Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea

Petteri Orpo: Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea

Julkaistu:

Petteri Orpon puhe minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 2018

Hyvät ystä­vät, kuuli­jat

Kesä on Suomessa ollut poik­keuk­sel­li­nen. Enkä nyt puhu pelkäs­tään ennä­tys­hel­teistä, vaan myös heinä­kuussa järjes­te­tystä Yhdys­val­to­jen ja Venä­jän presi­dent­tien tapaa­mi­sesta, johon kohdis­tui laajaa kansain­vä­listä mielen­kiin­toa. 

Tapaa­mi­nen oli Suomelle, Suomen ulko­po­li­tii­kalle sekä tasa­val­lan presi­dentti Niinis­tölle menes­tys.

Jotkut ovat olleet huolis­saan siitä, millai­sena maana Suomi näyt­täy­tyi kokouk­sen järjes­tä­jänä. Ulko­mi­nis­te­riön ja Helsin­gin kaupun­gin teet­tä­män media­tut­ki­muk­sen mukaan Suomea kuvat­tiin libe­raa­lina, kehit­ty­neenä ja edis­tyk­sel­li­senä maana. Minun korvaani tämä ei kuulosta harmaalta vyöhyk­keeltä.

***

Kukaan ei tänä kesänä ole voinut paeta sitä epämiel­lyt­tä­vää tosia­siaa, että ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa myös Suomeen jo nyt. 

Ilmas­ton­muu­tos lisää sään ääri­ti­loja. Keski­läm­pö­ti­lal­taan heinä­kuu rikkoi Suomen ennä­tyk­sen, ja oli koko Ilma­tie­teen laitok­sen mittaus­his­to­rian kuumin. Suomessa koet­tiin harvi­nai­nen helle­jakso, mutta niin koet­tiin myös koko pohjoi­sella pallon­puo­lis­kolla. 

Espan­jassa ja Portu­ga­lissa mita­tut lämpö­ti­lat olivat reilusti yli 40 astetta. Etelä-Koreassa, Japa­nissa, Alge­riassa ja Kana­dassa lämpö­en­nä­tyk­set ylit­tyi­vät.  Ruot­sissa kuivuus aiheutti laajoja metsä­pa­loja eri puolilla maata. Metsä­pa­loja sammut­ta­massa on ollut palo­mie­hiä ja kalus­toa useista eri EU-maista, myös Suomesta.

Ilmas­ton­muu­tos ei ole yhden maan ratkais­ta­vissa. Suomi on mukana maaryh­mässä, joka perää EU:lta kunnian­hi­moi­sem­paa ilmas­to­po­li­tiik­kaa ja lisää toimia ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mik­sesi.

Tämä halli­tus on päät­tä­nyt kiel­tää kivi­hii­len ener­gia­käy­tön vuonna 2029. Suomi on ensim­mäi­siä maita maail­massa, joka sisäl­lyt­tää kestä­vän kehi­tyk­sen osaksi valtion talous­ar­vio­eh­do­tusta. Tämän vuoden budje­tissa aloi­tet­tua kestä­vän kehi­tyk­sen budje­toin­tia kehi­te­tään ja laajen­ne­taan vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Otamme siis käyt­töön vahvim­man aseen, eurot. Koko valtion 55 miljar­din budjet­tia peila­taan ilmasto- ja ympä­ris­tö­ta­voitta vasten.

Lisää toimia tarvi­taan koko ajan. Poik­keuk­sel­li­sen kuuma kesä muutti Itäme­ren vihreäksi sini­le­vä­puu­roksi. Pyysin viime viikolla, että minis­te­rit Tiili­kai­nen, Leppä ja Mykkä­nen valmis­te­li­si­vat ehdo­tuk­sen lisä­toi­mista Itäme­ren suoje­luun. Päätök­siä teemme riihessä.

***

Suomessa on tänä kesänä keskus­teltu kiih­keästi kaupun­gis­tu­mi­sesta ja alue­ke­hi­tyk­sestä. 

Kaupun­gis­tu­mi­nen on maail­man­laa­jui­nen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Lähes 75 prosent­tia suoma­lai­sista asuu kaupun­geissa ja niitä ympä­röi­vissä seutu­kun­nissa. Kaupun­gis­tu­mi­nen Suomessa ei kuiten­kaan tarkoita sitä, että ihmi­set ja palve­lut kasaan­tui­si­vat yksin pääkau­pun­ki­seu­dulle. Ihmis­ten ja palve­lui­den keskit­ty­mistä tapah­tuu eri kokoi­silla alueilla ja tulok­sena on eri kokoi­sia keskit­ty­miä.

