Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Päämi­nis­teri Petteri Orpo: Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa

Päämi­nis­teri Petteri Orpo: Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Petteri Orpo piti esit­te­ly­pu­heen edus­kun­nalle tiedon­an­to­kes­kus­te­lussa keski­viik­kona 6. syys­kuuta 2023. Puhe muutos­va­rauk­sin.

Arvoisa puhe­mies,

Valtio­neu­vosto on anta­nut edus­kun­nalle tiedon­an­non yhden­ver­tai­suu­den, tasa-arvon ja syrji­mät­tö­myy­den edis­tä­mi­seksi. Tällä tiedon­an­nolla halli­tus halusi varmis­taa, että edus­kunta pääsee käymään perus­teel­lista parla­men­taa­rista keskus­te­lua halli­tuk­sen linjasta ja suun­ni­tel­mista näiden asioi­den edis­tä­mi­seksi.

Suomessa on tehty pitkä­jän­tei­sesti työtä yhden­ver­tai­suu­den, tasa-arvon ja syrji­mät­tö­myy­den puolesta. Olemme globaa­listi tämän työn edel­lä­kä­vijä.

Tästä huoli­matta rasismi on edel­leen myös suoma­lai­sen yhteis­kun­nan ongelma. Esimer­kiksi työmark­ki­noilla ja koulu­tuk­sessa on syrji­viä asen­teita ja raken­teita, joita pitää muut­taa. Muutos edel­lyt­tää rehel­listä keskus­te­lua ja siitä kumpua­via toimia. Molem­piin tämä halli­tus on valmis. Rasis­mille ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa tilaa.

Halli­tus on ohjel­mas­saan sitou­tu­nut edis­tä­mään demo­kra­tiaa, oikeus­val­tiota ja ihmi­soi­keuk­sia. Halli­tus on sitou­tu­nut edis­tä­mään yhden­ver­tai­suutta ja syrji­mät­tö­myyttä ja teke­mään työtä rasis­min torju­mi­seksi.

Halli­tuk­sen jokai­nen minis­teri irti­sa­nou­tuu rasis­mista ja sitou­tuu omassa työs­ken­te­lys­sään aktii­vi­seen työhön rasis­mia vastaan niin Suomessa kuin kansain­vä­li­sesti.

Tämä on halli­tuk­sen viesti edus­kun­nalle, suoma­lai­sille, Suomeen muut­ta­neille ja muut­toa pohti­ville sekä maail­malle: Suomi on jatkos­sa­kin avoin ja kansain­vä­li­nen maa. Otamme ongel­mat vaka­vasti. Teemme määrä­tie­toi­sesti töitä niiden ratkai­se­mi­seksi.

Arvoisa puhe­mies,

Tiedon­an­non on valmis­tel­lut valtio­sih­tee­rei­den ja kans­lia­pääl­li­köi­den työryhmä. Työryhmä on kuul­lut noin sataa asian­tun­ti­jaa: kansa­lai­syh­teis­kun­nan edus­ta­jia, tutki­joita ja muita keskei­siä toimi­joita. Tiedon­anto valmis­tel­tiin ripeästi, mutta perus­teel­li­sesti.

Tiedon­anto nojaa halli­tus­oh­jel­man kirjauk­siin ja edel­lis­ten halli­tus­ten teke­mään työhön yhden­ver­tai­suu­den, tasa-arvon ja syrji­mät­tö­myy­den puolesta. Tiedon­anto konkre­ti­soi­tuu edel­leen toimen­pi­deoh­jel­malla, joka hyödyn­tää edel­li­sen halli­tuk­sen Yhden­ver­tai­nen Suomi –ohjel­man toimia.

Työryh­män kuule­mi­sissa tois­tui tarpeita, jotka halli­tus on työs­sään huomioi­nut. Näitä ovat muun muassa yhteis­kun­nan eriar­vois­ta­vien raken­tei­den purka­mi­nen, hyvien väes­tö­suh­tei­den vahvis­ta­mi­nen, työmark­ki­noille pääsyn keskei­nen merki­tys ja rasis­mia koske­van tieto­poh­jan vahvis­ta­mi­nen.

Lain­sää­dän­nön osalta muutos­tar­peita esitet­tiin kuule­mi­sissa vähän. Lain­sää­däntö on meillä koko­nai­suu­tena hyvällä tasolla.

Suomen lain­sää­däntö antaa hyvän oikeu­del­li­sen pohjan yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­seen. Perus­tus­lain mukaan ihmi­set ovat tasa-arvoi­sia lain edessä.  Yhdessä Suomea sito­vien kansain­vä­lis­ten sopi­mus­ten kanssa perus­tus­laki takaa oikeu­den yhden­ver­tai­suu­teen kaikille.

Yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mi­sessa on paran­net­ta­vaa. Lain­sää­dän­nön toimin­nassa ja sen valvon­nassa on puut­teita. Siksi halli­tuk­sen tiedon­an­non toimet painot­tu­vat niihin, joilla käytän­nössä voidaan edis­tää tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den toteu­tu­mista.

Emme toimi Suomena yksin. Olemme myös osa Euroo­pan unio­nin poliit­tista ja talou­del­lista arvo­yh­tei­söä. Suomi on johdon­mu­kai­sesti kuulu­nut ja kuuluu myös tämän halli­tuk­sen aikana siihen EU-maiden jouk­koon, joka raken­taa unio­nia, jossa yhden­ver­tai­suutta edis­te­tään ja rasis­mia torju­taan.

Arvoisa puhe­mies,

Jokai­nen ymmär­tää, ettei yhteis­kun­nan raken­teissa ja asen­teissa olevia ongel­mia ratkaista yhdellä tiedon­an­nolla eikä hetkessä. Rasis­min kitke­mi­nen vaatii pitkä­jän­teistä työtä – kuten se on vaati­nut tähän­kin saakka. Se vaatii aktii­vi­suutta ja yhteis­kun­nan laajaa tukea.

Olemme halli­tuk­sena sitou­tu­neet teke­mään työtä syrjin­nän ja rasis­min torju­mi­seksi koko vaali­kau­den. Veto­vas­tuu siir­re­tään valtio­neu­vos­ton kans­li­aan ja minä päämi­nis­te­rinä johdan työtä. Kokoamme valtio­neu­vos­ton kans­li­aan syrjin­nän vastaista osaa­mista.

Pidämme huolta, ettei työ yhden­ver­tai­suu­den, tasa-arvon ja syrji­mät­tö­myy­den puolesta jää sanoiksi pape­rille. Siksi varaamme toimen­pi­tei­den toteut­ta­mi­seen budjet­ti­rii­hessä myös resurs­seja – meno­ke­hys­ten puit­teissa.

Arvioimme tiedon­an­non toimien etene­mistä ja mahdol­lis­ten jatko­toi­mien tarvetta halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hessä 2025.

Teemme yhden­ver­tai­suu­den ja syrji­mät­tö­myy­den eteen enem­män kuin Suomessa on aiem­min tehty. Teemme parhaamme.

Päätök­sen­teossa on tärkeää kuulla heitä, jotka koke­vat arjes­saan rasis­mia ja syrjin­tää tai työs­ken­te­le­vät näiden ongel­mien ratkai­se­mi­seksi. Käyn­nis­tämme johdol­lani vuosit­tai­set pyöreän pöydän keskus­te­lut yhden­ver­tai­suu­den ja syrji­mät­tö­myy­den edis­tä­mi­seksi. Vahvis­tamme myös vuoro­pu­he­lua kansa­lais­jär­jes­tö­jen kanssa.

Arvoisa puhe­mies,

Rasis­min ehkäi­se­mi­nen ja torjunta vaati­vat tekoja koko yhteis­kun­nalta. Tekoja pitää tehdä niin poli­tii­kassa, kasva­tuk­sessa, harras­tuk­sissa kuin työpai­koilla. Parem­paa yhteis­kun­taa voi ja pitää raken­taa erilai­sissa tilan­teissa ja kohtaa­mi­sissa joka päivä.

Yhden­ver­tai­suus, tasa-arvo ja syrji­mät­tö­myys koske­vat jokaista. Tässä tiedon­an­nossa halli­tus on kiin­nit­tä­nyt erityi­sesti huomiota lapsiin ja nuoriin, koska tule­vai­suus raken­tuu heidän kaut­taan.

Meillä Suomessa on yhteis­kun­nal­li­sia raken­teita, joiden kautta voidaan lisätä yhden­ver­tai­suutta. Me olemme paran­ta­neet ja pystymme edel­leen paran­ta­maan mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa. Laadu­kas varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­mistä keinoista. Haluamme lisätä erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­las­ten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen. Suomen tai ruot­sin kielen varhai­nen omak­su­mi­nen ja varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen anta­vat jokai­selle hyvät eväät koulu­po­lun aloit­ta­mi­seen.

Koulu­tus ja osaa­mi­nen ovat aina olleet niin yksi­löille kuin meille Suomena väylä pärjätä maail­malla. Siksi käyn­nis­tämme koko koulu­tus­jär­jes­tel­män katta­van tasa-arvon ja yhden­ver­tai­suu­den kehit­tä­mis­oh­jel­man. Tunnis­tamme paikat, joissa voidaan tehdä parem­min ja enem­män. Teemme niissä parem­min ja enem­män.

