MENU
Petteri Orpo: Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Petteri Orpo: Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Julkaistu: 13.08.2018 Puheet

Petteri Orpon puhe minis­te­ri­ryhmän kesäko­kouk­sessa Joensuussa 2018

Hyvät ystävät, kuulijat

Kesä on Suomessa ollut poikkeuk­sel­linen. Enkä nyt puhu pelkästään ennätys­hel­teistä, vaan myös heinä­kuussa järjes­te­tystä Yhdys­val­tojen ja Venäjän presi­denttien tapaa­mi­sesta, johon kohdistui laajaa kansain­vä­listä mielen­kiintoa. 

Tapaa­minen oli Suomelle, Suomen ulkopo­li­tii­kalle sekä tasavallan presi­dentti Niinis­tölle menestys.

Jotkut ovat olleet huolissaan siitä, millaisena maana Suomi näyttäytyi kokouksen järjes­täjänä. Ulkomi­nis­teriön ja Helsingin kaupungin teettämän media­tut­ki­muksen mukaan Suomea kuvattiin liberaalina, kehit­ty­neenä ja edistyk­sel­lisenä maana. Minun korvaani tämä ei kuulosta harmaalta vyöhyk­keeltä.

***

Kukaan ei tänä kesänä ole voinut paeta sitä epämiel­lyt­tävää tosiasiaa, että ilmas­ton­muutos vaikuttaa myös Suomeen jo nyt. 

Ilmas­ton­muutos lisää sään ääritiloja. Keski­läm­pö­ti­laltaan heinäkuu rikkoi Suomen ennätyksen, ja oli koko Ilmatieteen laitoksen mittaus­his­torian kuumin. Suomessa koettiin harvi­nainen helle­jakso, mutta niin koettiin myös koko pohjoi­sella pallon­puo­lis­kolla. 

Espan­jassa ja Portu­ga­lissa mitatut lämpö­tilat olivat reilusti yli 40 astetta. Etelä-Koreassa, Japanissa, Algeriassa ja Kanadassa lämpö­en­nä­tykset ylittyivät.  Ruotsissa kuivuus aiheutti laajoja metsä­paloja eri puolilla maata. Metsä­paloja sammut­ta­massa on ollut palomiehiä ja kalustoa useista eri EU-maista, myös Suomesta.

Ilmas­ton­muutos ei ole yhden maan ratkais­ta­vissa. Suomi on mukana maaryh­mässä, joka perää EU:lta kunnian­hi­moi­sempaa ilmas­to­po­li­tiikkaa ja lisää toimia ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­miksesi.

Tämä hallitus on päättänyt kieltää kivihiilen energia­käytön vuonna 2029. Suomi on ensim­mäisiä maita maail­massa, joka sisäl­lyttää kestävän kehityksen osaksi valtion talous­ar­vio­eh­do­tusta. Tämän vuoden budje­tissa aloitettua kestävän kehityksen budje­tointia kehitetään ja laajen­netaan vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä. Otamme siis käyttöön vahvimman aseen, eurot. Koko valtion 55 miljardin budjettia peilataan ilmasto- ja ympäris­tö­ta­voitta vasten.

Lisää toimia tarvitaan koko ajan. Poikkeuk­sel­lisen kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinile­vä­puu­roksi. Pyysin viime viikolla, että minis­terit Tiili­kainen, Leppä ja Mykkänen valmis­te­li­sivat ehdotuksen lisätoi­mista Itämeren suojeluun. Päätöksiä teemme riihessä.

***

Suomessa on tänä kesänä keskus­teltu kiihkeästi kaupun­gis­tu­mi­sesta ja alueke­hi­tyk­sestä. 

Kaupun­gis­tu­minen on maail­man­laa­juinen ilmiö, joka näkyy myös Suomessa. Lähes 75 prosenttia suoma­lai­sista asuu kaupun­geissa ja niitä ympäröi­vissä seutu­kun­nissa. Kaupun­gis­tu­minen Suomessa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset ja palvelut kasaan­tui­sivat yksin pääkau­pun­ki­seu­dulle. Ihmisten ja palve­luiden keskit­ty­mistä tapahtuu eri kokoi­silla alueilla ja tuloksena on eri kokoisia keskit­tymiä.