Suomessa on miele­kästä puhua pääkau­pun­ki­seu­dusta, maakun­ta­kes­kuk­sista, suurista kaupun­geista, seutu­kau­pun­geista ja harvaan asutusta maaseu­dusta. Ne kaikki tarvit­se­vat oman­lais­taan poli­tiik­kaa sekä hyvää yhteis­työtä keske­nään.

Kokoo­mus kannat­taa kaupun­gis­tu­mista. Siinä ei ole mitään pahaa, päin­vas­toin. Kaupun­gis­tu­mi­nen on globaali ilmiö, ei mieli­pi­de­ky­sy­mys.  Samaan aikaan haluamme tukea koko maan elin­voi­maa ja palve­luita. Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen antaa aivan uuden­lai­sia mahdol­li­suuk­sia tähän. Samoin luon­non­va­ro­jemme sekä puhtaan ympä­ris­tömme kasvava arvo maail­malla.

Osaa­mi­nen, kilpai­lu­kyky ja niistä syntyvä kestävä talous­kasvu ovat parasta alue­po­li­tiik­kaa. Nyt olemme tilan­teessa, jossa työpaik­koja syntyy kaikissa Suomen maakun­nissa. Silloin kehi­tys on terveellä pohjalla, ei veden kanta­mista kaivoon.

Paikal­li­set ihmi­set, yrityk­set ja voima­va­rat ovat aluei­den elin­voi­man perusta. Eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestä­vää kasvua tunnis­ta­malla omat vahvuu­tensa ja keskit­ty­mällä niihin.

Myös valtion toimia tarvi­taan. Liiken­neyh­tey­det ovat yksi tärkeim­mistä asioista, joista pitää huoleh­tia. Nykyi­sellä rahoi­tus­mal­lilla eurot eivät riitä yhtä aikaa tarpeel­li­siin suuriin inves­toin­tei­hin, tärkei­siin maakun­tien väylä­hank­kei­siin ja perus­tien­pi­toon. Korjaus­velka uhkaa kasvaa. Jos pystymme ratkai­se­maan, miten suuret kansal­li­set infra­rat­kai­sut rahoi­te­taan, vapau­tamme varoja muihin tärkei­siin inves­toin­tei­hin ja pystymme huoleh­ti­maan alem­masta tiever­kosta.

Rahoi­tus­rat­kai­su­jen löytä­mi­seksi tehdään nyt suun­nit­te­lu­työtä yhdessä liikenne- ja vies­tin­tä­mi­nis­te­riön kanssa.

Keskeis­ten kaupun­ki­seu­tu­jen välille on vält­tä­mä­töntä tehdä isoja infrain­ves­toin­teja, jotka kasvat­ta­vat työs­sä­käyn­tia­lueita, kaupun­kien saavu­tet­ta­vuutta sekä tuke­vat ilmas­to­toi­mia ja vähä­pääs­töi­siä liiken­ne­muo­toja. Kaupun­kien ja kaupun­ki­seu­tu­jen menes­tys on koko Suomen kannalta vält­tä­mä­töntä. Siksi niiden kehit­ty­mistä on tuet­tava. Kokoo­mus esit­tää, että vuonna 2019 luodaan entistä vahvempi instru­mentti kaupun­ki­seu­duilla tehtä­vien inves­toin­tien ja kestä­vän kasvun tueksi.

MAL-sopi­muk­set ovat osoit­tau­tu­neet hyväksi työka­luksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion yhtei­sesti sovit­tu­jen tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen maan­käy­tössä, asumi­sessa ja liiken­teessä.  Kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion sopi­musyh­teis­työn jatku­vuus on varmis­tet­tava vakiin­nut­ta­malla ja vahvis­ta­malla MAL-sopi­muk­set.

Samalla se olisi yksi keino, jolla valtio sitou­tuisi osal­lis­tu­maan kaupun­ki­seu­tu­jen isoi­hin inves­toin­tei­hin.

***

Esitte­lin kolman­nen budjet­tie­si­tyk­seni viime viikolla.

Suomen suhdan­ne­kuva on suotuisa ja julki­sen talou­den tilanne tyys­tin toinen kuin halli­tuk­sen aloit­taessa. Kokoo­mus­lai­nen talous- ja työl­li­syys­po­li­tiikka tuot­taa tulosta.

