Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katujengirikollisuuden torjumiseksi
Julkaistu:
Ryhmäpuheenvuoro / Välikysymys nuoriso- ja väkivaltarikollisuuden torjumisesta (VK 6/2022 vp) / ed. Kilpi / 19.12.2022 / Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Arvoisa puhemies,
Nuoriso- ja katujengirikollisuus nostaa päätään Suomessa. Perinteisten liivijengien rinnalle on noussut uusi ryhmä – pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa vaikuttavat noin 10 katujengiä, joissa on noin parisataa jäsentä. Katujengit selvittelevät välejään väkivaltaisesti, ja vaarassa on ollut myös sivullisia. Jengit koostuvat pääosin nuorista aikuisista, joista valtaosalla on ulkomaalaistaustaa.
Samaan aikaan alaikäisten nuorten ja jopa lasten tekemä väkivalta on kasvussa ja raaistunut. Tänä vuonna on ollut ennätysmäärä ryöstöjä, joissa tekijä on alaikäinen. Viime vuonna oli sama tilanne henkirikosten kanssa. Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset ja nuoret ryöstävät ja tappavat toisiaan.
Tämä linkittyy osin katujengi-ilmiöön, mutta on merkittäviltä osin myös oma kokonaisuutensa. Olennaista on ymmärtää, että taustalla vaikuttaa yleisempi nuorten pahoinvoinnin kasvu. Ongelma ei ratkea vain viranomaisvoimin. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia.
Arvoisa puhemies,
Kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme jo kuluvan vuoden helmikuussa ”Ruotsin tie ei ole meidän – kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi” -ohjelmassamme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torjumiseksi.
Esityksemme perustuvat edustaja Kari Tolvasen johtaman työryhmän työhön, jossa kuultiin eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.
Valitettavasti hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Nyt alkaa olla viimeiset hetket reagoida, jotta kehitys voidaan vielä kääntää.
Tältä pohjalta kokoomukselle on luontevaa olla mukana opposition välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjunnassa. Haluamme hallituksen politiikkaan muutoksen. Ongelma on otettava vakavasti ja korjaaviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Arvoisa puhemies,
On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa. On hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin välikysymyksessä.
On tärkeää huomata, ettei maahanmuutto itsessään automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkiksi Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee tekeviä käsiä myös ulkomailta.
Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.
Yhtä viisasten kiveä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi ei ole, mutta ennaltaehkäisy on kaikista tehokkain tapa vaikuttaa. Lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon lisäämällä sekä resursseja että toimivaltuuksia. Kouluissa on panostettava yksilölliseen tukeen ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti heti sen esiintyessä. Toimintamallien on oltava yhteneväisiä. Nuorisopalveluiden kuntarajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä. Mielenterveyspalveluihin pääsyn kynnystä on madallettava ja terapiatakuu toteutettava. On kyettävä auttamaan oikea-aikaisesti – pahoinvoinnin ja häiriökäyttäytymisen välillä on suora yhteys.
Lisäksi tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Poliisien määrä on nostettava tulevien vuosien aikana 8000 poliisiin. Rikoshyödyn poisottamista on tehostettava ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava ottamalla käyttöön Tanskassa menestyksekkäästi toiminut malli.
Arvoisa puhemies,
”Meillä ei ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on kaikkein väljin säännöiltään ja samalla kaikkein sallivin.” Näin totesi presidentti Niinistö viisaasti toissa sunnuntaina.
Esittämämme toimet ovat edelleen hallituksen vapaasti käytettävissä. Arvoisa hallitus, on aika herätä. Toimimalla määrätietoisesti nyt voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän. Kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslause-esitystä.
