se tukee parem­min työn perässä muut­ta­mista. Nostamme enim­mäis­mää­rän 250 eurosta 450 euroon.  Lisäämme työn­haun tukeen ja työn­ha­ki­joi­den palve­lu­jen paran­ta­mi­seen yli 10 miljoo­naa euroa.

Lisäämme yrit­tä­jien perheen­jä­sen­ten ansio­pe­rus­tei­sen työt­tö­myys­tur­va­oi­keu­den toteu­tu­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon edis­tä­mi­seksi otetaan käyt­töön toisen asteen opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­li­lisä. Eriar­voi­suu­den ehkäi­se­mi­seksi koro­tamme vähim­mäis­mää­räi­siä päivä­ra­hoja ja takuu­elä­kettä. Niihin vara­taan yhteensä 30 miljoo­naa euroa.

Ylivel­kaan­tu­nei­den aseman kohen­ta­mi­seen esimer­kiksi talous ja velka­neu­von­nalla panos­tamme yhteensä 8 miljoo­naa euroa.

Uusien ja vanho­jen turval­li­suusuh­kien ehkäi­se­mi­seksi tarvi­taan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Polii­sien määrä säily­te­tään nyky­ta­solla eli noin 7 200 polii­sissa, ja siihen ehdo­te­taan 18 miljoo­nan euron lisä­ra­hoi­tusta.

Sivii­li­tie­dus­te­lu­lain­sää­dän­nön toimeen­pa­noon osoi­te­taan 10 miljoo­nan euron lisä­raha edel­lyt­täen, että lain­sää­dän­tö­uu­dis­tus tulisi voimaan ensi vuonna. Lisäksi suoje­lu­po­liisi saa 2,5 miljoo­naa euroa lisä­ra­hoi­tusta ydin­toi­min­tansa ja toimin­ta­ky­kynsä varmis­ta­mi­seksi.

Turval­li­suu­den tunnetta ei kuiten­kaan pidetä yllä pelkäs­tään viran­omais­toi­min­nalla ja virka­val­lan määrää lisää­mällä.  Me kaikki voimme vaikut­taa toinen tois­temme turval­li­suu­den tuntee­seen. Viha­puhe naker­taa turval­li­suu­den tunnetta ja vähen­tää luot­ta­musta. Viha­puhe on rikos. Minis­te­rit Antti, Sanni ja Kai kerto­vat huomenna lisää, miten viha­pu­hee­seen voitai­siin puut­tua entistä parem­min.

***

Hyvät ystä­vät,

Kestävä talous ja työl­li­syy­den lisää­mi­nen eivät ole kokoo­muk­sen agen­dalla siksi, että niin on aina ollut. Vaan siksi, että niillä raken­ne­taan tule­vai­suutta. Ne ovat vain väline hyvin­voin­nin saavut­ta­mi­seen.

Puolue­ko­kouk­sessa puhuin Ainosta ja Leosta, tänä vuonna synty­vistä noin 50 000 lapsesta ja pohdin, mitä voimme tehdä, jotta heillä on parhaat mahdol­li­set edel­ly­tyk­set pärjätä omassa elämäs­sään.

Haluamme tehdä Suomesta maail­man parhaan maan lapsille ja perheille.

Suomi on jo nyt monilla mitta­reilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­nei­den eliniä­no­dote on maail­man kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maail­man toiseksi parasta. Suomi on maail­man toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipää­tään lapsuus on täällä maail­man kolman­neksi turva­tuin.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maail­man­kuulu ja tuot­taa erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia.  Aivan vasti­kään Suomi listat­tiin myös maail­man onnel­li­sim­maksi maaksi.

Hyvien tulos­ten varjoon jää myös monia ongel­mia, jotka aset­ta­vat lapsiamme keske­nään eriar­voi­seen asemaan ja vaikeut­ta­vat perhei­den arkea.

Kokoo­mus haluaa, että lasten ja perhei­den hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen noste­taan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­ta­voit­teista.

Me haluamme vahvis­taa varhais­kas­va­tusta ja tehdä esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista.

Laadu­kas varhais­kas­va­tus on suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män kivi­jalka.

Varhais­kas­va­tus tasaa tehok­kaasti erilai­sista taus­toista tule­vien lasten lähtö­ta­soe­roja ja vahvis­taa tasa-arvoa. Järjes­tel­mämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian harva lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen.  Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että mahdol­li­sim­man moni lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen.

Varhais­kas­va­tuk­sella ja esio­pe­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syssä. Esio­pe­tuk­sen on oltava maksu­tonta, ja kaik­kien 5-6-vuotiai­den on pääs­tävä osal­lis­tu­maan siihen. Tämä helpot­taa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edel­ly­tyk­set elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikom­mat.

Ensi vuoden budje­tissa kohden­namme varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvon ja osal­lis­tu­mi­sas­teen edis­tä­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Laajen­namme kokei­lua viisi­vuo­tiai­den maksut­to­masta varhais­kas­va­tuk­sesta. Jo nyt 14 000 lasta on maksut­to­man varhais­kas­va­tus­ko­kei­lun piirissä.

Haluamme edis­tää perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea.

Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Tällä hetkellä perhe­va­paat jakau­tu­vat epäta­sai­sesti ja aset­ta­vat äidit ja isät vanhem­pina keske­nään eriar­voi­seen asemaan.