Voimme lisätä osal­li­suutta siellä, mikä antaa yksi­löille yhteen­kuu­lu­vuutta tai avaa mahdol­li­suuk­sia ilmaista itse­ään: teemme toimia, jotta saamme yhä enem­män maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sia, vammai­sia ja muissa vähem­mis­töissä olevia nuoria mukaan liikun­taan, urhei­luun ja kult­tuu­ri­toi­min­taan.

Halli­tuk­sena käsit­te­lemme vuosit­tain Suomen saamat kansain­vä­lis­ten suosi­tuk­set. Erityi­sesti viha­pu­heen estä­mi­nen on nous­sut keskei­sesti esille viimei­sim­missä suosi­tuk­sissa.

Torjumme tehok­kaasti toimin­ta­ta­poja, joilla kiiho­te­taan syrjin­tään, vainoon, vihaan tai väki­val­taan yksi­löä tai ryhmää vastaan etni­sen alku­pe­rän, kansal­li­suu­den, uskon­non, tai muun vastaa­van tunnus­mer­kin perus­teella.

Vahvis­tamme mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa myös työmark­ki­noilla ja edis­tämme työelä­män syrji­mät­tö­myyttä, moni­muo­toi­suutta ja yhden­ver­tai­sia mahdol­li­suuk­sia yhdessä työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen kanssa.

Työ on muuta­kin kuin elan­non hank­ki­mista, se kiin­nit­tää yhteis­kun­taan ja antaa merki­tystä elämään. Haluamme paran­taa kaik­kien väes­tö­ryh­mien työl­li­syyttä. Työ on osa onnis­tu­nutta kotou­tu­mista.

Olemme tärkei­den asioi­den äärellä. Toivon ja uskon, että edus­kunta haluaa keskus­tella näistä toimista ja viedä niitä osal­taan eteen­päin.

Arvoisa puhe­mies,

Rasismi ei ole suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa uusi ilmiö, eikä se ole yksin suoma­lai­sen yhteis­kun­nan ongelma.

Jos haluamme olla globaa­listi edel­lä­kä­vijä myös nyt ja pois­taa yhteis­kun­nasta syrjin­nän ja rasis­min, se tehdään yhdessä. Toivon, että kaikki poliit­ti­set puolu­eet ja suoma­lai­nen yhteis­kunta laajasti ovat tässä työssä mukana. Vain yhdessä voimme onnis­tua.

Suomen vahvuus on histo­rial­li­sesti ollut, että olemme pienenä maana löytä­neet yhtei­sen säve­len. Yhtei­nen sävel ei tarkoita, että olemme aina samaa mieltä. Yhtei­nen sävel tarkoit­taa, että voimme olla eri mieltä – ja silti keskus­tella. Sanan­va­pau­den toteu­tu­mi­sesta demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan tärkeänä arvona huoleh­di­taan.

Meidän on säily­tet­tävä tässä yhteis­kun­nassa sellai­nen ilma­piiri, jossa vaikeis­ta­kin asioista puhu­taan. Sellai­nen ilma­piiri, jossa kuun­te­lemme toisiamme, emmekä keskity vain oman vies­timme läpi saami­seen.

Minis­te­reillä, kansan­edus­ta­jilla ja muilla poliit­ti­silla toimi­joilla on erityi­sen suuri vastuu – paitsi yhteis­kun­nal­li­sen keskus­te­luil­ma­pii­rin luomi­sessa myös siinä, että kunnioi­tamme toinen tois­tamme. Kärjis­tä­mi­sen ja vastak­kai­na­set­te­lun sijaan on etsit­tävä yhteistä suun­taa.

Suomi on vakaa ja luotet­tava maa, vahva demo­kra­tia ja itse­näi­nen oikeus­val­tio, jossa jokaista tulee arvos­taa tasa­ver­tai­sena yhteis­kun­nan jäse­nenä. Suomi on jatkos­sa­kin maa, jonne halu­taan tulla teke­mään työtä. Suomi on maa, jossa jokai­sen pitää voida elää turvassa ja hyväk­syt­tynä.

Tätä Suomea halli­tuk­seni on sitou­tu­nut raken­ta­maan.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

20.2.2024

Saara-Sofia Sirén: Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia ei tehdä ketään vastaan, vaan Suomen puolesta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen aiheut­ta­masta työmark­ki­na­kaa­ok­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on tärkeä rooli työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­li­joina. TES-neuvot­­te­­luissa työn­te­ki­jöille pyri­tään

Skip to content