Koti­ta­louk­sien ja yritys­ten luot­ta­mus on ennä­tys­ta­solla. Kasvu yltää 3 prosen­tin tuntu­maan tänä vuonna. 

Työl­li­syys on jatka­nut vahvaa kasvu­aan. 110 000 uutta työl­listä, ja työt­tö­myys­pro­sentti on laske­nut 7,2 prosent­tiin.

Valtion velkaan­tu­mi­nen on painettu vuoden 2014 yli 6 miljar­dista ensi vuodelle budje­toi­tuun 1,7 miljar­diin. Tavoit­teena on, että vuonna 2020 on mahdol­lista tehdä ylijää­mäi­nen budjetti. 

Suomen vienti on kasva­nut maail­man­kaup­paa nopeam­min.  Maail­man­ta­lou­den korkea­suh­danne jatkuu. 

***

Oppo­si­tio on vuoden verran yrit­tä­nyt kään­tää huomion pois hyvistä tulok­sista. Oppo­si­tio vähek­syy saavu­tuk­sia ja syyt­tää halli­tusta eriar­voi­suu­den ja tuloe­ro­jen lisää­mi­sestä.

Tutki­mus­ten mukaan halli­tuk­sen toimet eivät ole kasvat­ta­neet tuloe­roja. Vaali­kau­della yli sata­tu­hatta ihmistä on saanut työpai­kan. Se on suurin mahdol­li­nen eriar­voi­suutta, syrjäy­ty­mistä ja köyhyyttä vähen­tävä askel. Olen iloi­nen jokai­sesta työl­lis­ty­neestä.

Arvos­telu jatkuu vaalei­hin saakka. Toivot­ta­vasti kuulemme erityi­sesti SDP:ltä myös edes joita­kin ajatuk­sia siitä, miten hyvä talous­ke­hi­tys saadaan jatku­maan.  

Tois­tai­seksi SDP:n vaali­lu­pauk­set ovat olleet uhoa tehty­jen päätös­ten peru­mi­sesta tai rahan­jaosta. Uhkaus koko sote-uudis­tuk­sen peru­mi­sesta on kestä­mä­tön. Ei Suomella ole varaa siihen, että vält­tä­mät­tö­män uudis­tuk­sen valmis­telu alkaisi taas alusta.

Mutta: Ei jäädä jumiin saavu­tet­tui­hin tulok­siin tai oppo­si­tion vaali­pu­hei­siin. Meidän on katsot­tava eteen­päin. Valmista ei ole.

Suurim­mat uhat talou­den kasvulle ovat kansain­vä­li­nen kaup­pa­sota ja sen luoma epävar­muus, koti­maassa taas kasvava pula osaa­vasta työvoi­masta.

Suomi käy nyt täysillä, joten tarvit­semme lisää tilaa talou­den ja työl­li­syy­den kasvulle. Kans­lia­pääl­lik­kö­työ­ryhmä käy esityk­ses­täni läpi jo toteu­te­tut työl­li­syys­toi­met ja valmis­te­lee halli­tuk­sen budjet­ti­rii­heen mennessä lisä­toi­mia, jotta talous ja työl­li­syys jatkai­si­vat kasvu­aan. Tarvit­semme lisää nopea­vai­kut­tei­sia työl­li­syys­toi­mia, jotta kymme­net tuhan­net avoi­met työpai­kat ja työt­tö­mät saadaan kohtaa­maan. Samaan aikaan meidän täytyy tehdä tilaa uudelle kasvulle ja nykyistä korkeam­malle työl­li­syy­delle.

Kokoo­mus tavoit­te­lee tule­valla vaali­kau­della yli 75 prosen­tin pohjois­maista työl­li­syy­sas­tetta sekä uudis­tuk­sia, jolla 2020-luvulla pääs­tään kestä­vään, 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tee­seen.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen, kasva­vat sosi­aali- ja terveys- sekä sosi­aa­li­tur­va­me­not aiheut­ta­vat haas­teita valtion talou­delle. Työl­li­syy­sas­teen kasvu mahdol­lis­taisi lisäin­ves­toin­nit esimer­kiksi koulu­tuk­seen sekä tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan.

Suomi elää ja menes­tyy vain vahvalla osaa­mi­sella. Kasvun edel­ly­tys­ten vahvis­ta­mi­seksi Kokoo­mus tavoit­te­lee halli­tuk­sen budjet­ti­rii­hessä pysy­vää lisäystä tutki­muk­sen ja tuote­ke­hi­tyk­sen määrä­ra­hoi­hin.

