Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katujengirikollisuuden torjumiseksi

Marko Kilpi: Pehmeitä ja kovia keinoja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi

Julkaistu:

Ryhmä­pu­heen­vuoro /​ Väli­ky­sy­mys nuoriso- ja väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den torju­mi­sesta (VK 6/​2022 vp) /​ ed. Kilpi /​ 19.12.2022 /​ Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Arvoisa puhe­mies,

Nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suus nostaa päätään Suomessa. Perin­teis­ten liivi­jen­gien rinnalle on nous­sut uusi ryhmä – pääkau­pun­ki­seu­dulla ja muissa suurissa kaupun­geissa vaikut­ta­vat noin 10 katu­jen­giä, joissa on noin pari­sa­taa jäsentä. Katu­jen­git selvit­te­le­vät väle­jään väki­val­tai­sesti, ja vaarassa on ollut myös sivul­li­sia. Jengit koos­tu­vat pääosin nuorista aikui­sista, joista valtao­salla on ulko­maa­lais­taus­taa.

Samaan aikaan alai­käis­ten nuor­ten ja jopa lasten tekemä väki­valta on kasvussa ja raais­tu­nut. Tänä vuonna on ollut ennä­tys­määrä ryös­töjä, joissa tekijä on alai­käi­nen. Viime vuonna oli sama tilanne henki­ri­kos­ten kanssa. Ei ole millään tavalla normaa­lia, että lapset ja nuoret ryös­tä­vät ja tappa­vat toisi­aan. 

Tämä linkit­tyy osin katu­jengi-ilmi­öön, mutta on merkit­tä­viltä osin myös oma koko­nai­suu­tensa. Olen­naista on ymmär­tää, että taus­talla vaikut­taa ylei­sempi nuor­ten pahoin­voin­nin kasvu. Ongelma ei ratkea vain viran­omais­voi­min. Tässä työssä tarvi­taan meitä kaik­kia.

Arvoisa puhe­mies,

Kokoo­mus on varoit­ta­nut katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den noususta jo pitkään. Esitimme jo kulu­van vuoden helmi­kuussa ”Ruot­sin tie ei ole meidän – kokoo­muk­sen 10 keinoa jengi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi” -ohjel­mas­samme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torju­mi­seksi.

Esityk­semme perus­tu­vat edus­taja Kari Tolva­sen johta­man työryh­män työhön, jossa kuul­tiin eri alojen asian­tun­ti­joita sekä Suomesta että ulko­mailta.

Vali­tet­ta­vasti halli­tus ei ole esityk­siimme tart­tu­nut. Nyt alkaa olla viimei­set hetket reagoida, jotta kehi­tys voidaan vielä kään­tää.

Tältä pohjalta kokoo­muk­selle on luon­te­vaa olla mukana oppo­si­tion väli­ky­sy­myk­sessä nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torjun­nassa. Haluamme halli­tuk­sen poli­tiik­kaan muutok­sen. Ongelma on otet­tava vaka­vasti ja korjaa­viin toimiin on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi.

Arvoisa puhe­mies,

On rehel­li­sesti tunnus­tet­tava, että katu­jengi-ilmiö on osal­taan kytkök­sissä epäon­nis­tu­mi­siin maahan­muutto- ja kotou­tu­mis­po­li­tii­kassa. On hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin väli­ky­sy­myk­sessä.

On tärkeää huomata, ettei maahan­muutto itses­sään auto­maat­ti­sesti johda nyt nähtä­vän kaltai­siin ongel­miin. Esimer­kiksi Kanada on onnis­tu­nut yhdis­tä­mään laajan työpe­räi­sen maahan­muu­ton ja turval­li­sen yhteis­kun­nan. Tämän­kal­tai­sia malleja on harkit­tava myös Suomeen, sillä ikään­tyvä Suomi tarvit­see teke­viä käsiä myös ulko­mailta.

Suomen kotou­tu­mis­po­li­tii­kan punai­seksi langaksi on otet­tava kielen oppi­mi­nen, koulu­tus, osal­li­suus ja työn­teko, jotka ovat tärkeim­mät avai­met suoma­lai­seen yhteis­kun­taan integroi­tu­mi­seen.

Yhtä viisas­ten kiveä nuoriso- ja katu­jen­gi­ri­kol­li­suu­den torju­mi­seksi ei ole, mutta ennal­taeh­käisy on kaikista tehok­kain tapa vaikut­taa. Lasten­suo­je­lun ongel­mat on laitet­tava kuntoon lisää­mällä sekä resurs­seja että toimi­val­tuuk­sia. Kouluissa on panos­tet­tava yksi­löl­li­seen tukeen ja häiriö­käyt­täy­ty­mi­seen on puutut­tava määrä­tie­toi­sesti heti sen esiin­tyessä. Toimin­ta­mal­lien on oltava yhte­ne­väi­siä. Nuori­so­pal­ve­lui­den kunta­ra­jat ylit­tä­vää yhteis­työtä on lisät­tävä. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn kynnystä on madal­let­tava ja tera­pia­ta­kuu toteu­tet­tava. On kyet­tävä autta­maan oikea-aikai­sesti – pahoin­voin­nin ja häiriö­käyt­täy­ty­mi­sen välillä on suora yhteys.

Lisäksi tarvi­taan korjaa­via toimen­pi­teitä. Polii­sien määrä on nostet­tava tule­vien vuosien aikana 8000 polii­siin. Rikos­hyö­dyn poisot­ta­mista on tehos­tet­tava ja ampuma-aseri­kok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava. Jengi­ri­kol­li­suu­teen liit­ty­vistä rikok­sista tuomit­ta­via rangais­tuk­sia on koven­net­tava otta­malla käyt­töön Tans­kassa menes­tyk­sek­käästi toimi­nut malli.

Arvoisa puhe­mies,

”Meillä ei ole varaa sellai­seen yhteis­kun­taan, joka on kaik­kein väljin sään­nöil­tään ja samalla kaik­kein salli­vin.” Näin totesi presi­dentti Niinistö viisaasti toissa sunnun­taina.

Esit­tä­mämme toimet ovat edel­leen halli­tuk­sen vapaasti käytet­tä­vissä. Arvoisa halli­tus, on aika herätä. Toimi­malla määrä­tie­toi­sesti nyt voimme vielä varmis­taa, että Ruot­sin tie ei ole meidän. Kanna­tan edus­taja Purran teke­mää epäluot­ta­mus­lause-esitystä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.1.2023

Petteri Orpo: Nyt on oikea aika kään­tää Suomi oike­aan suun­taan

Petteri Orpon puhe ristei­ly­väelle sunnun­taina 29.1.2023. Aika. Aris­to­te­leen mukaan aika on muutosta ja liikettä. Toisille aika on nyky­het­kien sarja.  Minulle

24.1.2023

Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta.

24.1.2023

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

Skip to content