Suomessa on miele­kästä puhua pääkau­pun­ki­seu­dusta, maakun­ta­kes­kuk­sista, suurista kaupun­geista, seutu­kau­pun­geista ja harvaan asutusta maaseu­dusta. Ne kaikki tarvit­sevat omanlaistaan politiikkaa sekä hyvää yhteis­työtä keskenään.

Kokoomus kannattaa kaupun­gis­tu­mista. Siinä ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Kaupun­gis­tu­minen on globaali ilmiö, ei mieli­pi­de­ky­symys.  Samaan aikaan haluamme tukea koko maan elinvoimaa ja palve­luita. Digita­li­saatio ja tekno­logian kehit­ty­minen antaa aivan uuden­laisia mahdol­li­suuksia tähän. Samoin luonnon­va­ro­jemme sekä puhtaan ympäris­tömme kasvava arvo maail­malla.

Osaaminen, kilpai­lukyky ja niistä syntyvä kestävä talous­kasvu ovat parasta aluepo­li­tiikkaa. Nyt olemme tilan­teessa, jossa työpaikkoja syntyy kaikissa Suomen maakun­nissa. Silloin kehitys on terveellä pohjalla, ei veden kanta­mista kaivoon.

Paikal­liset ihmiset, yritykset ja voima­varat ovat alueiden elinvoiman perusta. Eri alueet Suomessa ovat saaneet aikaan kestävää kasvua tunnis­ta­malla omat vahvuu­tensa ja keskit­ty­mällä niihin.

Myös valtion toimia tarvitaan. Liiken­neyh­teydet ovat yksi tärkeim­mistä asioista, joista pitää huolehtia. Nykyi­sellä rahoi­tus­mal­lilla eurot eivät riitä yhtä aikaa tarpeel­lisiin suuriin inves­toin­teihin, tärkeisiin maakuntien väylä­hank­keisiin ja perus­tien­pitoon. Korjaus­velka uhkaa kasvaa. Jos pystymme ratkai­semaan, miten suuret kansal­liset infra­rat­kaisut rahoi­tetaan, vapau­tamme varoja muihin tärkeisiin inves­toin­teihin ja pystymme huoleh­timaan alemmasta tiever­kosta.

Rahoi­tus­rat­kai­sujen löytä­mi­seksi tehdään nyt suunnit­te­lu­työtä yhdessä liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­teriön kanssa.

Keskeisten kaupun­ki­seu­tujen välille on välttä­mä­töntä tehdä isoja infrain­ves­tointeja, jotka kasvat­tavat työssä­käyn­tia­lueita, kaupunkien saavu­tet­ta­vuutta sekä tukevat ilmas­to­toimia ja vähäpääs­töisiä liiken­ne­muotoja. Kaupunkien ja kaupun­ki­seu­tujen menestys on koko Suomen kannalta välttä­mä­töntä. Siksi niiden kehit­ty­mistä on tuettava. Kokoomus esittää, että vuonna 2019 luodaan entistä vahvempi instru­mentti kaupun­ki­seu­duilla tehtävien inves­tointien ja kestävän kasvun tueksi.

MAL-sopimukset ovat osoit­tau­tuneet hyväksi työka­luksi kaupun­ki­seu­tujen ja valtion yhtei­sesti sovit­tujen tavoit­teiden toteut­ta­miseen maankäy­tössä, asumi­sessa ja liiken­teessä.  Kaupun­ki­seu­tujen ja valtion sopimusyh­teistyön jatkuvuus on varmis­tettava vakiin­nut­ta­malla ja vahvis­ta­malla MAL-sopimukset.

Samalla se olisi yksi keino, jolla valtio sitou­tuisi osallis­tumaan kaupun­ki­seu­tujen isoihin inves­toin­teihin.