Nyt tehtä­vien kasvu­toi­men­pi­tei­den lisäksi kunnian­hi­moi­nen tavoite vaatii suuria uudis­tuk­sia. Tarvit­semme työhön ja yrit­tä­mi­seen kannus­ta­van sini­vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen, sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sen, työelä­män uudis­ta­mi­sen tähän päivään, perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen ja ennen kaik­kea Suomen uudis­ta­mi­sen dynaa­mi­seksi talou­deksi, jossa saa tehdä, saa onnis­tua, saa epäon­nis­tua. Meidän on puret­tava byro­kra­tiaa ja vapau­tet­tava ahke­rat suoma­lai­set ihmi­set teke­mään. Meidän on valjas­tet­tava tekno­lo­gian kehi­tys parem­man tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen.

Budje­tissa on lukui­sia panok­sia työl­li­syy­teen, turval­li­suu­teen ja hyvin­voin­tiin. Paran­namme työasun­to­vä­hen­nystä niin, että se tukee parem­min työn perässä muut­ta­mista. Nostamme enim­mäis­mää­rän 250 eurosta 450 euroon.  Lisäämme työn­haun tukeen ja työn­ha­ki­joi­den palve­lu­jen paran­ta­mi­seen yli 10 miljoo­naa euroa.

Lisäämme yrit­tä­jien perheen­jä­sen­ten ansio­pe­rus­tei­sen työt­tö­myys­tur­va­oi­keu­den toteu­tu­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Koulu­tuk­sel­li­sen tasa-arvon edis­tä­mi­seksi otetaan käyt­töön toisen asteen opis­ke­li­joi­den oppi­ma­te­ri­aa­li­lisä. Eriar­voi­suu­den ehkäi­se­mi­seksi koro­tamme vähim­mäis­mää­räi­siä päivä­ra­hoja ja takuu­elä­kettä. Niihin vara­taan yhteensä 30 miljoo­naa euroa.

Ylivel­kaan­tu­nei­den aseman kohen­ta­mi­seen esimer­kiksi talous ja velka­neu­von­nalla panos­tamme yhteensä 8 miljoo­naa euroa.

Uusien ja vanho­jen turval­li­suusuh­kien ehkäi­se­mi­seksi tarvi­taan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Polii­sien määrä säily­te­tään nyky­ta­solla eli noin 7 200 polii­sissa, ja siihen ehdo­te­taan 18 miljoo­nan euron lisä­ra­hoi­tusta.

Sivii­li­tie­dus­te­lu­lain­sää­dän­nön toimeen­pa­noon osoi­te­taan 10 miljoo­nan euron lisä­raha edel­lyt­täen, että lain­sää­dän­tö­uu­dis­tus tulisi voimaan ensi vuonna. Lisäksi suoje­lu­po­liisi saa 2,5 miljoo­naa euroa lisä­ra­hoi­tusta ydin­toi­min­tansa ja toimin­ta­ky­kynsä varmis­ta­mi­seksi.

Turval­li­suu­den tunnetta ei kuiten­kaan pidetä yllä pelkäs­tään viran­omais­toi­min­nalla ja virka­val­lan määrää lisää­mällä.  Me kaikki voimme vaikut­taa toinen tois­temme turval­li­suu­den tuntee­seen. Viha­puhe naker­taa turval­li­suu­den tunnetta ja vähen­tää luot­ta­musta. Viha­puhe on rikos. Minis­te­rit Antti, Sanni ja Kai kerto­vat huomenna lisää, miten viha­pu­hee­seen voitai­siin puut­tua entistä parem­min.

***

Hyvät ystä­vät,

Kestävä talous ja työl­li­syy­den lisää­mi­nen eivät ole kokoo­muk­sen agen­dalla siksi, että niin on aina ollut. Vaan siksi, että niillä raken­ne­taan tule­vai­suutta. Ne ovat vain väline hyvin­voin­nin saavut­ta­mi­seen.

Puolue­ko­kouk­sessa puhuin Ainosta ja Leosta, tänä vuonna synty­vistä noin 50 000 lapsesta ja pohdin, mitä voimme tehdä, jotta heillä on parhaat mahdol­li­set edel­ly­tyk­set pärjätä omassa elämäs­sään.

Haluamme tehdä Suomesta maail­man parhaan maan lapsille ja perheille.

