Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpo: Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen yhteis­työ on tärkeä perusta

Petteri Orpo: Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen yhteis­työ on tärkeä perusta

Julkaistu:

Petteri Orpon puhe Atlantti-seuran syys­ko­kouk­sessa

Hyvät Atlantti-seuran jäse­net, kiitos kutsusta tulla puhu­maan syys­ko­kouk­seenne. Matkus­tin loka­kuussa Washing­to­niin Kansain­vä­li­sen valuut­ta­ra­has­ton ja Maail­man­pan­kin vuosi­ko­kouk­siin.

Tapa­sin Presi­dentti Trum­pin talous­po­liit­ti­sen neuvo­nan­ta­jan Mathew Haar­sa­ge­rin, jonka kanssa keskus­te­limme maail­man­ta­lou­den ajan­koh­tai­sista asioista ja Yhdys­val­to­jen sisä­po­li­tii­kan kiemu­roista.

Pääsin peräti Valkoi­sen talon sivu­ra­ken­nuk­seen asti. Tapa­sin myös Maail­man­pan­kin vara­pää­joh­ta­jan Kris­ta­lina Geor­gie­van, jonka kanssa keskus­te­limme Afri­kan autta­mi­sesta, tyttö­jen koulu­tuk­sesta ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nasta. Nämä ja useat muut tapaa­mi­set olivat erin­omai­sia ja antoi­vat minulle uusia näkö­kul­mia.

Sano­taan, että pitää mennä kauas, jotta voi nähdä lähelle. Se pitää paik­kansa. Suomi on pieni, pohjoi­nen ja maail­man metro­po­leista katsoen kaukai­nen kolkka. Me olemme pieni maa, mutta se ei estä olemasta aktii­vi­nen ja näkyvä toimija. Nime­no­maan pienet valtiot tarvit­se­vat kansain­vä­li­siä peli­sään­töjä. Ilman kansain­vä­listä oikeutta vallit­see puhdas vahvim­man oikeus. Meidän elineh­tomme on hyvät suhteet maail­maan, jossa meidän kannal­tamme isot ja merkit­tä­vät päätök­set tehdään.

Miten me saavu­tamme ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­set tavoit­teemme? Meidän ei aina­kaan kannata vetäy­tyä kuoreemme ja kuvi­tella, että meitä tullaan täältä Pohjo­lan peru­koilta hake­maan pöytiin, jossa päätök­siä tehdään.  Meidän pitää osoit­taa maail­malla, että Suomi on kiin­nos­tava, osaava ja tärkeä maa, jonka kanssa kannat­taa tehdä yhteis­työtä. Meillä on myös poliit­ti­sia tavoit­teita – kansain­vä­li­nen vakaus, demo­kra­tia, ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate ja tasa-arvo. Suomi ei ole eikä saa olla ajopuu. Meidän on aistit­tava maail­malla tapah­tuva muutos ja suhteu­tet­tava oma toimin­tamme sen mukai­seksi, omia arvo­jamme unoh­ta­matta.

Suomelle avau­tuu hyvä mahdol­li­suus tuoda omia kansain­vä­li­siä tavoit­tei­taan esiin, kun Suomi toimii ensi vuonna IMF:n ja Maail­man­pan­kin hallin­to­neu­vos­to­jen puheen­joh­ta­jana. Asiasta päätet­tiin Washing­to­nissa loka­kuussa. Puheen­joh­ta­juu­den myön­tä­mi­nen Suomelle on tunnus­tus Suomen pitkä­jän­tei­sestä ja raken­ta­vasta sitou­tu­mi­sesta IMF:n ja Maail­man­pan­kin toimin­taan.

Puheen­joh­ta­juus avaa meille mahdol­li­suu­den nostaa kansain­vä­li­sen yhtei­sön edessä esiin asioita, joita me pidämme IMF:n ja Maail­man­pan­kin toimin­nassa tärkeinä. Suomelle tärkeitä teemoja ovat erityi­sesti koulu­tus, ilmas­to­muu­tok­sen torjunta ja muut­to­liik­keen hallinta. Maail­man­pan­kilta ja IMF:ltä tulee odot­taa vahvaa johta­juutta, ja niiden toimin­taan osal­lis­tu­mi­nen on Suomen etu. Puheen­joh­ta­juus huipen­tuu vuoden päästä syksyllä Balilla järjes­tet­tä­viin vuosi­ko­kouk­siin.

Suomen kannalta olisi myös hyvä, että Euroo­pan unio­nin rooli globaa­lien ongel­mien ratkai­se­mi­sessa vahvis­tuisi.

