Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Petteri Orpo kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Yrittäjyys / Petteri Orpo: Suomessa yrit­täjä ja työn­te­kijä ovat samalla puolella

Petteri Orpo: Suomessa yrit­täjä ja työn­te­kijä ovat samalla puolella

Julkaistu:

Puhe Valta­kun­nal­li­silla yrit­tä­jä­päi­villä. Muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa.

Oikein hyvää aamu­päi­vää, hyvät yrit­tä­jät ja yrit­tä­jä­mie­li­set

Viime viikolla tapa­sin 15-vuoti­aan Aatu Vuori­sen. Hän on perus­ta­nut firman, joka myy laaduk­kaita, Suomessa valmis­tet­tuja pata­kin­taita. Menes­tystä on jo tullut, Aatu palkit­tiin Nuori yrit­tä­jyys -kilpai­lussa vuoden nuorena yksi­ny­rit­tä­jänä.

Hattu päästä Aatulle.

On hienoa kuulla nuorelta, millai­sena mahdol­li­suu­tena hän näkee yrit­tä­jyy­den.

Rohkeus, ideat, riskin­otto, kova työ - se tekee teistä kaikista yrit­tä­jiä, joita olette tänään.

Meidän päät­tä­jien työ taas on tehdä Suomesta maa, jossa edel­ly­tyk­set yrit­tä­mi­seen ovat parhaim­mat mahdol­li­set. Meidän tehtä­vämme on kuulla teitä. Meidän tehtä­vämme on tehdä se, mitä tarvi­taan, jotta te onnis­tutte.

Hyvät yrit­tä­jät.

Ajat­te­lin puhua teillä tänään myös poli­tiik­kaa. Jos sopii?

Suomessa on ollut tapana sanoa, että se nyt on aivan sama mikä porukka siellä halli­tuk­sessa istuu, niin poli­tiikka on aina samaa.

Viimei­sen kolmen vuoden aikana on voinut nähdä, että kyllä sillä on väliä millaista väriä halli­tus tunnus­taa.

Yrit­tä­jyy­den maape­rää ei kulu­neella halli­tus­kau­della ole lannoi­tettu, ei kasteltu. Vasem­mis­to­hal­li­tus on kerta toisensa jälkeen näyt­tä­nyt yrityk­sille paikan ja se paikka on ollut sivussa.

Kun koro­na­pan­de­mia levisi Suomeen, yrityk­set tarjo­si­vat apuaan. Se ei halli­tuk­selle kelvan­nut.

Halli­tuk­sen jaka­mat koro­na­tuet auttoi­vat joita­kin yrityk­siä ja aloja, mutta osa tuesta kohden­tui väärin, ja monen yrityk­sen ahdinko jäi täysin tunnus­ta­matta. Esimer­kiksi ravin­tola-, matkailu- ja tapah­tu­may­rit­tä­jät teki­vät kaik­kensa, että palve­lui­den käyt­tä­mi­nen olisi terveys­tur­val­lista. Halli­tus palkitsi yrit­tä­jien ponnis­te­lut sulke­malla tapah­tu­mien ja ruoka­ra­vin­to­loi­den­kin ovet.

“Menes­tys on tule­vai­suu­des­sa­kin yrit­tä­jien ja työl­lis­tä­vien yritys­ten varassa”

Raken­taes­saan maahan uutta hallin­toa, alue­hal­lin­non, Mari­nin halli­tus teki kaik­kensa, että yritys­ten rooli jäisi pieneksi. Uusi sote on raken­nettu julki­sen tuotan­non varaan. Kela-korvaus­ten leik­kaus oli piste i:n päälle.

Jäte­lain uudis­tuk­sessa yrit­tä­jät sysät­tiin sivu­rai­teelle. Moni kulje­tus- ja jätea­lan yrit­täjä on joutu­nut lait­ta­maan lapun luukulle.

Tämä maa on pärjän­nyt hyvällä yritys­ten ja julki­sen sekto­rin yhteis­työllä. Mark­ki­na­ta­lou­teen usko­malla.

Tämän maan menes­tys on tule­vai­suu­des­sa­kin yrit­tä­jien ja työl­lis­tä­vien yritys­ten varassa. Se asia ei ole muut­tu­nut kulu­van vaali­kau­den aikana miksi­kään.