***

Esittelin kolmannen budjet­tie­si­tykseni viime viikolla.

Suomen suhdan­nekuva on suotuisa ja julkisen talouden tilanne tyystin toinen kuin halli­tuksen aloit­taessa. Kokoo­mus­lainen talous- ja työlli­syys­po­li­tiikka tuottaa tulosta.

Kotita­louksien ja yritysten luottamus on ennätys­ta­solla. Kasvu yltää 3 prosentin tuntumaan tänä vuonna. 

Työllisyys on jatkanut vahvaa kasvuaan. 110 000 uutta työllistä, ja työttö­myys­pro­sentti on laskenut 7,2 prosenttiin.

Valtion velkaan­tu­minen on painettu vuoden 2014 yli 6 miljar­dista ensi vuodelle budje­toituun 1,7 miljardiin. Tavoit­teena on, että vuonna 2020 on mahdol­lista tehdä ylijää­mäinen budjetti. 

Suomen vienti on kasvanut maail­man­kauppaa nopeammin.  Maail­man­ta­louden korkea­suh­danne jatkuu. 

***

Oppositio on vuoden verran yrittänyt kääntää huomion pois hyvistä tulok­sista. Oppositio väheksyy saavu­tuksia ja syyttää halli­tusta eriar­voi­suuden ja tuloe­rojen lisää­mi­sestä.

Tutki­musten mukaan halli­tuksen toimet eivät ole kasvat­taneet tuloeroja. Vaali­kau­della yli satatu­hatta ihmistä on saanut työpaikan. Se on suurin mahdol­linen eriar­voi­suutta, syrjäy­ty­mistä ja köyhyyttä vähentävä askel. Olen iloinen jokai­sesta työllis­ty­neestä.

Arvostelu jatkuu vaaleihin saakka. Toivot­ta­vasti kuulemme erityi­sesti SDP:ltä myös edes joitakin ajatuksia siitä, miten hyvä talous­ke­hitys saadaan jatkumaan.  

Toistai­seksi SDP:n vaali­lu­paukset ovat olleet uhoa tehtyjen päätösten perumi­sesta tai rahan­jaosta. Uhkaus koko sote-uudis­tuksen perumi­sesta on kestä­mätön. Ei Suomella ole varaa siihen, että välttä­mät­tömän uudis­tuksen valmistelu alkaisi taas alusta.

Mutta: Ei jäädä jumiin saavu­tet­tuihin tuloksiin tai opposition vaali­pu­heisiin. Meidän on katsottava eteenpäin. Valmista ei ole.

Suurimmat uhat talouden kasvulle ovat kansain­vä­linen kauppasota ja sen luoma epävarmuus, kotimaassa taas kasvava pula osaavasta työvoi­masta.

Suomi käy nyt täysillä, joten tarvit­semme lisää tilaa talouden ja työlli­syyden kasvulle. Kanslia­pääl­lik­kö­työ­ryhmä käy esityk­sestäni läpi jo toteu­tetut työlli­syys­toimet ja valmis­telee halli­tuksen budjet­ti­riiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkai­sivat kasvuaan. Tarvit­semme lisää nopea­vai­kut­teisia työlli­syys­toimia, jotta kymmenet tuhannet avoimet työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan. Samaan aikaan meidän täytyy tehdä tilaa uudelle kasvulle ja nykyistä korkeam­malle työlli­syy­delle.

Kokoomus tavoit­telee tulevalla vaali­kau­della yli 75 prosentin pohjois­maista työlli­syy­sas­tetta sekä uudis­tuksia, jolla 2020-luvulla päästään kestävään, 80 prosentin työlli­syy­sas­teeseen.

Väestön ikään­ty­minen, kasvavat sosiaali- ja terveys- sekä sosiaa­li­tur­va­menot aiheut­tavat haasteita valtion talou­delle. Työlli­syy­sasteen kasvu mahdol­lis­taisi lisäin­ves­toinnit esimer­kiksi koulu­tukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tio­toi­mintaan.