Suomen kannalta olisi myös hyvä, että Euroo­pan unio­nin rooli globaa­lien ongel­mien ratkai­se­mi­sessa vahvis­tuisi. EU:n tulisi olla vahva eten­kin kaup­pa­po­li­tii­kassa, ilmas­to­asioissa ja globaa­leissa sään­te­ly­ky­sy­myk­sissä. EU:n tulisi ottaa suurempi rooli kansain­vä­lis­ten ja monen­kes­kis­ten rahoi­tus­lai­tos­ten, kuten Maail­man­pankki, Kansain­vä­li­nen valuut­ta­ra­hasto, Euroo­pan inves­toin­ti­pankki ja Euroo­pan jälleen­ra­ken­nus- ja kehi­tys­pankki, resurs­sien koor­di­noin­nissa. Pääl­lek­käi­syyk­siä tulisi vält­tää.

Hyvät Atlantti-seuran jäse­net, Suomi on avoin yhteis­kunta, jonka perus­ki­viä ovat demo­kra­tia, ihmi­soi­keu­det, oikeus­val­tio­pe­ri­aate ja tasa-arvo. Olemme osa länsi­maista arvo­yh­tei­söä, joka jakaa kans­samme nämä samat arvot ja peri­aat­teet. Olemme Euroo­pan unio­nin jäsen. Olemme soti­las­liit­toi­hin kuulu­ma­ton, mutta emme puolu­ee­ton valtio. Emme ole emmekä me halua olla kenen­kään tai minkään välissä vaan aktii­vi­nen tekijä ja osal­lis­tuja maail­man­po­li­tii­kassa.

Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan tavoit­teena ei ole ”mahdol­li­sim­man hyvät suhteet” muihin valtioi­hin hyvien suhtei­den vuoksi, vaan suoma­lais­ten turval­li­suu­den ja hyvin­voin­nin takaa­mi­nen.

Turval­li­suusu­hista pääl­lim­mäi­senä on terro­rismi. Toisena on huoli kansain­vä­li­sen turval­li­suus­jär­jes­tel­män kestä­vyy­destä, jota on järkyt­tä­nyt ennen kaik­kea Venä­jän voima­po­li­tiikka. Kolmas turval­li­suusuhka liit­tyy länsi­mais­ten yhteis­kun­tien sisäi­seen yhte­näi­syy­teen, jota popu­lis­ti­set ääri­liik­keet ja hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen naker­ta­vat sekä sisältä että ulkoa­päin. Hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen taus­talla on tavoite heiken­tää vastus­ta­jaa omien päämää­rien edis­tä­mi­seksi. Päämää­ränä voi olla esimer­kiksi oman alueel­li­sen ja globaa­lin aseman turvaa­mi­nen tai vahvis­ta­mi­nen.

Neljäs turval­li­suusuhka aset­taa kaikki muut maail­man­po­li­tii­kan haas­teet pers­pek­tii­viin. Jouk­ko­tu­hoa­seet ovat uhka turval­li­suu­delle ja hyvin­voin­nille kaik­kialla maail­massa. Pohjois-Korean vastuu­ton poli­tiikka on hyvä muis­tu­tus siitä, kuinka suuria riskejä ydin­a­sei­siin liit­tyy. Maltin täytyy säilyä kaikilla osapuo­lilla. Kansain­vä­li­sen yhtei­sön on käytet­tävä kaikki mahdol­li­set diplo­maat­ti­set keinot tilan­teesta eteen­päin pääse­mi­seksi.

Venä­jän toiminta on haas­ta­nut euroop­pa­lai­set turval­li­suus­pe­ri­aat­teet. On aika ennen Krimin valtausta ja on aika sen jälkeen. Vuosi 2014 on veden­ja­kaja. Tämä tilanne heijas­tuu koko Euroop­paan, myös Suomen lähia­lu­eella. Huoli Euroo­pan heiken­ty­neestä turval­li­suus­ti­lan­teesta ja Yhdys­val­to­jen lisään­ty­neet vaati­muk­set reilum­masta taakan­jaosta ovat tehneet selväksi, että Euroo­pan tulee ottaa vastuu omasta puolus­tuk­ses­taan.

Euroop­pa­lai­sen puolus­tusyh­teis­työn tiivis­tä­mi­nen on Suomen pitkä­ai­kai­nen tavoite EU-poli­tii­kassa. Suomen etu soti­las­liit­toon kuulu­mat­to­mana maana on, että euroop­pa­lai­nen puolus­tusyh­teis­työ arki­päi­väis­tyy ja että EU saavut­taa nykyistä parem­man kyvyn hallita krii­sejä omalla alueel­laan. Voimme kehit­tää yhtei­siä suori­tus­ky­kyjä miet­ti­mällä, mitä sellai­sia kykyjä tarvit­semme, joihin meillä ei ole yksin varaa.