Juuri siksi poli­tii­kan on muutut­tava. Yrit­tä­mi­nen ja työl­lis­tä­mi­nen, myös itsensä työl­lis­tä­mi­nen, on nostet­tava sille kuulu­valle paikalle.

Elämme epävar­muu­den ajassa. Venä­jän sota Ukrai­nassa horjut­taa koko Euroo­pan turval­li­suutta. Olemme velkaan­tu­neet. Taan­tuma väijyy kulman takana, ja hinto­jen nousu sekä huoli ener­gian riit­tä­vyy­destä huoles­tut­ta­vat suoma­lai­sia.    

Siksi puhun teille tänään erityi­sesti kolmesta teemasta, jotka kaikki liit­ty­vät yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siin Suomessa:

1) talou­desta 2) kasvusta ja 3) luot­ta­muk­sesta.

Kerron teille myös ratkai­suista, joita me haluamme tehdä.

Hyvät ystä­vät,

Suomen valtio on otta­massa ensi vuodelle uutta velkaa yli 8 miljar­dia euroa. Koko­nai­suu­des­saan valtion velka­summa nousee jo miltei 150 miljar­diin euroon. Yhdessä vaali­kau­dessa velka tulee kasva­maan lähes 40 miljar­dilla.

Luvut ovat pysäyt­tä­viä.

Edel­li­sen vaali­kau­den loppuun mennessä, vuonna 2019, olimme saaneet velan­o­ton painet­tua lähelle nollaa ja olimme jopa maksa­neet velkaa muuta­man sata­mil­joo­naa pois. Loimme edel­ly­tyk­siä, ja te yrit­tä­jät palk­ka­sitte 140 000 uutta työn­te­ki­jää. Tulot kasvoi­vat ja velan­otto saatiin kuriin.

On selvä, että koro­na­pan­de­mia ja sota ovat vaati­neet toimia, jotka maksa­vat. Sitä ei kiistä kukaan. Se on vaati­nut velan­ot­toa.

Tosia­sia kuiten­kin on, että jo ennen koro­naa halli­tus lisäsi menoja vailla tietoa tuloista. Krii­sit ovat toimi­neet peit­tona sille, ettei halli­tuk­sella ole ollut - eikä ole - minkään­laista ajatusta talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta.

Viisikko on luonut illuusion, että miljar­deja on josta­kin loput­to­masti otet­ta­vissa. Meno­ke­hyk­set on rikottu kerta toisensa jälkeen, ja valtio­va­rain­mi­nis­te­rin puna­kynä on kuivu­nut käyt­tä­mät­tö­mänä.

Enti­senä valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä tämä miljar­di­so­keus tuntuu minusta käsit­tä­mät­tö­mältä. Miljoo­nan ja miljar­din ero tuntuu hämär­ty­neen.

Tiedät­tekö, paljonko on miljoona sekun­tia päivissä?

Se on 11 ja puoli päivää.

Entä miljardi sekun­tia?

Se on 31 VUOTTA.

Miljoo­nilla ja miljar­deilla on valtava ero. 

Vasta aivan viime aikoina parista halli­tus­puo­lu­eesta on kuultu huolta velkaan­tu­mi­sesta. Toimia velkaan­tu­mi­sen hillit­se­mi­seksi ei vain ole esitetty.

Hyvät ystä­vät,

te tiedätte, että velalla on väliä.

Ensi vuonna valtion­ve­lan korko­me­not ovat jo 1,5 miljar­dia euroa. Korko­jen nousu ensi vuodelle vastaa polii­sin koko vuoden toimin­ta­me­noja. Tuskin kukaan on eri mieltä siitä, etteikö näil­le­kin euroille löytyisi muuta käyt­töä.

Korko­jen nousu ja inflaa­tio rokot­ta­vat kotien taloutta ja yritys­ten toimin­taa. Tarvi­taan määrä­tie­toi­sia toimia hinto­jen ja korko­jen nousun pysäyt­tä­mi­seksi.

Se mitä itse tässä vaikeassa ajassa voimme tehdä, on velan­o­ton hillit­se­mi­nen. Jos maail­malla usko Suomen kykyyn hoitaa talout­taan laskee, tarkoit­taa se korkeam­paa hintaa lainoille eli syvem­piä vaikeuk­sia.