Suomi elää ja menestyy vain vahvalla osaami­sella. Kasvun edelly­tysten vahvis­ta­mi­seksi Kokoomus tavoit­telee halli­tuksen budjet­ti­rii­hessä pysyvää lisäystä tutki­muksen ja tuote­ke­hi­tyksen määrä­ra­hoihin.

Nyt tehtävien kasvu­toi­men­pi­teiden lisäksi kunnian­hi­moinen tavoite vaatii suuria uudis­tuksia. Tarvit­semme työhön ja yrittä­miseen kannus­tavan sinivihreän verouu­dis­tuksen, sosiaa­li­tur­va­uu­dis­tuksen, työelämän uudis­ta­misen tähän päivään, perhe­va­paa­uu­dis­tuksen ja ennen kaikkea Suomen uudis­ta­misen dynaa­mi­seksi talou­deksi, jossa saa tehdä, saa onnistua, saa epäon­nistua. Meidän on purettava byrokratiaa ja vapau­tettava ahkerat suoma­laiset ihmiset tekemään. Meidän on valjas­tettava tekno­logian kehitys paremman tulevai­suuden raken­ta­miseen.

Budje­tissa on lukuisia panoksia työlli­syyteen, turval­li­suuteen ja hyvin­vointiin. Paran­namme työasun­to­vä­hen­nystä niin, että se tukee paremmin työn perässä muutta­mista. Nostamme enimmäis­määrän 250 eurosta 450 euroon.  Lisäämme työnhaun tukeen ja työnha­ki­joiden palve­lujen paran­ta­miseen yli 10 miljoonaa euroa.

Lisäämme yrittäjien perheen­jä­senten ansio­pe­rus­teisen työttö­myys­tur­va­oi­keuden toteu­tu­miseen 10 miljoonaa euroa. Koulu­tuk­sel­lisen tasa-arvon edistä­mi­seksi otetaan käyttöön toisen asteen opiske­li­joiden oppima­te­ri­aa­lilisä. Eriar­voi­suuden ehkäi­se­mi­seksi korotamme vähim­mäis­mää­räisiä päivä­rahoja ja takuu­elä­kettä. Niihin varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Ylivel­kaan­tu­neiden aseman kohen­ta­miseen esimer­kiksi talous ja velka­neu­von­nalla panos­tamme yhteensä 8 miljoonaa euroa.

Uusien ja vanhojen turval­li­suusuhkien ehkäi­se­mi­seksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Poliisien määrä säily­tetään nykyta­solla eli noin 7 200 polii­sissa, ja siihen ehdotetaan 18 miljoonan euron lisära­hoi­tusta.

Sivii­li­tie­dus­te­lu­lain­sää­dännön toimeen­panoon osoitetaan 10 miljoonan euron lisäraha edellyttäen, että lainsää­dän­tö­uu­distus tulisi voimaan ensi vuonna. Lisäksi suoje­lu­po­liisi saa 2,5 miljoonaa euroa lisära­hoi­tusta ydintoi­min­tansa ja toimin­ta­ky­kynsä varmis­ta­mi­seksi.

Turval­li­suuden tunnetta ei kuitenkaan pidetä yllä pelkästään viran­omais­toi­min­nalla ja virka­vallan määrää lisää­mällä.  Me kaikki voimme vaikuttaa toinen toistemme turval­li­suuden tunteeseen. Vihapuhe nakertaa turval­li­suuden tunnetta ja vähentää luotta­musta. Vihapuhe on rikos. Minis­terit Antti, Sanni ja Kai kertovat huomenna lisää, miten vihapu­heeseen voitaisiin puuttua entistä paremmin.

***

Hyvät ystävät,

Kestävä talous ja työlli­syyden lisää­minen eivät ole kokoo­muksen agendalla siksi, että niin on aina ollut. Vaan siksi, että niillä raken­netaan tulevai­suutta. Ne ovat vain väline hyvin­voinnin saavut­ta­miseen.