Kaik­kein oleel­li­sinta on kuiten­kin vahvis­taa Lissa­bo­nin sopi­muk­sen avun­an­to­vel­voi­tetta. Mitä virkaa hyvillä raken­teilla on, jos EU-maat eivät tiukan paikan tullen olekaan valmiita autta­maan toisi­aan? Edus­kun­nan kanta vuodelta 2006 on, että hyök­käys yhtä EU-jäsen­val­tiota kohtaan merkit­sisi muiden apuun tuloa monin keinoin, mukaan lukien soti­laal­li­set toimet. On nime­no­maan Suomen etu työs­ken­nellä sen eteen, että muut EU:n jäsen­maat tulkit­si­si­vat avun­an­to­vel­voi­tetta samalla tavalla.

Pilvi­lin­noja emme rakenna. EU:sta ei edel­leen­kään tehdä puolus­tus­liit­toa eikä PRY hoida Suomen kansal­lista puolus­tusta. Nato on jatkos­sa­kin Euroo­pan soti­laal­li­sesta maan­puo­lus­tuk­sesta huoleh­tiva orga­ni­saa­tio omille jäsen­mail­leen. Suomi huoleh­tii puolus­tuk­ses­taan soti­las­liit­toon kuulu­mat­to­mana maana, tiiviissä puolus­tusyh­teis­työssä EU:n, Naton ja pohjois­mai­sen yhteis­työn puit­teissa sekä kahden­vä­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa.

Naton ja EU:n kehit­ty­vien soti­laal­lis­ten kyky­jen välillä ei ole risti­rii­taa. Kylmän sodan peruja olevassa ajat­te­lussa vahvis­tuva EU on joskus nähty Naton kilpai­li­jana ja kiilana tran­sat­lant­ti­selle suhteelle. Näin ei todel­la­kaan ole. Se, että euroop­pa­lai­set maat vahvis­ta­vat kyky­jään hyödyn­tää myös Natoa ja tasa­pai­noi­sem­paa taakan­ja­koa.

Ei pidä unoh­taa, että Natolla on päätök­sen­te­ko­ra­ken­teet ja esikunta, mutta ei sillä­kään ole omaa armei­jaa. Naton kyvyt raken­tu­vat sen jäsen­mai­den kyvyille. EU:n kautta soti­laal­li­sesti vahvis­tu­vat Naton euroop­pa­lai­set jäsen­maat vahvis­ta­vat myös Naton kykyjä. Se, että euroop­pa­lai­set maat hoita­vat puolus­tus­taan entistä fiksum­min ja satsaa­vat siihen enem­män on Yhdys­val­to­jen­kin etu.

Suomi ei ole joko/​tai tilan­teessa tämän­kään suhteen. Olemme EU:n puolus­tusu­lot­tu­vuu­den kehit­tä­mi­sessä täysillä mukana, mutta yhteis­työ Naton kanssa on Suomelle jatkos­sa­kin erit­täin tärkeää. Nato on keskei­nen turval­li­suus­toi­mija Euroo­passa ja Itäme­ren alueella. Nato on edel­leen Suomen tärkein monen­vä­li­nen yhteis­työ­taho, kun puhu­taan oman puolus­tus­ky­kymme kehit­tä­mi­sestä. Soti­las­liit­toon kuulu­mat­to­mana maana Suomelle on keskeistä osal­lis­tua Naton harjoi­tus­toi­min­taan oman puolus­tus­ky­kymme kehit­tä­mi­seksi ja kump­pa­nuu­temme vahvis­ta­mi­seksi.

Ero jäse­nyy­den ja kump­pa­nuu­den välillä on kuiten­kin selvä. On tärkeää, että yllä­pi­dämme mahdol­li­suutta hakea Naton jäse­nyyttä. Ei yksi­kään järkevä maa sulje vaih­toeh­to­jaan. Jokai­nen itse­näi­nen maa pyrkii takaa­maan turval­li­suu­tensa.