Seuraava halli­tus joutuu käyt­tä­mään puna­ky­nää. Se joutuu sopeut­ta­maan menoja. Urakasta ei selvitä neljässä vuodessa. Arvioni on, että se vie neljä + neljä vuotta. Tuona aikana monia hyviä asioita jää toteut­ta­matta, monia tarpeel­li­sia panos­tuk­sia teke­mättä. Se on rehel­li­sesti todet­tava ääneen. Sellai­sen perin­nön Mari­nin halli­tus jättää.

Talous on saatava takai­sin kestä­välle pohjalle. Se takaa, että meillä on liik­ku­ma­va­raa tule­vissa krii­seissä.

Ilman kestä­vää taloutta emme voi turvata hyvin­voin­ti­pal­ve­luja, emme laadu­kasta koulu­tusta, emme kunnossa olevaa tieverk­koa. Kaikki tämä heijas­tuu yritys­ten toimin­tae­del­ly­tyk­siin.

Iiro Viina­nen taisi aika­naan neuvoa minua, kun aloi­tin valtion­va­rain­mi­nis­te­rinä, että ”kun ne tule­vat pyytä­mään rahaa, sano EI. Kun tule­vat toisen kerran, sano EI, ja jos kolman­nen kerran tule­vat, kysy, mistä olikaan kysy­mys”.

Yhtei­sistä vero­va­roista pitää pitää hyvää huolta ja lasten piik­kiin ei saa elää. Kaik­kea tärkeää ei voi rahoit­taa. Ei se niin onnistu kotona, eikä yrityk­ses­sään.

Jos menot ylit­tä­vät pysy­västi tulot, on kaksi keinoa. Vähen­tää menoja ja lisätä tuloja.

Menoja voi vähen­tää. Valtion 80 miljar­din budje­tista löytyy puna­ky­nää käyt­tä­mällä paljon kohteita, jotka eivät ole ihan niin tärkeitä. Ja aina asioita voidaan tehdä parem­min.

“Kasvua ei synny ilman yrit­tä­jiä”

Hyvät yrit­tä­jät,

on kuiten­kin selvää, ettei Suomen taloutta saada kuntoon pelkillä leik­kauk­silla ja meno­mal­tilla. Me tarvit­semme lisää tuloja. Niitä saadaan talou­den kasvulla.

Siksi talous­kas­vun aikaan­saa­mi­nen on seuraa­van halli­tus­kau­den tärkein tehtävä.

Ja kasvua ei synny ilman teitä, yrit­tä­jiä.

Kasvu tarkoit­taa kodeille työtä, toimeen­tu­loa ja vauras­tu­mista. Yrityk­sille se tarkoit­taa enem­män mahdol­li­suuk­sia.

Suomelle kasvu tarkoit­taa mahdol­li­suuk­sia hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kehit­tä­mi­seen, palve­lui­den rahoit­ta­mi­seen, turval­li­suu­den takaa­mi­seen sekä tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seen.

Me saavu­timme Ruot­sin 2000-luvulla BKT:ssa, mutta nyt olemme jääneet 20 prosent­tia jälkeen vuodesta 2008 lähtien. Tämä vähän hävet­tää­kin. Jos voitamme Ruot­sin nyky­ään lätkässä, niin kyllä meidän pitää pärjätä talou­des­sa­kin. Ja kyllä­hän me pärjäämme, kun vain tehdään oikeita asioita.

Vasem­mis­to­hal­li­tus on käyt­tä­nyt jaka­mi­sen kaavaa. Kokoo­mus tarjoaa sen tilalle kasvun kaavaa. 

Kaavan ajatus on se, että kohdis­te­taan katse ja teke­mi­nen kasvun element­tei­hin. Siihen, mistä talou­den kasvu syntyy.

Ensim­mäi­seksi tarvit­semme osaa­mista ja inno­vaa­tioita, yritys­toi­min­nan ideoita.

Toiseksi tarvit­semme rohkeita ihmi­siä, jotka ovat valmiita lähte­mään yrit­tä­jiksi tai laajen­ta­maan yritys­toi­min­taansa.

Kolmas elementti on rahoi­tus ja inves­toin­nit, jotta yritys pääsee liik­keelle.

Neljän­tenä kasvun kaavan osana on yrit­tä­mi­selle otol­li­set olosuh­teet.

Kasvun kaava on siis lopulta yksin­ker­tai­nen: Idea - yrit­täjä - inves­tointi - olosuh­teet.

Siitä se lähtee.

Valtio ei luo kasvua. Eivät minis­te­riöt, emme me päät­tä­jät. Mutta me voimme lisätä kasvun mahdol­li­suuk­sia. Siksi meidän on listat­tava kaikki kasvua vauh­dit­ta­vat toimet ja kasvun tiellä olevat esteet.

