MENU
Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkosto: puhutaanko kaupun­geista vieläkään riittä­västi?

Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkosto: puhutaanko kaupun­geista vieläkään riittä­västi?

Julkaistu: 10.11.2017 Kunta- ja kaupunkipolitiikan verkosto Verkostoblogit

Kokoo­muksen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkoston blogi

Suomi kaupun­gistuu kiihty­vällä tahdilla, viimeisen 25 vuoden aikana kaupun­kia­lueet ovat kasvaneet noin 650 000 henki­löllä. Oletet­tavaa on, että tämä jatkuu kiihty­vässä tahdissa tulevina vuosi­kym­meninä. VTT:n julkai­seman Asunto­tuo­tan­to­tarve 2040 -tutki­muksen mukaan Suomeen tulee rakentaa noin 35 000 asuntoa vuosittain, yhteensä 760 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä, jotta kaupun­gis­tu­misen haasteeseen olisi mahdol­lista vastata.

Globaali kehitys määrittää Suomen kehitystä ja kaupun­gis­tu­minen on maail­man­laa­juinen ilmiö. Suomi kulkee itsea­siassa jälki­ju­nassa. Maailman väestöstä yli puolet asuu kaupun­geissa, ja määrä kasvaa edelleen. Globaa­lissa talou­dessa kilpailua ei käydä kansa­kuntien, vaan kaupun­ki­seu­tujen kesken.

Talouden dynamiikkaa ja työlli­syyttä onkin nykyään olennai­sempaa tarkas­tella kaupun­ki­seu­tujen kuin esimer­kiksi kansal­lis­val­tioiden välillä.

Kaupun­ki­seu­tujen kehitys on avaina­se­massa Suomen menes­tyk­sessä. Uudet työpaikat syntyvät tulevai­suu­dessa kaupun­keihin ja kaupun­ki­seu­duille. Vuosina 2000–2012 koko maan uusista työpai­koista noin 90 prosenttia uusista työpai­koista syntyi kymmenen suurimman kaupungin alueelle. Kehitys­suunta on vääjää­mätön.

Valtion ja kaupunkien tiiviimpää yhteis­työtä

Asunto­tar­jontaa pitää olla kaupun­ki­seu­dulla riittä­västi, jotta kasvavaan väkimäärään voidaan vastata. Tämä tarkoittaa erityi­sesti kaavoi­tus­pro­sessien nopeut­ta­mista. Suoma­laiset kaupungit ovat euroop­pa­lai­sessa mitta­kaa­vassa väljään raken­nettuja, joten täyden­nys­kaa­voit­ta­miseen pitää panostaa, jotta saadaan aikaan tiiviimpää kaupun­ki­ra­ken­netta.

Valtion pitää keksiä keinoja, jotta kuntien kaavoi­tus­pro­sesseja saadaan vauhdi­tettua. Erityi­sesti turhista kaava­va­li­tuk­sista olisi päästävä eroon ja niiden kohdalla pitäisi voida edetä nopeam­massa menet­te­lyssä. Tämä olisi järkevää, koska kaupun­ki­suun­nit­telun näkökul­masta joskus aivan täysin selvät ja kaupun­ki­laisten kannalta tärkeät raken­nus­hankkeet viiväs­tyvät valitusten takia kohtuut­to­masti. Demokratian näkökul­masta valitusoi­keutta ei pidä rajoittaa, mutta nykyään nämä kiusa­va­li­tukset työllis­tävät vain oikeus­as­teita ja hidas­tavat kaupunkien kehitystä. Samalla pitää ottaa käyttöön uusia keinoja asunto­tuo­tan­nossa, koska tarvitaan monipuo­lisia asumis­rat­kaisuja entistä monipuo­li­simpiin tarpeisiin.

Liiken­nein­ves­toin­neilla vauhtia asunto­tuo­tantoon

Joukko­lii­ken­ne­rat­kai­suissa pitää olla ennak­ko­luu­loton, koska asumisen saavu­tet­tavuus on työpaik­kojen, työlli­syyden sekä asumis­viih­ty­vyyden näkökul­masta olennaista. Valtion ja suurimpien kaupunkien pitää satsata erityi­sesti joukko­lii­ken­nein­ves­toin­teihin, jotta asuntoja syntyisi. Järkevät ja kauas­kan­toiset inves­toinnit hyödyt­tävät hyvin suunni­tel­tuina myös olemassa olevia asuina­lueita. Monet hankkeet vaativat luonnol­li­sesti kaupunkien ja valtion tiiviimpää yhteis­työtä. Suurten kaupunkien pitää hyödyntää toistensa tieto­taitoa uusissa hankkeissa.

Kaupun­gis­tu­minen on niin merkittävä trendi, että asunto­tuo­tannon lisää­mistä tarvitaan väistä­mättä. Työelämä muuttuu digita­li­saation myötä, joten asumis­muo­tojen pitää muuttua myös näiden tarpeiden mukaan. Varsinkin nuoremmat sukupolvet kaipaavat helppoutta ja vapautta vaihtaa asuin­paikkaa nopeas­tikin uusien mahdol­li­suuksien myötä. Vuokra-asumisen merkitys tulee kaupun­gis­tu­misen myötä kasvamaan, koska työvoiman liikku­misen näkökul­masta vuokra-asuminen on joustava tapa vaihtaa kotia tarpeen mukaan.

Uudet työpaikat syntyvät kaupun­geissa. Vetovastuu talouden kehityk­sestä on entistä enemmän kaupun­ki­seu­tujen vastuulla. Kaikkien mitta­reiden mukaan väestö­määrän ja -tiheyden lisään­ty­minen vaikuttaa positii­vi­sesti tuotta­vuuteen. Vain menes­tyvät kaupungit takaavat koko Suomen menes­tyksen tulevai­suu­dessa.

Kaupun­gis­tu­minen pitää ottaa politiikan tekemisen ydina­lu­eeksi ja suoma­laisen politiikan ajatte­lu­mal­liksi. Se on koko Suomen etu. Vain menes­tyvät kaupungit takaavat tulevai­suu­dessa elinvoi­maisen maaseudun.

Tuomas Viljamaa
VTM, kokoo­muksen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tiikan verkoston puheen­johtaja

Kuva: Helsingin kaupun­gin­museo / Signe Brander, 1907


Kokoomus.fi