Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

Julkaistu:

Ryhmä­pu­heen­vuoro /​ Väli­ky­sy­mys nuoriso- ja väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den torju­mi­sesta (VK 6/​2022 vp) /​ ed. Kilpi /​ 19.12.2022 /​ Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Arvoisa puhe­mies,

Nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suus nostaa päätään Suomessa. Perin­teis­ten liivi­jen­gien rinnalle on nous­sut uusi ryhmä – pääkau­pun­ki­seu­dulla ja muissa suurissa kaupun­geissa vaikut­ta­vat noin 10 katu­jen­giä, joissa on noin pari­sa­taa jäsentä. Katu­jen­git selvit­te­le­vät väle­jään väki­val­tai­sesti, ja vaarassa on ollut myös sivul­li­sia. Jengit koos­tu­vat pääosin nuorista aikui­sista, joista valtao­salla on ulko­maa­lais­taus­taa.

Samaan aikaan alai­käis­ten nuor­ten ja jopa lasten tekemä väki­valta on kasvussa ja raais­tu­nut. Tänä vuonna on ollut ennä­tys­määrä ryös­töjä, joissa tekijä on alai­käi­nen. Viime vuonna oli sama tilanne henki­ri­kos­ten kanssa. Ei ole millään tavalla normaa­lia, että lapset ja nuoret ryös­tä­vät ja tappa­vat toisi­aan. 

Tämä linkit­tyy osin katu­jengi-ilmi­öön, mutta on merkit­tä­viltä osin myös oma koko­nai­suu­tensa. Olen­naista on ymmär­tää, että taus­talla vaikut­taa ylei­sempi nuor­ten pahoin­voin­nin kasvu. Ongelma ei ratkea vain viran­omais­voi­min. Tässä työssä tarvi­taan meitä kaik­kia.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­mus on varoit­ta­nut katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den noususta jo pitkään. Esitimme jo kulu­van vuoden helmi­kuussa ”Ruot­sin tie ei ole meidän – kokoo­muk­sen 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi” -ohjel­mas­samme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torju­mi­seksi.

Esityk­semme perus­tu­vat edus­taja Kari Tolva­sen johta­man työryh­män työhön, jossa kuul­tiin eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta.

Vali­tet­ta­vasti halli­tus ei ole esityk­siimme tart­tu­nut. Nyt alkaa olla viimei­set hetket reagoida, jotta kehi­tys voidaan vielä kään­tää.

Tältä pohjalta kokoo­muk­selle on luon­te­vaa olla mukana oppo­si­tion väli­ky­sy­myk­sessä nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torjun­nassa. Haluamme halli­tuk­sen poli­tiik­kaan muutok­sen. Ongelma on otet­tava vaka­vasti ja korjaa­viin toimiin on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi.

Arvoisa puhe­mies,

On rehel­li­sesti tunnus­tet­tava, että katu­jengi-ilmiö on osal­taan kytkök­sissä epäon­nis­tu­mi­siin maahan­muutto- ja kotou­tu­mis­po­li­tii­kassa. On hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin väli­ky­sy­myk­sessä.

On tärkeää huomata, ettei maahan­muutto itses­sään auto­maat­ti­sesti johda nyt nähtä­vän kaltai­siin ongel­miin. Esimer­kiksi Kanada on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään laajan työpe­räi­sen maahan­muu­ton ja turval­li­sen yhteis­kun­nan. Tämän­kal­tai­sia malleja on harkit­tava myös Suomeen, sillä ikään­tyvä Suomi tarvit­see teke­viä käsiä myös ulko­mailta.

Suomen kotou­tu­mis­po­li­tii­kan punai­seksi langaksi on otet­tava kielen oppi­mi­nen, koulu­tus, osal­li­suus ja työn­teko, jotka ovat tärkeim­mät avai­met suoma­lai­seen yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­seen.

Yhtä viisas­ten kiveä nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi ei ole, mutta ennal­taeh­käisy on kaikista tehok­kain tapa vaikut­taa. Lasten­suo­je­lun ongel­mat on laitet­tava kuntoon lisää­mällä sekä resurs­seja että toimi­val­tuuk­sia. Kouluissa on panos­tet­tava yksi­löl­li­seen tukeen ja häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti heti sen esiin­tyessä. Toimin­ta­mal­lien on oltava yhte­ne­väi­siä. Nuori­so­pal­ve­lui­den kunta­ra­jat ylit­tä­vää yhteis­työtä on lisät­tävä. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn kynnystä on madal­let­tava ja tera­pia­ta­kuu toteu­tet­tava. On kyet­tävä autta­maan oikea-aikai­sesti – pahoin­voin­nin ja häiriö­käyt­täy­ty­mi­sen välillä on suora yhteys.

Lisäksi tarvi­taan korjaa­via toimen­pi­teitä. Polii­sien määrä on nostet­tava tule­vien vuosien aikana 8000 polii­siin. Rikos­hyö­dyn poisot­ta­mista on tehos­tet­tava ja ampuma-aseri­kok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava. Jengi­ri­kol­li­suu­teen liit­ty­vistä rikok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava otta­malla käyt­töön Tans­kassa menes­tyk­sek­käästi toimi­nut malli.

Arvoisa puhe­mies,

”Meillä ei ole varaa sellai­seen yhteis­kun­taan, joka on kaik­kein väljin sään­nöil­tään ja samalla kaik­kein salli­vin.” Näin totesi presi­dentti Niinistö viisaasti toissa sunnun­taina.

Esit­tä­mämme toimet ovat edel­leen halli­tuk­sen vapaasti käytet­tä­vissä. Arvoisa halli­tus, on aika herätä. Toimi­malla määrä­tie­toi­sesti nyt voimme vielä varmis­taa, että Ruot­sin tie ei ole meidän. Kanna­tan edus­taja Purran teke­mää epäluot­ta­mus­lause-esitystä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.11.2024

Kokoo­mus nimitti Multa­lan ympä­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi ja Talvi­tien tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi

Kokoo­mus on nimit­tä­nyt Sari Multa­lan ympä­­ristö- ja ilmas­to­mi­nis­te­riksi Espoon kaupun­gin­joh­ta­jaksi siir­ty­vän Kai Mykkä­sen seuraa­jaksi. Tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riksi nimet­tiin Mari-Leena Talvi­tie.Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus ja edus­kun­ta­ryhmä päät­ti­vät

20.11.2024

Sote-palve­luita ei voi pelas­taa pelas­ta­matta taloutta

Kansan­edus­taja Oskari Valto­lan pitämä kokoo­muk­sen ryhmä­puhe väli­ky­sy­myk­seen sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen pelas­ta­mi­sesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kun Orpon halli­tus aloitti työnsä, Suomi

19.11.2024

Ukrai­nan tuen on jatkut­tava yhä päät­tä­väi­sem­pänä, voimak­kaam­pana ja yhte­näi­sem­pänä

Tuhat päivää. Tuhat pitkää päivää ja yötä Ukraina on tais­tel­lut vapau­tensa puolesta julmaa aggres­siota vastaan. Ukraina tais­te­lee länsi­mais­ten arvo­jen puolesta.

Skip to content