Ja meidän on laitet­tava ne kuntoon - yksi kerral­laan.

Lentoon lähte­vien ideoi­den perusta on osaa­mi­sessa.

Uuti­set suoma­lais­ten nuor­ten koulu­tus­ta­son romah­ta­mi­sesta ja heiken­ty­neistä perus­o­pe­tuk­sen oppi­mis­tu­lok­sista ovat hälyt­tä­viä. Meidän on pantava perus­koulu kuntoon: jokai­selle lapselle ja nuorelle on varmis­tet­tava riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot, kuten luku-, kirjoi­tus- ja lasku­taito.

Toisen asteen amma­til­li­sen koulu­tuk­sen taso on nostet­tava vastaa­maan yritys­ten tarpeita, jotta yrit­tä­jän ei tarvitse aloit­taa työn­te­ki­jän koulu­tusta alusta. Erilai­sia polkuja ammat­tiin on tuet­tava lisää­mällä esimer­kiksi oppi­so­pi­mus­kou­lu­tusta.

Pienen maan on aina tavoi­tel­tava kasvua ja menes­tystä myös maail­malla. Se tarkoit­taa vahvaa panos­tusta huip­puo­saa­jiin sekä tutki­muk­seen, kehi­tyk­seen ja inno­vaa­tioi­hin. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on nostaa TKI-rahoi­tus 4 prosent­tiin bkt:stä ja ottaa pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-vähen­ny­soi­keus. 

Koska haluamme lisää yrit­tä­jiä, lähde­tään liik­keelle siitä, että arvos­te­taan teitä yrit­tä­jiä.

Jos yrit­tä­mistä ja yrit­tä­jää maala­taan jatku­vasti työn­te­ki­jöi­den hyväk­si­käyt­tä­jäksi, kuka enää haluaa yrit­tää?

Koomi­sin kommentti on se, että eräs kollega pahek­sui sitä, että hänelle oli selvin­nyt, että yritys pyrkii teke­mään voit­toa.

Suomen kokoi­nen maa ei pärjää vastak­kai­na­set­te­lun liet­son­nalla. Minusta Suomessa yrit­täjä ja työn­te­kijä ovat samalla puolella: työn puolella. Vastak­kai­na­set­te­lun ajan pitäisi olla ohi.

Yrit­tä­jyys on elämän­tapa. Se on ponnis­te­lua omien haavei­den toteut­ta­mi­seksi, riskin­ot­toa ja ison vastuun kanta­mista.

Minulla oli nuoruu­teni vuosina mahdol­li­suus olla töissä setäni vaate­kau­passa Turun keskus­tassa. Aloi­tin myymällä housuja miehille ja naisille. Olin muuten aika hyvä siinä!

Kesä­töi­den ja opis­ke­lu­jen ohessa viikon­lop­pu­hom­mien myötä sain sedältä ja tädiltä suuren kunnian. ” Tässä Petteri sinulle liik­keen ja kassa­kaap­piin avai­met, jos sinä hoitai­sit ensi lauan­taina avaa­mi­sen ja sulke­mi­sen ja katsoi­sit että kaikki sujuu.” Se oli ensim­mäi­nen kerta heidän neljän vuosi­kym­me­nen kaup­pia­su­ral­laan, että lähti­vät koko viikon­lo­puksi mökille.

Opin noina vuosina myymään housuja, mutta ennen kaik­kea sen millaista on yrit­tä­jä­per­heen elämä. Jatku­vaa työtä ja huolta yrityk­sen menes­ty­mi­sestä.

Moni teistä on puur­ta­nut pitkään ennen kuin on kyen­nyt maksa­maan itsel­leen ensim­mäistä palk­kaa. Vaikeina aikoina te kannatte murhetta työn­te­ki­jöi­denne pärjää­mi­sestä.

Korona -aikana moni teistä tinki omasta palkasta pitääk­seen huolta työn­te­ki­jöistä. Tari­noita olen kuul­lut aina ruoka-apuun asti.

Osa teistä on saanut yrit­tä­mi­sen kipi­nän siir­ty­mään suku­pol­velta toiselle. Perhey­ri­tyk­set ovat tärkeä osa yhteis­kun­taamme ja koti­maista vastuul­lista omis­ta­juutta.