Suomelle on erityi­sen tärkeää, että Yhdys­val­lat pysyy sitou­tu­neena Euroo­pan turval­li­suu­teen. Tässä konkreet­ti­set teot puhu­vat puoles­taan. Yhdys­val­to­jen tuki Euroo­pan turval­li­suu­den perus­talle, kaik­kien maiden oikeu­delle päät­tää omista ratkai­suis­taan ja rajo­jen kunnioi­tuk­selle, on vank­ku­ma­ton. Yhdys­val­tain sitou­tu­mi­selle Euroo­pan puolus­tuk­seen on vankka puolue­ra­jat ylit­tävä tuki kongres­sissa. Yhdys­val­tain asevoi­mien läsnä­oloon Itä-Euroo­passa sekä ohjus­puo­lus­tuk­sen ulot­ta­mi­seen Euroop­paan on kohden­nettu varsin mitta­vaa rahoi­tusta.

Hyvät Atlantti-seuran jäse­net, presi­dentti Trum­pin Yhdys­val­to­jen ulko­po­liit­ti­nen reto­riikka on välillä väke­vää. Vaikka sanoilla on väliä, on hyödyl­li­sem­pää katsoa tekoja. Yhdys­val­to­jen ulko­po­li­tiik­kaan uusi presi­dentti ei ole tuonut mullis­tusta, vaan Yhdys­val­to­jen linjassa näkyy jatku­vuus. Presi­dentti johtaa, mutta Yhdys­val­to­jen ulko­po­li­tiikka ei ole yksi­lö­laji. Demo­kra­tialle ominai­set vakaut­ta­jat pitä­vät huolen siitä, että pitkä linja jatkuu. Presi­den­tin ulko­po­liit­ti­nen tiimi on vahva ja osaava.

Ei ole yllät­tä­vää, että Yhdys­val­lat perään­kuu­lut­taa reilum­paa taakan­ja­koa. Sitä tekee presi­dentti Trump, mutta sitä teki myös presi­dentti Obama. On tosia­sia, että Euroo­pan pitää tehdä enem­män. Ei Yhdys­val­to­jen kanssa kilpail­len, vaan yhtei­sen turval­li­suu­den hyväksi. Euroo­pan maiden puolus­tus­me­noissa on nähtä­vissä selkeää kasvua, mikä johtuu kyllä enem­män Venä­jästä kuin presi­dentti Trum­pista.

Tämän halli­tuk­sen ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­nen selon­teko linjasi, että yhteis­työ Yhdys­val­to­jen kanssa on tärkeässä asemassa. Tämä yhteis­työ on vahvoissa kanti­missa ja se tukee Suomen turval­li­suutta. Turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kassa Yhdys­val­tain keskei­sistä Suomea ja Euroop­paa koske­vista linjauk­sista ei ole mitään epäsel­vyyttä. Tämän kuulimme viimeksi marras­kuussa Yhdys­val­tain puolus­tus­mi­nis­te­rin vierail­lessa Helsin­gissä ja Brys­se­lissä.

Suomen ja Yhdys­val­tain kahden­vä­li­nen yhteis­työ lepää lujalla pohjalla ja etenee erin­omai­sesti. Puolus­tus­hal­lin­to­jemme väli­set suhteet ovat lähei­set ja mutkat­to­mat, ja molem­min­puo­li­nen luot­ta­mus korkealla tasolla. Merkit­tävä virs­tan­pyl­väs oli kahden­vä­listä puolus­tusyh­teis­työtä koske­van aieju­lis­tuk­sen alle­kir­joit­ta­mi­nen Helsin­gissä 7.10.2016. Suomelle vapau­te­tut kriit­ti­set asejär­jes­tel­mät ovat osoi­tus siitä, että Yhdys­val­lat pitää Suomea luotet­ta­vana kump­pa­nina.

Kaikesta emme ole samaa mieltä. Ydin­so­pi­mus Iranin kanssa on ollut merkit­tävä saavu­tus ja siitä on tärkeää pitää kiinni. Se on estä­nyt uuden ydin­uh­kan muodos­tu­mi­sen Euroo­pan porteille. Presi­dentti Trump on kysee­na­lais­ta­nut sopi­muk­sen, mutta Washing­to­nin päätök­sen­teon vakaut­ta­jille on tässä paik­kansa – pallo on kongres­silla.

Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen yhteis­työ on tärkeä perusta monella alalla.

Suomen tavoit­teet tran­sat­lant­ti­sessa yhteis­työssä ovat selvät. Euroo­pan ja Yhdys­val­to­jen yhteis­työ on tärkeä perusta monella alalla. Turval­li­suu­dessa tämä yhteys on vahva ja Nato on sen yksi ilmen­tymä. Hybri­di­vai­kut­ta­mista meidän kannat­taa torjua yhdessä, sillä vaikut­ta­mi­sen kohteena ei ole pelkäs­tään yksit­täi­nen EU:n tai Naton jäsen­maa, vaan koko ”länsi”. Helsin­gissä perus­te­tun Euroop­pa­lai­sen hybri­dio­saa­mis­kes­kuk­sen tehtävä on saat­taa jäsen­mai­densa sekä EU:n ja Naton toimi­jat yhteen, orga­ni­soida tutki­musta, analyy­sejä, koulu­tusta, neuvon­taa sekä yhtei­siä harjoi­tuk­sia hybri­diuh­kien torju­mi­seksi.

