Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkosto: Kaupunkien pitää vahvistaa rooliaan kaupun­ki­po­li­tiikan tekemi­sessä – kokoomus.fi
MENU
Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkosto: Kaupunkien pitää vahvistaa rooliaan kaupun­ki­po­li­tiikan tekemi­sessä

Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkosto: Kaupunkien pitää vahvistaa rooliaan kaupun­ki­po­li­tiikan tekemi­sessä

Julkaistu: 05.02.2018 Kunta- ja kaupunkipolitiikan verkosto Verkostoblogit

Talous ja työlli­syy­saste ovat lähteneet vihdoin nousuun. Työlli­syy­saste on noussut jo yli 70 prosentin.

Hyvä talous­ke­hitys sekä halli­tuksen onnis­tunut työlli­syys­po­li­tiikka toimivat. Halli­tuksen moneen kertaan epärea­lis­ti­seksi  tuomittu tavoite 72 prosentin työlli­syy­sas­teeksi vaali­kauden loppuun mennessä näyttää nyt mahdol­li­selta ja jopa toden­nä­köi­seltä saavuttaa.

Pohjois­maisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan kannalta tuo 72 prosentin työlli­syy­saste ei kuitenkaan riitä vielä mihinkään. Huolto­suhteen heikke­ne­minen jatkuu aina 2030-luvulle asti. Tämä luo jatkuvan haasteen päättä­jille. Suomen työlli­syy­saste pitäisi saada lähemmäs 80 prosenttia kuin 70 prosenttia. Jos siinä ei onnistuta, on väistä­mättä edessä palve­lujen ja tulon­siir­tojen, kuten eläkkeiden leikkaus. On siis päivän­selvää, että työlli­syyden paran­ta­minen pitää olla myös seuraavien halli­tusten ykkös­ta­voite. Tarvitaan isoja uudis­tuksia työmark­ki­noille, jousta­vuutta, työnteon kannus­tinten paran­ta­mista, perhe­va­paa­uu­dis­tusta, pidempiä työuria, työpe­räistä maahan­muuttoa ja niin edelleen.

Ruotsissa jopa maahan­muut­tajien työlli­syy­saste on korkeampi kuin kaikkien suoma­laisten. Yksi merkittävä syy tuohon se, että Ruotsi on huomat­ta­vasti kaupun­gis­tu­neempi kuin Suomi. Ruotsi on kiistaton edellä­kävijä kaupunki- ja liiken­ne­po­li­tii­kassa Suomeen verrattuna. Edellä­kä­vijyys näkyy parempana työlli­syytenä ja parempana hyvin­vointina.

Kaupunkien kasvu ja kaupunkien toimin­tae­del­ly­tysten vahvis­ta­minen tukee koko Suomea ja Suomen kasvua. Kaupun­ki­seu­tujen sisäistä liiken­nein­fra­struk­tuuria pitää vahvistaa ja kaupunkien väliset liiken­neyh­teydet pitää laittaa paljon parempaan kuntoon. Suomessa pitää siirtyä Ruotsin mallin mukaiseen yli halli­tus­kausien menevään liiken­ne­po­liit­tiseen ohjelmaan ja liiken­nein­fraan pitää sijoittaa kansal­li­sesti huomat­ta­vasti enemmän rahaa. Tässä myös kaupunkien pitäisi ottaa isompaa roolia.

Jos Turku haluaa tunnin junayh­teyden Turun ja Helsingin välille, pitää kaupungin sitoutua siihen myös talou­del­li­sesti. Turun ja seudun kuntien pitäisi kerätä vuosittain 15-20 miljoona euroa vuosittain rahaa sijoi­tettuna junayh­teyden raken­ta­miseen. Olisi aivan eri tilanne lähteä valtion kanssa neuvot­te­lemaan kokonais­ra­hoi­tuk­sesta, jos kaupungit näyttäi­sivät mallia rahoi­tuksen kerää­mi­sessä. Myös elinkei­noelämä lähtee varmasti tällaiseen hankkeeseen mukaan.

Kaupun­keihin tarvitaan asuntoja

Joka vuosi Forssan verran ihmisiä muuttaa pääkau­pun­ki­seu­dulle ja tuo määrä on vain kasvaa. Tukholman väkiluku on Helsinkiin verrattuna kasvanut 2010-luvulla noin kaksi kertaa enemmän. Pääkau­pun­ki­seutu siis tulee kasvamaan entistä nopeammin. Väitän, että väestön­kas­vuen­nus­teita joudutaan vain nostamaan. Tämä on vain hyvä asia työlli­syyden kannalta, mutta asuntoja tarvitaan lisää.

Riittävä tontti­va­ranto ja jouheva kaavoitus ovat kaiken keskiössä. Tärkeintä on kuitenkin saada aikaan asunto­ra­ken­ta­mista generoivia liiken­ne­hank­keita, mikä synnyttää mahdol­li­suuksia kaavoit­ta­mi­selle ja raken­ta­mis­kel­poi­sille tonteille. Kehärata, länsi­metro, Tampereen pikarai­tiotie ja raide­jokeri ovat osoit­taneet erinomaisia tuloksia. Länsi­metro on mahdol­lis­tanut ja mahdol­listaa vielä kymmeniä tuhansia asuntoja. Raide­jokeri tiivistää kaupun­ki­ra­ken­netta ja yksin mahdol­listaa ison osan pääkau­pun­ki­seudun lähivuosien asunto­tuo­tan­to­tar­peesta.

Kaupunkien ja valtion pitää ottaa entistä vahvemmin rooli, jossa asunto­ra­ken­ta­minen mahdol­lis­tetaan. Espoon kaupun­ki­radan raken­ta­mi­sesta pitää tehdä päätökset vielä tällä halli­tus­kau­della. Ilman sitä ei tunnin junakaan ole mahdol­lista.

Tuomas Viljamaa
VTM, kokoo­muksen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkoston puheen­johtaja


Kokoomus.fi