Hyvät yrit­tä­jät,

Kasvua syntyy, kun yrityk­set inves­toi­vat ja niihin inves­toi­daan. Hyvät ideat tarvit­se­vat rahoi­tusta. Suoma­lai­set pääomat on saatava suun­tau­tu­maan yritys­toi­min­nan rahoit­ta­mi­seen ja maan pitää olla houkut­te­leva ulko­mai­selle pääomalle.

Suomen yritys­ve­ro­tuk­sen pitää olla kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyistä ja kansal­li­sesti yrit­tä­mi­seen ja inves­toin­tei­hin kannus­ta­vaa.

Ensim­mäi­nen asia on ennus­tet­ta­vuus ja vakaa toimin­taym­pä­ristö.

Koko­nais­ve­roas­tetta ei Suomessa saa enää nostaa. Ei myös­kään yrit­tä­mi­sen vero­tusta.

Yrit­täjä ottaa riskin ja tekee töitä unel­mansa eteen. Eikö tähän sisälly myös oikeus naut­tia oman työnsä hedel­mistä? Yrit­tä­jällä on oikeus vauras­tua omalla työl­lään, eikä sitä ole kenen­kään syytä pahek­sua. Tämä on minusta selvää.

Suomessa kannat­taa yrit­tää ja vauras­tua, kun teemme suoma­laista omis­ta­juutta ja yritys­ten kasvua tuke­van vero­uu­dis­tuk­sen. Yritys­ten ja osin­ko­jen vero­tusta on muutet­tava niin, että yritys­ten kasvulle ja pörs­si­lis­tau­tu­mi­selle on mahdol­li­sim­man vähän esteitä. Listaa­mat­to­mien yritys­ten omis­ta­jien vero­tuk­sen kiris­tä­mistä emme hyväksy.

Haluamme keven­tää työn vero­tusta: Vero­tuk­sen pitää olla sellaista, että varhai­seen aamu­vuo­roon nouse­mi­nen palkit­see aina enem­män kuin se, että ikku­na­ver­hon raosta seuraa naapu­rin lähtöä töihin. 

Sanomme EI kasvua hidas­ta­ville veroille ja vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen keksi­mälle exit-verolle. Se vain heiken­tää Suomen houkut­te­le­vuutta maail­malla. Valtion­va­rain­mi­nis­te­riö vastusti veron säätä­mistä ja viimeksi lain­sää­dän­nön arvioin­ti­neu­vosto totesi olevansa huolis­saan, että laki puut­tuisi kansa­lais­ten perus­oi­keuk­siin, kuten omai­suu­den­suo­jaan ja oikeu­teen lähteä maasta.

Tämä vero on taas yksi este inves­toin­tien ja osaa­jien saami­selle Suomeen. Esimer­kiksi star­tu­peista tulee jo vies­tejä, että yrityk­set sijoit­tu­vat nyt muualle, vaikka olivat tulossa Suomeen.

Jotta yrityk­set voivat toimia ja menes­tyä, niiden toimin­taym­pä­ris­tön on oltava kunnossa. Se on myös meidän polii­tik­ko­jen hommaa.

Isoim­mat kysy­myk­set ovat ener­gia, työvoi­man saanti, vapaampi sopi­mi­nen työpai­koilla.

Ener­gian saanti nyt ja pidem­mällä aika­vä­lillä on turvat­tava, jotta yrityk­set pysty­vät toimi­maan.

Ensi talven osalta meidän on totta­kai pidet­tävä huolta että kodeissa on lämpöä ja että yritys­ten rattaat pysy­vät pyöri­mässä. Siksi meidän on nyt otet­tava kaikki kapa­si­teetti käyt­töön ener­gian tuotan­nossa. Kyllä, myös kivi­hiili ja turve.

Irtaan­tu­mi­nen venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta ja puhtaa­seen ener­gi­aan ja uusiin tekno­lo­gioi­hin panos­ta­mi­nen autta­vat meitä saavut­ta­maan ilmas­to­ta­voit­teet.

Kokoo­mus on esit­tä­nyt useita keinoja, joilla sähkö­las­kui­hin voisi saada helpo­tusta jo tule­vana talvena. Olemme mm. ehdot­ta­neet sähkölle katto­hin­taa, sähkön ja kaasun hinnan irrot­ta­mista toisis­taan ja sähköyh­tiöi­den vakuus­vaa­ti­mus­ten keven­tä­mistä.