Suomi on jo nyt monilla mitta­reilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­nei­den eliniä­no­dote on maail­man kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maail­man toiseksi parasta. Suomi on maail­man toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipää­tään lapsuus on täällä maail­man kolman­neksi turva­tuin.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maail­man­kuulu ja tuot­taa erin­omai­sia oppi­mis­tu­lok­sia.  Aivan vasti­kään Suomi listat­tiin myös maail­man onnel­li­sim­maksi maaksi.

Hyvien tulos­ten varjoon jää myös monia ongel­mia, jotka aset­ta­vat lapsiamme keske­nään eriar­voi­seen asemaan ja vaikeut­ta­vat perhei­den arkea.

Kokoo­mus haluaa, että lasten ja perhei­den hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen noste­taan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­ta­voit­teista.

Me haluamme vahvis­taa varhais­kas­va­tusta ja tehdä esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista.

Laadu­kas varhais­kas­va­tus on suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män kivi­jalka.

Varhais­kas­va­tus tasaa tehok­kaasti erilai­sista taus­toista tule­vien lasten lähtö­ta­soe­roja ja vahvis­taa tasa-arvoa. Järjes­tel­mämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian harva lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen.  Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että mahdol­li­sim­man moni lapsi osal­lis­tuu varhais­kas­va­tuk­seen.

Varhais­kas­va­tuk­sella ja esio­pe­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­syssä. Esio­pe­tuk­sen on oltava maksu­tonta, ja kaik­kien 5-6-vuotiai­den on pääs­tävä osal­lis­tu­maan siihen. Tämä helpot­taa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edel­ly­tyk­set elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikom­mat.

Ensi vuoden budje­tissa kohden­namme varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvon ja osal­lis­tu­mi­sas­teen edis­tä­mi­seen 10 miljoo­naa euroa. Laajen­namme kokei­lua viisi­vuo­tiai­den maksut­to­masta varhais­kas­va­tuk­sesta. Jo nyt 14 000 lasta on maksut­to­man varhais­kas­va­tus­ko­kei­lun piirissä.

Haluamme edis­tää perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parem­paa arkea.

Suomi tarvit­see kunnian­hi­moi­sen perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen. Tällä hetkellä perhe­va­paat jakau­tu­vat epäta­sai­sesti ja aset­ta­vat äidit ja isät vanhem­pina keske­nään eriar­voi­seen asemaan.

Suomessa on edel­leen niin, että nainen jää kotiin hoita­maan lasta, isän jatkaessa työn­te­koa ja tuodessa leivän pöytään. Hoiva­vas­tuun epäta­sai­nen jakau­tu­mi­nen vaikut­taa kiel­tei­sesti nais­ten ura- ja palk­ka­ke­hi­tyk­seen ja viime­kä­dessä myös eläke­ker­ty­mään. Tasa-arvon kannalta on täysin kestä­mä­töntä, että naisen palk­kaa­mi­nen on työnan­ta­jalle edel­leen riski.

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus on sellai­nen, joka kohte­lee perheitä tasa­puo­li­sesti ja huomioi perhei­den moni­nai­set elämän­ti­lan­teet.

Hyvä perhe­va­paa­uu­dis­tus lisää tasa-arvon lisäksi perhei­den arjen suju­vuutta, kun vapaita voi käyt­tää nykyistä jous­ta­vam­min ja hoiva­vas­tuuta jakaa helpom­min.

Tässä halli­tuk­sessa uudis­tus kariu­tui näke­my­se­roi­hin. Seuraa­van halli­tuk­sen on uudis­tus toteu­tet­tava.

Me haluamme vastata erilais­ten perhei­den erilai­siin tarpei­siin.

Kaikki perheet ovat erilai­sia, mutta sama­nar­voi­sia. Tämä on huomioi­tava lain­sää­dän­nössä nykyistä parem­min ja perheitä kohdel­tava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoi­sina.

Nykyi­sin perheet ovat eriar­voi­sessa asemassa muun muassa monien etuuk­sien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mys­ten sekä vanhem­pain­va­pai­den osalta.  Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koske­vaa lain­sää­dän­töä uudis­te­taan parhail­laan vasta­maan parem­min perhei­den erilai­sia tilan­teita. Esityk­sessä muun muassa vuoroa­su­mi­nen otetaan lain­sää­dän­töön, ehkäis­tään tapaa­mi­soi­keu­den toteu­tu­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia sekä kirja­taan lapsen huol­ta­jille velvol­li­suus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita.

Jo vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä tehdään useita etuus­muu­tok­sia. Esimer­kiksi adop­tio­per­heet noste­taan samaan asemaan muiden perhei­den kanssa.