Puolue­ko­kouk­sessa puhuin Ainosta ja Leosta, tänä vuonna synty­vistä noin 50 000 lapsesta ja pohdin, mitä voimme tehdä, jotta heillä on parhaat mahdol­liset edelly­tykset pärjätä omassa elämässään.

Haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille.

Suomi on jo nyt monilla mitta­reilla hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­neiden eliniä­nodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö ja ylipäätään lapsuus on täällä maailman kolman­neksi turvatuin.

Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maail­man­kuulu ja tuottaa erinomaisia oppimis­tu­loksia.  Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnel­li­sim­maksi maaksi.

Hyvien tulosten varjoon jää myös monia ongelmia, jotka asettavat lapsiamme keskenään eriar­voiseen asemaan ja vaikeut­tavat perheiden arkea.

Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvin­voinnin paran­ta­minen nostetaan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­ta­voit­teista.

Me haluamme vahvistaa varhais­kas­va­tusta ja tehdä esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista.

Laadukas varhais­kas­vatus on suoma­laisen koulu­tus­jär­jes­telmän kivijalka.

Varhais­kas­vatus tasaa tehok­kaasti erilai­sista taustoista tulevien lasten lähtö­ta­soeroja ja vahvistaa tasa-arvoa. Järjes­tel­mämme suurin epätasa-arvo piilee siinä, että aivan liian harva lapsi osallistuu varhais­kas­va­tukseen.  Kokoo­muksen tavoit­teena on, että mahdol­li­simman moni lapsi osallistuu varhais­kas­va­tukseen.

Varhais­kas­va­tuk­sella ja esiope­tuk­sella on myös tärkeä rooli syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä. Esiope­tuksen on oltava maksu­tonta, ja kaikkien 5-6-vuotiaiden on päästävä osallis­tumaan siihen. Tämä helpottaa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edelly­tykset elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikommat.

Ensi vuoden budje­tissa kohden­namme varhais­kas­va­tuksen tasa-arvon ja osallis­tu­mi­sasteen edistä­miseen 10 miljoonaa euroa. Laajen­namme kokeilua viisi­vuo­tiaiden maksut­to­masta varhais­kas­va­tuk­sesta. Jo nyt 14 000 lasta on maksut­toman varhais­kas­va­tus­ko­keilun piirissä.

Haluamme edistää perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea.

Suomi tarvitsee kunnian­hi­moisen perhe­va­paa­uu­dis­tuksen. Tällä hetkellä perhe­vapaat jakau­tuvat epäta­sai­sesti ja asettavat äidit ja isät vanhempina keskenään eriar­voiseen asemaan.

Suomessa on edelleen niin, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta, isän jatkaessa työntekoa ja tuodessa leivän pöytään. Hoiva­vastuun epäta­sainen jakau­tu­minen vaikuttaa kieltei­sesti naisten ura- ja palkka­ke­hi­tykseen ja viime­kä­dessä myös eläke­ker­tymään. Tasa-arvon kannalta on täysin kestä­mä­töntä, että naisen palkkaa­minen on työnan­ta­jalle edelleen riski.

Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on sellainen, joka kohtelee perheitä tasapuo­li­sesti ja huomioi perheiden moninaiset elämän­ti­lanteet.

Hyvä perhe­va­paa­uu­distus lisää tasa-arvon lisäksi perheiden arjen sujuvuutta, kun vapaita voi käyttää nykyistä jousta­vammin ja hoiva­vas­tuuta jakaa helpommin.

Tässä halli­tuk­sessa uudistus kariutui näkemy­se­roihin. Seuraavan halli­tuksen on uudistus toteu­tettava.

Me haluamme vastata erilaisten perheiden erilaisiin tarpeisiin.

Kaikki perheet ovat erilaisia, mutta samanar­voisia. Tämä on huomioitava lainsää­dän­nössä nykyistä paremmin ja perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina.