Suomessa on edel­leen niin, että nainen jää kotiin hoita­maan lasta, isän jatkaessa työn­te­koa ja tuodessa leivän pöytään. Hoiva­vas­tuun epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen vaikut­taa kiel­tei­sesti nais­ten ura- ja palk­ka­ke­hi­tyk­seen ja viime­kä­dessä myös eläke­ker­ty­mään. Tasa-arvon kannalta on täysin kestä­mä­töntä, että naisen palk­kaa­mi­nen on työnan­ta­jalle edel­leen riski.

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus on sellai­nen, joka kohte­lee perheitä tasa­puo­li­sesti ja huomioi perhei­den moni­nai­set elämän­ti­lan­teet.

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus lisää tasa-arvon lisäksi perhei­den arjen suju­vuutta, kun vapaita voi käyt­tää nykyistä jous­ta­vam­min ja hoiva­vas­tuuta jakaa helpom­min.

Tässä halli­tuk­sessa uudis­tus kariu­tui näke­my­se­roi­hin. Seuraa­van halli­tuk­sen on uudis­tus toteu­tet­tava.

Me haluamme vastata erilais­ten perhei­den erilai­siin tarpei­siin.

Kaikki perheet ovat erilai­sia, mutta sama­nar­voi­sia. Tämä on huomioi­tava lain­sää­dän­nössä nykyistä parem­min ja perheitä kohdel­tava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoi­sina.

Nykyi­sin perheet ovat eriar­voi­sessa asemassa muun muassa monien etuuk­sien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mys­ten sekä vanhem­pain­va­pai­den osalta.  Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koske­vaa lain­sää­dän­töä uudis­te­taan parhail­laan vasta­maan parem­min perhei­den erilai­sia tilan­teita. Esityk­sessä muun muassa vuoroa­su­mi­nen otetaan lain­sää­dän­töön, ehkäis­tään tapaa­mi­soi­keu­den toteu­tu­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia sekä kirja­taan lapsen huol­ta­jille velvol­li­suus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita.

Jo vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä tehdään useita etuus­muu­tok­sia. Esimer­kiksi adop­tio­per­heet noste­taan samaan asemaan muiden perhei­den kanssa.

Me haluamme taata jokai­selle lapselle aina­kin yhden harras­tuk­sen.

Hyvät harras­tuk­set ja liikun­nal­li­sen elämän­ta­van oppi­mi­nen lisää­vät lasten hyvin­voin­tia ja paran­ta­vat elämän­laa­tua.

Harras­tus­ten vali­koima kasvaa Suomessa kovaa vauh­tia ja jokai­nen varmasti löytää mielei­sensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liik­kuu liian vähän suosi­tuk­siin nähden ja fyysi­nen kunto on heikko. Monelle harras­tus tai sen puute voi myös olla eriar­vois­tava koke­mus.

Monissa pien­ten­kin lasten harras­tuk­sissa kustan­nuk­set voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harras­tuk­set ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysi­sen kunnon ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen, myös lapsen sosi­aa­lis­ten taito­jen ja yhteen­kuu­lu­vuu­den tunteen edis­tä­mi­sessä.

Kokoo­mus on sitä mieltä, että jokai­sella lapsella on oltava oikeus vähin­tään yhteen harras­tuk­seen. Jokai­nen lapsi ansait­see harras­tus­ta­kuun! Tämän halli­tuk­sen aikana harras­tus­ta­kuuta on lähdetty toteut­ta­maan, mutta vielä on matkaa siihen, että se toteu­tuu jokai­sen lapsen kohdalla.

Lähdemme siitä, että lapsi­per­hei­den palve­luita on kehi­tet­tävä. 

Suoma­lai­nen neuvo­la­jär­jes­telmä on osoit­ta­nut toimi­vuu­tensa ja paik­kansa hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­mi­sessa.

Tule­vai­suu­dessa neuvo­la­jär­jes­tel­män on vastat­tava erilai­sen perhei­den ja muut­tu­neen arjen vaati­muk­siin. Tervey­se­ro­jen kaven­ta­mi­nen ja syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­nen on neuvo­loi­den keskei­nen myös tehtävä tule­vai­suu­dessa. Neuvo­loita voidaan myös tuoda enem­män päivä­ko­tien yhtey­teen. Nuorille ja perheille tarjot­ta­vissa palve­luissa on laajem­min­kin pyrit­tävä siihen, että mahdol­li­sim­man moni perhei­den ja lasten tarvit­sema palvelu tuodaan päivä­ko­tien ja koulu­jen yhtey­teen. 

Perhei­den tuessa ja lasten­suo­je­lussa on panos­tet­tava ennal­taeh­käi­syyn. Pieni­kin apu riit­tä­vän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhem­mät pahem­mat ongel­mat. Tavoit­teena tulee olla huos­taan­ot­to­jen selkeä vähen­ty­mi­nen. 

Meidän mieles­tämme on panos­tet­tava maahan­muut­ta­ja­las­ten osaa­mi­seen ­- koulu­tus on parasta kotout­ta­mista.

Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen yhteis­kunta. Suoma­lai­suus ei ole yksi, vaan monta erilaista kult­tuu­ria.

Kansain­vä­li­syys on aiem­paa vahvempi osa jo aivan pien­ten­kin lasten elämää ja se jos mikä on rikkautta. Meidän on pidet­tävä erityistä huolta siitä, että erilai­sista taus­toista tule­vat lapset ja perheet saavat tarvit­se­mansa tuen.  Kokoo­mus haluaa panos­taa maahan­muut­ta­jien koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen hyödyn­tä­mi­seen. 

Nämä tavoit­teet kirk­kaina mielessä on hyvä käyn­nis­tää poli­tii­kan syksy.

Kiitos!