• FI
  • SV
  • MENU
    Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkosto: puhu­taanko kaupun­geista vielä­kään riit­tä­västi?

    Kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkosto: puhu­taanko kaupun­geista vielä­kään riit­tä­västi?

    Julkaistu: 10.11.2017 Kunta- ja kaupunkipolitiikan verkosto Verkostoblogit

    Kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton blogi

    Suomi kaupun­gis­tuu kiih­ty­vällä tahdilla, viimei­sen 25 vuoden aikana kaupun­kia­lu­eet ovat kasva­neet noin 650 000 henki­löllä.

    Oletet­ta­vaa on, että tämä jatkuu kiih­ty­vässä tahdissa tule­vina vuosi­kym­me­ninä. VTT:n julkai­se­man Asun­to­tuo­tan­to­tarve 2040 -tutki­muk­sen mukaan Suomeen tulee raken­taa noin 35 000 asun­toa vuosit­tain, yhteensä 760 000 asun­toa vuoteen 2040 mennessä, jotta kaupun­gis­tu­mi­sen haas­tee­seen olisi mahdol­lista vastata.

    Globaali kehi­tys määrit­tää Suomen kehi­tystä ja kaupun­gis­tu­mi­nen on maail­man­laa­jui­nen ilmiö. Suomi kulkee itsea­siassa jälki­ju­nassa. Maail­man väes­töstä yli puolet asuu kaupun­geissa, ja määrä kasvaa edel­leen. Globaa­lissa talou­dessa kilpai­lua ei käydä kansa­kun­tien, vaan kaupun­ki­seu­tu­jen kesken.

    Talou­den dyna­miik­kaa ja työl­li­syyttä onkin nyky­ään olen­nai­sem­paa tarkas­tella kaupun­ki­seu­tu­jen kuin esimer­kiksi kansal­lis­val­tioi­den välillä.

    Kaupun­ki­seu­tu­jen kehi­tys on avai­na­se­massa Suomen menes­tyk­sessä. Uudet työpai­kat synty­vät tule­vai­suu­dessa kaupun­kei­hin ja kaupun­ki­seu­duille. Vuosina 2000–2012 koko maan uusista työpai­koista noin 90 prosent­tia uusista työpai­koista syntyi kymme­nen suurim­man kaupun­gin alueelle. Kehi­tys­suunta on vääjää­mä­tön.

    Valtion ja kaupun­kien tiiviim­pää yhteis­työtä

    Asun­to­tar­jon­taa pitää olla kaupun­ki­seu­dulla riit­tä­västi, jotta kasva­vaan väki­mää­rään voidaan vastata. Tämä tarkoit­taa erityi­sesti kaavoi­tus­pro­ses­sien nopeut­ta­mista. Suoma­lai­set kaupun­git ovat euroop­pa­lai­sessa mitta­kaa­vassa väljään raken­net­tuja, joten täyden­nys­kaa­voit­ta­mi­seen pitää panos­taa, jotta saadaan aikaan tiiviim­pää kaupun­ki­ra­ken­netta.

    Valtion pitää keksiä keinoja, jotta kuntien kaavoi­tus­pro­ses­seja saadaan vauh­di­tet­tua. Erityi­sesti turhista kaava­va­li­tuk­sista olisi pääs­tävä eroon ja niiden kohdalla pitäisi voida edetä nopeam­massa menet­te­lyssä. Tämä olisi järke­vää, koska kaupun­ki­suun­nit­te­lun näkö­kul­masta joskus aivan täysin selvät ja kaupun­ki­lais­ten kannalta tärkeät raken­nus­hank­keet viiväs­ty­vät vali­tus­ten takia kohtuut­to­masti. Demo­kra­tian näkö­kul­masta vali­tusoi­keutta ei pidä rajoit­taa, mutta nyky­ään nämä kiusa­va­li­tuk­set työl­lis­tä­vät vain oikeus­as­teita ja hidas­ta­vat kaupun­kien kehi­tystä. Samalla pitää ottaa käyt­töön uusia keinoja asun­to­tuo­tan­nossa, koska tarvi­taan moni­puo­li­sia asumis­rat­kai­suja entistä moni­puo­li­sim­piin tarpei­siin.

    Liiken­nein­ves­toin­neilla vauh­tia asun­to­tuo­tan­toon

    Jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suissa pitää olla ennak­ko­luu­lo­ton, koska asumi­sen saavu­tet­ta­vuus on työpaik­ko­jen, työl­li­syy­den sekä asumis­viih­ty­vyy­den näkö­kul­masta olen­naista. Valtion ja suurim­pien kaupun­kien pitää satsata erityi­sesti jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­tei­hin, jotta asun­toja syntyisi. Järke­vät ja kauas­kan­toi­set inves­toin­nit hyödyt­tä­vät hyvin suun­ni­tel­tuina myös olemassa olevia asui­na­lueita. Monet hank­keet vaati­vat luon­nol­li­sesti kaupun­kien ja valtion tiiviim­pää yhteis­työtä. Suur­ten kaupun­kien pitää hyödyn­tää tois­tensa tieto­tai­toa uusissa hank­keissa.

    Kaupun­gis­tu­mi­nen on niin merkit­tävä trendi, että asun­to­tuo­tan­non lisää­mistä tarvi­taan väis­tä­mättä. Työelämä muut­tuu digi­ta­li­saa­tion myötä, joten asumis­muo­to­jen pitää muut­tua myös näiden tarpei­den mukaan. Varsin­kin nuorem­mat suku­pol­vet kaipaa­vat help­poutta ja vapautta vaih­taa asuin­paik­kaa nopeas­ti­kin uusien mahdol­li­suuk­sien myötä. Vuokra-asumi­sen merki­tys tulee kaupun­gis­tu­mi­sen myötä kasva­maan, koska työvoi­man liik­ku­mi­sen näkö­kul­masta vuokra-asumi­nen on jous­tava tapa vaih­taa kotia tarpeen mukaan.

    Uudet työpai­kat synty­vät kaupun­geissa. Veto­vas­tuu talou­den kehi­tyk­sestä on entistä enem­män kaupun­ki­seu­tu­jen vastuulla. Kaik­kien mitta­rei­den mukaan väes­tö­mää­rän ja -tihey­den lisään­ty­mi­nen vaikut­taa posi­tii­vi­sesti tuot­ta­vuu­teen. Vain menes­ty­vät kaupun­git takaa­vat koko Suomen menes­tyk­sen tule­vai­suu­dessa.

    Kaupun­gis­tu­mi­nen pitää ottaa poli­tii­kan teke­mi­sen ydin­a­lu­eeksi ja suoma­lai­sen poli­tii­kan ajat­te­lu­mal­liksi. Se on koko Suomen etu. Vain menes­ty­vät kaupun­git takaa­vat tule­vai­suu­dessa elin­voi­mai­sen maaseu­dun.

    Tuomas Vilja­maa
    VTM, kokoo­muk­sen kunta- ja kaupun­ki­po­li­tii­kan verkos­ton puheen­joh­taja

    Kuva: Helsin­gin kaupun­gin­museo /​ Signe Bran­der, 1907