Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Kunta- ja kaupunkipolitiikan verkosto / Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkosto: Kaupun­kien pitää vahvis­taa rooli­aan kaupun­ki­po­li­tii­kan teke­mi­sessä

Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkosto: Kaupun­kien pitää vahvis­taa rooli­aan kaupun­ki­po­li­tii­kan teke­mi­sessä

Julkaistu:

Talous ja työl­li­syy­saste ovat lähte­neet vihdoin nousuun. Työl­li­syy­saste on nous­sut jo yli 70 prosen­tin.

Hyvä talous­ke­hi­tys sekä halli­tuk­sen onnis­tu­nut työl­li­syys­po­li­tiikka toimi­vat. Halli­tuk­sen moneen kertaan epärea­lis­ti­seksi  tuomittu tavoite 72 prosen­tin työl­li­syy­sas­teeksi vaali­kau­den loppuun mennessä näyt­tää nyt mahdol­li­selta ja jopa toden­nä­köi­seltä saavut­taa.

Pohjois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kannalta tuo 72 prosen­tin työl­li­syy­saste ei kuiten­kaan riitä vielä mihin­kään. Huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen jatkuu aina 2030-luvulle asti. Tämä luo jatku­van haas­teen päät­tä­jille. Suomen työl­li­syy­saste pitäisi saada lähem­mäs 80 prosent­tia kuin 70 prosent­tia. Jos siinä ei onnis­tuta, on väis­tä­mättä edessä palve­lu­jen ja tulon­siir­to­jen, kuten eläk­kei­den leik­kaus. On siis päivän­sel­vää, että työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen pitää olla myös seuraa­vien halli­tus­ten ykkös­ta­voite. Tarvi­taan isoja uudis­tuk­sia työmark­ki­noille, jous­ta­vuutta, työn­teon kannus­tin­ten paran­ta­mista, perhe­va­paa­uu­dis­tusta, pidem­piä työuria, työpe­räistä maahan­muut­toa ja niin edel­leen.

Ruot­sissa jopa maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­saste on korkeampi kuin kaik­kien suoma­lais­ten. Yksi merkit­tävä syy tuohon se, että Ruotsi on huomat­ta­vasti kaupun­gis­tu­neempi kuin Suomi. Ruotsi on kiis­ta­ton edel­lä­kä­vijä kaupunki- ja liiken­ne­po­li­tii­kassa Suomeen verrat­tuna. Edel­lä­kä­vi­jyys näkyy parem­pana työl­li­syy­tenä ja parem­pana hyvin­voin­tina.

Kaupun­kien kasvu ja kaupun­kien toimin­tae­del­ly­tys­ten vahvis­ta­mi­nen tukee koko Suomea ja Suomen kasvua. Kaupun­ki­seu­tu­jen sisäistä liiken­nein­fra­struk­tuu­ria pitää vahvis­taa ja kaupun­kien väli­set liiken­neyh­tey­det pitää lait­taa paljon parem­paan kuntoon. Suomessa pitää siir­tyä Ruot­sin mallin mukai­seen yli halli­tus­kausien mene­vään liiken­ne­po­liit­ti­seen ohjel­maan ja liiken­nein­fraan pitää sijoit­taa kansal­li­sesti huomat­ta­vasti enem­män rahaa. Tässä myös kaupun­kien pitäisi ottaa isom­paa roolia.

Jos Turku haluaa tunnin junayh­tey­den Turun ja Helsin­gin välille, pitää kaupun­gin sitou­tua siihen myös talou­del­li­sesti. Turun ja seudun kuntien pitäisi kerätä vuosit­tain 15-20 miljoona euroa vuosit­tain rahaa sijoi­tet­tuna junayh­tey­den raken­ta­mi­seen. Olisi aivan eri tilanne lähteä valtion kanssa neuvot­te­le­maan koko­nais­ra­hoi­tuk­sesta, jos kaupun­git näyt­täi­si­vät mallia rahoi­tuk­sen kerää­mi­sessä. Myös elin­kei­noe­lämä lähtee varmasti tällai­seen hank­kee­seen mukaan.

Kaupun­kei­hin tarvi­taan asun­toja

Joka vuosi Fors­san verran ihmi­siä muut­taa pääkau­pun­ki­seu­dulle ja tuo määrä on vain kasvaa. Tukhol­man väki­luku on Helsin­kiin verrat­tuna kasva­nut 2010-luvulla noin kaksi kertaa enem­män. Pääkau­pun­ki­seutu siis tulee kasva­maan entistä nopeam­min. Väitän, että väes­tön­kas­vuen­nus­teita joudu­taan vain nosta­maan. Tämä on vain hyvä asia työl­li­syy­den kannalta, mutta asun­toja tarvi­taan lisää.

Riit­tävä tont­ti­va­ranto ja jouheva kaavoi­tus ovat kaiken keskiössä. Tärkeintä on kuiten­kin saada aikaan asun­to­ra­ken­ta­mista gene­roi­via liiken­ne­hank­keita, mikä synnyt­tää mahdol­li­suuk­sia kaavoit­ta­mi­selle ja raken­ta­mis­kel­poi­sille tonteille. Kehä­rata, länsi­metro, Tampe­reen pika­rai­tio­tie ja raide­jo­keri ovat osoit­ta­neet erin­omai­sia tulok­sia. Länsi­metro on mahdol­lis­ta­nut ja mahdol­lis­taa vielä kymme­niä tuhan­sia asun­toja. Raide­jo­keri tiivis­tää kaupun­ki­ra­ken­netta ja yksin mahdol­lis­taa ison osan pääkau­pun­ki­seu­dun lähi­vuo­sien asun­to­tuo­tan­to­tar­peesta.

Kaupun­kien ja valtion pitää ottaa entistä vahvem­min rooli, jossa asun­to­ra­ken­ta­mi­nen mahdol­lis­te­taan. Espoon kaupun­ki­ra­dan raken­ta­mi­sesta pitää tehdä päätök­set vielä tällä halli­tus­kau­della. Ilman sitä ei tunnin juna­kaan ole mahdol­lista.

Tuomas Vilja­maa
VTM, kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

28.9.2022

Unka­rin raha­ha­nat katkolla

Eurooppa-verkos­­ton “Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä” -blogi­sar­jan teksti Euroo­pan unio­nin uskot­ta­vuus on koetuk­sella, kun Unkari edel­leen haas­taa toimin­nal­laan unio­nin demo­kra­tian perus­ar­voja. Stras­bour­gin

Skip to content