Me haluamme taata jokai­selle lapselle aina­kin yhden harras­tuk­sen.

Hyvät harras­tuk­set ja liikun­nal­li­sen elämän­ta­van oppi­mi­nen lisää­vät lasten hyvin­voin­tia ja paran­ta­vat elämän­laa­tua.

Harras­tus­ten vali­koima kasvaa Suomessa kovaa vauh­tia ja jokai­nen varmasti löytää mielei­sensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liik­kuu liian vähän suosi­tuk­siin nähden ja fyysi­nen kunto on heikko. Monelle harras­tus tai sen puute voi myös olla eriar­vois­tava koke­mus.

Monissa pien­ten­kin lasten harras­tuk­sissa kustan­nuk­set voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harras­tuk­set ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysi­sen kunnon ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen, myös lapsen sosi­aa­lis­ten taito­jen ja yhteen­kuu­lu­vuu­den tunteen edis­tä­mi­sessä.

Kokoo­mus on sitä mieltä, että jokai­sella lapsella on oltava oikeus vähin­tään yhteen harras­tuk­seen. Jokai­nen lapsi ansait­see harras­tus­ta­kuun! Tämän halli­tuk­sen aikana harras­tus­ta­kuuta on lähdetty toteut­ta­maan, mutta vielä on matkaa siihen, että se toteu­tuu jokai­sen lapsen kohdalla.

Lähdemme siitä, että lapsi­per­hei­den palve­luita on kehi­tet­tävä. 

Suoma­lai­nen neuvo­la­jär­jes­telmä on osoit­ta­nut toimi­vuu­tensa ja paik­kansa hyvin­voin­ti­val­tion raken­ta­mi­sessa.

Tule­vai­suu­dessa neuvo­la­jär­jes­tel­män on vastat­tava erilai­sen perhei­den ja muut­tu­neen arjen vaati­muk­siin. Tervey­se­ro­jen kaven­ta­mi­nen ja syrjäy­ty­mi­sen ehkäi­se­mi­nen on neuvo­loi­den keskei­nen myös tehtävä tule­vai­suu­dessa. Neuvo­loita voidaan myös tuoda enem­män päivä­ko­tien yhtey­teen. Nuorille ja perheille tarjot­ta­vissa palve­luissa on laajem­min­kin pyrit­tävä siihen, että mahdol­li­sim­man moni perhei­den ja lasten tarvit­sema palvelu tuodaan päivä­ko­tien ja koulu­jen yhtey­teen. 

Perhei­den tuessa ja lasten­suo­je­lussa on panos­tet­tava ennal­taeh­käi­syyn. Pieni­kin apu riit­tä­vän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhem­mät pahem­mat ongel­mat. Tavoit­teena tulee olla huos­taan­ot­to­jen selkeä vähen­ty­mi­nen. 

Meidän mieles­tämme on panos­tet­tava maahan­muut­ta­ja­las­ten osaa­mi­seen ­- koulu­tus on parasta kotout­ta­mista.

Suomi on avoin ja kansain­vä­li­nen yhteis­kunta. Suoma­lai­suus ei ole yksi, vaan monta erilaista kult­tuu­ria.

Kansain­vä­li­syys on aiem­paa vahvempi osa jo aivan pien­ten­kin lasten elämää ja se jos mikä on rikkautta. Meidän on pidet­tävä erityistä huolta siitä, että erilai­sista taus­toista tule­vat lapset ja perheet saavat tarvit­se­mansa tuen.  Kokoo­mus haluaa panos­taa maahan­muut­ta­jien koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen hyödyn­tä­mi­seen. 

Nämä tavoit­teet kirk­kaina mielessä on hyvä käyn­nis­tää poli­tii­kan syksy.

Kiitos!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.12.2022

Karla Karmala: Miksi halusin käydä armei­jan?

Suori­tan omaa varus­mies­pal­ve­lus­tani lääkin­tä­aliup­see­rina Rannik­kopri­kaa­tissa Upin­nie­messä ja vuosi on tulossa pian päätök­seen. Tie tähän pistee­seen ei ole ollut helppo ja

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

24.11.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Lähi­suh­de­vä­ki­val­taa ei tule sovi­tella – katkais­taan noidan­kehä

Suomi on tilas­to­jen valossa lähi­suh­de­vä­ki­val­lan kehi­tys­maa. Joka kolmas suoma­lai­nen nainen kokee elämänsä aikana lähi­suh­de­vä­ki­val­taa, ja lähes aina teki­jänä on nykyi­nen

Skip to content