EU:n komis­sion järjes­tä­män tapah­tu­man teemana tänä vuonna on nais­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen yhteis­kun­nassa. 

– Kynnyk­sen ilmoit­taa rikol­li­sesta tai asiat­to­masta käytök­sestä tulisi olla mahdol­li­sim­man matala. Tätä kynnystä meidän pitää pyrkiä madal­ta­maan tuomit­se­malla kaikki naisiin kohdis­tuva häirintä, painotti oikeus­mi­nis­teri Antti Häkkä­nen puhues­saan EU:n vuosit­tai­sessa suuressa perus­oi­keus­foo­ru­missa Brys­se­lissä tänään 21. marras­kuuta.

Häkkä­nen osal­lis­tui tilai­suu­teen komis­sion vara­pu­heen­joh­ta­jan Frans Timmer­man­sin kutsu­mana.

Minis­teri Häkkä­nen kertoi, että yhtenä toimen­pi­teenä on Suomessa juuri käyn­nis­tetty selvi­tys pakkoa­vio­liit­to­jen polii­sille ilmoit­ta­mi­sen esteistä ja viran­omai­syh­teis­työn ja rikos­pro­ses­si­ket­jun toimi­vuu­desta avio­liit­toon pakot­ta­mista koske­vissa asioissa.

– Lähi­suh­de­vä­ki­valta ja seksu­aa­li­nen tai suku­puo­leen perus­tuva väki­valta ovat rikok­sia, joissa uhreilla on muita suurempi alttius lisä­kär­si­myk­sille, tois­tu­valle uhriksi joutu­mi­selle, pelot­te­lulle tai kosto­toi­mille. Juuri siksi EU:n uhri­di­rek­tii­vin aikaan­saa­mi­nen on ollut erit­täin tärkeää, Häkkä­nen painotti.

Häkkä­sen mukaan seksu­aa­li­nen häirintä on ilmiö, jota on kitket­tävä määrä­tie­toi­sesti.

– Kaiken­lai­nen häirintä on tuomit­tava voimak­kaasti ja häirin­tään puut­tu­mi­seen on kehi­tet­tävä entistä tehok­kaam­pia keinoja niin lain­sää­dän­nön kuin erilais­ten poli­tiik­kaoh­jel­mien­kin avulla.

– Sosi­aa­li­sessa mediassa viime aikoina nopeasti levin­nyt #metoo-kampanja kertoo surul­li­sella tavalla, miten monelle naiselle häirintä ja pelkoa aiheut­ta­vat tilan­teet ovat arki­päi­vää. Meillä on velvol­li­suus puut­tua asiaan, Häkkä­nen sanoi.

Lisä­tie­toja:

erityi­sa­vus­taja Lauri Kosken­tausta, puh. +358 2951 50131

Lisää sisältöä samassa kategoriassa