Tran­sat­lant­ti­sessa yhteis­työssä on kuiten­kin kiis­tat­to­mat haas­teensa. Emme katso kaup­paa emmekä ilmas­to­po­li­tiik­kaa samalla tavalla kuin presi­dentti Trum­pin hallinto. Tässä on kuiten­kin vuoro­vai­ku­tuk­sen eikä väli­ri­kon paikka. Luotan siihen, että yhtei­set intres­sit tuovat meidät yhteen.

Vapaa­kau­pan ja talous­suh­teen syven­tä­mi­nen Yhdys­val­to­jen ja Euroo­pan välillä on loogi­nen askel, siitä hyödy­tään molem­min puolin Atlant­tia. Onhan kysy­mys maail­man merkit­tä­vim­mästä talous­suh­teesta. Tiedämme, että vapaa­kauppa tuo tuntu­via hyötyjä puolin ja toisin. Vahvasti ulko­maan­kau­pasta ja kansain­vä­li­sestä erikois­tu­mi­sesta elävänä maana tämä on Suomelle erityi­sen tärkeä kysy­mys. Ellei­vät Eurooppa ja Yhdys­val­lat rakenna maail­man­ta­lou­den perus­taa ja stan­dar­deja, niin peli­sään­nöt­kin ovat tule­vai­suu­dessa ‘made in China’.

Ilmas­to­po­li­tii­kassa presi­dentti Trum­pin vakau­mus näyt­tää kallis­tu­van epäi­le­vään suun­taan, mutta kiis­tat­to­mat faktat puhu­vat selvää kieltä. Ilmas­ton­muu­tos on ihmis­kun­nan kohta­lon­ky­sy­myk­siä ja siihen pitää vaikut­taa. Olemme nähneet, että eivät Yhdys­val­to­jen ilmas­to­nä­ke­myk­set ole keskus­joh­toi­sia – moni merkit­tävä osaval­tio on täysillä mukana ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­sessa. Suomella on selkeä tavoite: America First ei voi olla America Alone. Eurooppa tarjoaa yhteis­työn kättä ja uskon, että se on myös Yhdys­val­to­jen perim­mäi­nen etu.

Vuosi­kausia kansain­vä­listä yhteis­työtä rytmit­tä­neet monen­vä­li­set yhteis­työ­foo­ru­mit ja niissä sovi­tut yhtei­set peli­sään­nöt, arvot ja peri­aat­teet eivät vaikuta olevan Yhdys­val­tain uuden hallin­non asia­lis­tan kärjessä. Kun Yhdys­val­tain johta­juus maail­man­laa­jui­sesti tärkeissä asioissa on jossain määrin laahan­nut, muut toimi­jat, kuten Kiina ja Venäjä, ovat pääs­seet hyödyn­tä­mään lisään­ty­nyttä liik­ku­ma­ti­laa. Jos EU tekisi kaup­pa­po­li­tii­kasta ja sisä­mark­ki­noi­densa kehit­tä­mi­sestä ykkös­ta­voit­teensa, se voisi hyvin­kin ottaa paik­kansa sään­töi­hin perus­tu­van kaupan puoles­ta­pu­hu­jana ja yhtenä libe­raa­lin ja vapaan maail­man johta­jista.

Keske­nämme emme mekään kuiten­kaan pärjäisi. Yhdys­val­to­jen merki­tystä Euroo­palle ei ole syytä vähä­tellä. Yhdys­val­toja ja Euroop­paa yhdis­tä­vät länti­set arvot kuten demo­kra­tia ja vapaus. Meillä on oman­lai­semme kohta­lo­nyh­teys maail­man­his­to­riassa. Se yhteys on myös Suomelle merkit­tävä. Yhtey­den heiken­ty­mi­nen olisi meille kummal­le­kin haital­lista. Meidän euroop­pa­lais­ten onkin otet­tava itseämme niskasta kiinni ja toimit­tava tehok­kaam­min ja tulok­sel­li­sem­min yhdessä, sillä vain yhteen hiileen puhal­ta­malla EU voi saavut­taa koko­aan vastaa­van aseman maail­man­po­li­tii­kassa.

Kiitos.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

Skip to content