Nyt tämä työ pitää saada halli­tuk­sessa eteen­päin!

Pidem­mällä aika­vä­lillä meidän on edis­tet­tävä ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mista ja vety­ta­loutta.

“Suomi ei nuorru”

Kasvua ei synny myös­kään ilman osaa­vaa työvoi­maa. Te yrit­tä­jät ette puhu enää osaa­van työvoi­man saan­nista, vaan minkä tahansa työvoi­man. On sietä­mä­tön tilanne ja kasvun este, että Suomessa on yli 100 000 työtöntä, ja samaan aikaan aloja sekto­rista riip­pu­matta vaivaa työvoi­ma­pula. Avoi­met työpai­kat ja työtä hake­vat on saatava kohtaa­maan.

Suomi ei nuorru. Meidän on tehtävä kaik­kemme, jotta yrityk­set saavat tarvit­se­mi­aan osaa­jia myös muualta.

Niin korkeasti koulu­tet­tuja erityis­osaa­jia, kuin muita ammat­ti­te­ki­jöitä. Lupa­pro­ses­sei­hin on saatava vauh­tia, Tarve­har­kinta on pois­tet­tava, sillä se toimii vain kasvun esteenä. Kyllä täällä töitä riit­tää niin suoma­lai­sille kuin ulko­mailta tule­ville.

Tässä­kin asiassa luot­tai­sin teihin yrit­tä­jiin ratkai­si­jana. Mitä jos annet­tai­siin teidän hoitaa rekry­tointi ulko­mailta? Anne­taan yritys­ten etsiä maail­malta työn­te­ki­jät ja tuoda heidät Suomeen töihin. Jos joku ei toimi sään­tö­jen mukaan, siihen puutu­taan. Olen varma, että vain tällä toimin­ta­ta­van muutok­sella saadaan rekry­tointi oikeasti toimi­maan.

Luotan siihen, että yrit­tä­jät toimi­vat vastuul­li­sesti. Henki­löstö on yrit­tä­jän tärkein voima­vara. Siksi voimme myös lisätä paikal­lista sopi­mista: työeh­to­so­pi­muk­sia on saatava sovel­taa järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä ja toisin sopi­mi­sen kiel­toja on puret­tava.

Suuri murhe toimin­taym­pä­ris­tössä on liial­li­nen sään­tely, byro­kra­tia ja luvi­tus­jo­not.

Me haluamme keven­tää byro­kra­tiaa, lisätä reilua kilpai­lua. Lupa­pro­ses­seissa on haet­tava entistä enem­män yhden luukun peri­aa­tetta, ja vali­tus­kä­sit­te­lyjä on joudu­tet­tava. Inves­toin­nit eivät saa jumit­tua lupa­vii­dak­koon.

Hyvät yrit­tä­jät,

minä uskon, että Suomesta voi tulla puhtaan ener­gian suur­valta. Luotan siihen, että ilmas­ton­muu­tok­sen hidas­ta­mi­seksi löytyy ratkai­suja, jotka eivät perustu kiel­tä­mi­seen ja kurjis­ta­mi­seen, vaan päin­vas­toin luovat kasvua ja hyvin­voin­tia laajasti. 

Ajat­te­len, että Suomen vanhus­ten­hoi­don ja tervey­den­huol­lon kriisi on ratkais­ta­vissa, kun sitä lähde­tään ratkai­se­maan yhdessä - kaik­kien osaa­mista hyödyn­täen.

Luot­ta­muk­seni perus­tuu yrityk­siin ja mark­ki­na­ta­lou­teen. Nostin nämä esimer­kit, koska yrityk­set ovat jo osoit­ta­neet, että monissa isoissa - ja pienem­missä - kysy­myk­sissä yrityk­set ovat harp­pauk­sen tai kaksi pidem­mällä kuin poliit­ti­nen päätök­sen­teko.

Reilu ja terve kilpailu hyödyt­tää myös kulut­ta­jia.

“Entä jos valtio­valta luot­taisi yrit­tä­jiin?”

Tapa­sin jokin aika sitten jätea­lan kulje­tus­yrit­tä­jiä. Puhuimme pitkään siitä, kuinka moni heistä tulee toimeen ja pystyy työl­lis­tä­mään muuta­man muun­kin, kunhan mark­ki­nat vain toimi­vat.