Nykyisin perheet ovat eriar­voi­sessa asemassa muun muassa monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mysten sekä vanhem­pain­va­paiden osalta.  Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koskevaa lainsää­däntöä uudis­tetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilan­teita. Esityk­sessä muun muassa vuoroa­su­minen otetaan lainsää­däntöön, ehkäistään tapaa­mi­soi­keuden toteu­tu­miseen liittyviä ongelmia sekä kirjataan lapsen huolta­jille velvol­lisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita.

Jo vuoden 2019 talous­ar­vio­esi­tyk­sessä tehdään useita etuus­muu­toksia. Esimer­kiksi adoptio­perheet nostetaan samaan asemaan muiden perheiden kanssa.

Me haluamme taata jokai­selle lapselle ainakin yhden harras­tuksen.

Hyvät harras­tukset ja liikun­nal­lisen elämän­tavan oppiminen lisäävät lasten hyvin­vointia ja paran­tavat elämän­laatua.

Harras­tusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia ja jokainen varmasti löytää mielei­sensä. Toisaalta yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän suosi­tuksiin nähden ja fyysinen kunto on heikko. Monelle harrastus tai sen puute voi myös olla eriar­voistava kokemus.

Monissa pientenkin lasten harras­tuk­sissa kustan­nukset voivat nousta korkeiksi, eikä kaikilla perheillä ole varaa niihin. Harras­tukset ja liikunta ovat tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvin­voinnin edistä­misen, myös lapsen sosiaa­listen taitojen ja yhteen­kuu­lu­vuuden tunteen edistä­mi­sessä.

Kokoomus on sitä mieltä, että jokai­sella lapsella on oltava oikeus vähintään yhteen harras­tukseen. Jokainen lapsi ansaitsee harras­tus­takuun! Tämän halli­tuksen aikana harras­tus­ta­kuuta on lähdetty toteut­tamaan, mutta vielä on matkaa siihen, että se toteutuu jokaisen lapsen kohdalla.

Lähdemme siitä, että lapsi­per­heiden palve­luita on kehitettävä. 

Suoma­lainen neuvo­la­jär­jes­telmä on osoit­tanut toimi­vuu­tensa ja paikkansa hyvin­voin­ti­valtion raken­ta­mi­sessa.

Tulevai­suu­dessa neuvo­la­jär­jes­telmän on vastattava erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaati­muksiin. Tervey­se­rojen kaven­ta­minen ja syrjäy­ty­misen ehkäi­se­minen on neuvo­loiden keskeinen myös tehtävä tulevai­suu­dessa. Neuvo­loita voidaan myös tuoda enemmän päivä­kotien yhteyteen. Nuorille ja perheille tarjot­ta­vissa palve­luissa on laajem­minkin pyrittävä siihen, että mahdol­li­simman moni perheiden ja lasten tarvitsema palvelu tuodaan päivä­kotien ja koulujen yhteyteen. 

Perheiden tuessa ja lasten­suo­je­lussa on panos­tettava ennal­taeh­käisyyn. Pienikin apu riittävän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhemmät pahemmat ongelmat. Tavoit­teena tulee olla huostaan­ot­tojen selkeä vähen­ty­minen. 

Meidän mieles­tämme on panos­tettava maahan­muut­ta­ja­lasten osaamiseen ­- koulutus on parasta kotout­ta­mista.

Suomi on avoin ja kansain­vä­linen yhteis­kunta. Suoma­laisuus ei ole yksi, vaan monta erilaista kulttuuria.

Kansain­vä­lisyys on aiempaa vahvempi osa jo aivan pientenkin lasten elämää ja se jos mikä on rikkautta. Meidän on pidettävä erityistä huolta siitä, että erilai­sista taustoista tulevat lapset ja perheet saavat tarvit­se­mansa tuen.  Kokoomus haluaa panostaa maahan­muut­tajien koulu­tukseen ja osaamisen hyödyn­tä­miseen. 

Nämä tavoitteet kirkkaina mielessä on hyvä käynnistää politiikan syksy.

Kiitos!


Kokoomus.fi