Julkista tuotan­toa ei tarvita lain­kaan siellä, missä mark­ki­nat toimi­vat. Anne­taan jätea­lan yritys­ten hoitaa tont­tinsa. Pahinta on veron­mak­sa­jien rahoilla tuettu julki­nen tuotanto, siinä ei ole mitään järkeä. 

Sote-lain­sää­däntö on raken­nettu vahvasti julki­sen sekto­rin lasit päässä. Lain­sää­däntö ohjaa hyvin­voin­tia­lueita tuijot­ta­maan omaan napaansa ja aset­ta­maan julki­sen tuotan­non ensi­si­jai­seksi vaih­toeh­doksi. Samalla hyvin­voin­tia­lueilta uhkaa jäädä näke­mättä se, millai­sia erin­omai­sia ratkai­suja yrityk­sillä on tarjota.

Jutte­lin tässä vasti­kään pienen koti­sai­raan­hoi­toa tarjoa­van yrityk­sen kanssa. Yrityk­sellä on moti­voi­tu­neet työn­te­ki­jät ja tyyty­väi­set asiak­kaat. Hinnat ovat olleet huomat­ta­vasti julki­sen tuotan­non hintoja mata­lam­mat. Nyt yrityk­sellä ei ole mitään tietoa siitä, mikä sen rooli tule­vai­suu­dessa on. Yrit­täjä murehti pärjää­mis­tään hyvin­voin­tia­lu­een laajui­sissa kilpai­luissa.

Minä ajat­te­len, että hyvin­voin­tiyh­teis­kunta rapau­tuu ja maapal­lon pelas­ta­mi­nen hidas­tuu, jos valtio yrit­tää ottaa ohjak­set tiukasti omiin käsiinsä. 

Entä jos valtio­valta luot­taisi teihin yrit­tä­jiin?

Olen täysin varma, että jokai­nen yrit­täjä, työl­lis­täjä ja Suomen valtio halua­vat samaa. Maan, josta heikom­masta pide­tään huolta. Jossa palve­lut pelaa­vat. Koulut ja päivä­ko­dit ovat hyviä ja laaduk­kaita. Terveys­kes­kuk­seen ei tarvitse jonot­taa. Kadut ovat valais­tuja ja tiet hyvä­kun­toi­sia.

Hyvät yrit­tä­jät,

Olette otta­neet irti arjesta ja lähte­neet yrit­tä­jä­päi­ville. Teillä on täällä hyvä ohjelma, 1600 kolle­gaa, ja tieten­kin juhlat.

Tämä on teidän juhla­päi­vänne. Teidän juhla­päi­vänne on myös huomenna ja ylihuo­menna. Jokai­sena päivänä. Kiitän teistä jokaista.

Minusta yrit­tä­jäys­tä­väl­li­nen yhteis­kunta ei synny sanoilla, vaan teoilla.

Elämme poik­keuk­sel­li­sen vaikeita aikoja. Eteen­päin on vaikea nähdä. Pärjäämme kun pidämme pään kylmänä ja sydä­men lämpi­mänä.

Olemme menossa edus­kun­ta­vaa­lei­hin. Minä ja kokoo­mus haluamme muut­taa Suomen suun­nan:

  1. Me tahdomme korjata Suomen talou­den kestä­välle perus­talle. Syömä­ve­lan otta­mi­nen on lope­tet­tava. Yrit­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set on turvat­tava.

  2. Me tahdomme tehdä kasvua edis­tä­vät uudis­tuk­set.

  3. Me tahdomme, että kuulette vies­timme: me luotamme teihin.

Hyvät yrit­tä­jät,

Minä olen ollut mukana yritys­toi­min­nassa ja nytkin yhdessä pienessä yrityk­sessä. En väitä olevani yrit­täjä. Ei minulla ole teidän tieto­janne ja taito­janne yrit­tä­mi­sen saloista.

En voi luvata kuuta taivaalta, koska edessä on vaikeat ajat. Talous pitää saada tasa­pai­noon eikä kaik­keen ole varaa.

Mutta minä tiedän, missä teidän asiois­tanne pääte­tään, ja lupaan olla siellä paikalla ja yrit­tä­jien puolella. Helsin­gissä tai Brys­se­lissä. Kaikessa päätök­sen­teossa on otet­tava huomioon vaiku­tuk­set yrit­tä­jyy­teen.

Ilman yrit­tä­jiä ei ole kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa.

Nostan hattua jokai­selle teistä.

Kiitos!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

Skip to content