Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
eurooppaverkoston kansikuva
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Julkaistu:

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus

Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin pande­mian, jonka jälkeen meneil­lään oleva Venä­jän hyök­käys­sota on järkyt­tä­nyt koko Euroo­pan mannerta. Samaan aikaan olemme olleet kamp­pai­lussa ilmas­ton­muu­tosta, maail­man­ta­lou­den heilah­te­luja, työt­tö­myy­den kasvua, kybe­ruh­kia, popu­lis­mia, ja viimei­sem­pinä ener­gia- ja ruoka­pu­laa vastaan.

Venäjä on EU-maiden merkit­tävä maakaa­sun toimit­taja, ja ajan­koh­tai­nen ener­gia­kriisi on vahvis­ta­nut enti­ses­tään sen mark­kina-asemaa. Euroo­pan riip­pu­vuus venä­läi­sistä kaasu­ha­noista on kuiten­kin todel­lista pienempi kuin mitä eten­kin Putin antaa ymmär­tää. Ongel­mana on, että hinto­jen noususta huoli­matta on edel­leen halvinta ostaa ”venä­läistä”.

Sitä­kin vaka­vampi ongelma on, että hinnasta viis paisu­tamme päivit­täin Venä­jän sota­kas­saa lähes 850 miljoo­nan euron edestä. Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus Venä­jän vien­nistä on ollut noin 63 % ja valtaosa siitä on kohdis­tu­nut Euroop­paan. Jos haluamme tehok­kaasti puut­tua Venä­jän sota­ta­lou­teen, tässä olisi sen ydin.

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään, ja meidän on kyet­tävä varmis­ta­maan, että kehi­tyk­sen suunta on toivottu.

Puti­nin hyök­käys­so­dan seurauk­sena olemme joutu­neet pohti­maan vaih­toeh­toja venä­läi­selle kaasulle ja fossii­li­sille polt­toai­neille. Panos­ta­malla nyt uusiu­tu­viin ener­gian­läh­tei­siin emme ainoas­taan tukisi kestä­vää euroop­pa­laista ener­gian­tuo­tan­toa tule­vai­suu­dessa, vaan voisimme jopa samalla tehdä ilmas­ton eteen palve­luk­sen. 

EU-komis­sio julkaisi touko­kuussa uuden RePowe­rEU-suun­ni­tel­mansa katkaista Euroo­pan riip­pu­vuus Venä­jän fossii­li­sista polt­toai­neista ennen vuotta 2027. Komis­sion suun­ni­tel­man on kytketty myös vahvasti ilmas­to­krii­sin ratkai­se­mi­seen. RePowe­rEU-suun­ni­telma tähtää ener­gian­sääs­töön, ener­gia­läh­tei­den moni­puo­lis­ta­mi­seen sekä uusiu­tu­van ener­gian käyt­töön­o­ton nopeut­ta­mi­seen. Tämän lisäksi EU on hyväk­sy­nyt useita pako­te­pa­ket­teja, joilla on vaiku­tusta ener­gian tuon­tiin Venä­jältä.

Maail­man Ener­gia­jär­jes­tön IEA:n mukaan Eurooppa pystyisi jo kulu­van vuoden puolella vähen­tä­mään venä­läi­sen maakaa­sun käyt­töä kolman­nek­sella nykyi­sestä kohtuul­li­sin kustan­nuk­sin. Muutos nyky­ti­laan ei tapahdu itses­tään, vaan vaatii yhte­näistä ja pitkä­jän­teistä poliit­tista ponnis­te­lua useilla sekto­reilla, sekä vahvaa kansain­vä­listä vuoro­pu­he­lua ener­gia­mark­ki­noi­den kehi­tyk­sestä ja ener­gia­tur­val­li­suu­desta.

Stra­te­gi­sen omava­rai­suu­den vahvis­ta­mi­nen on asetet­tava EU:n turval­li­suu­den ykkös­ta­voit­teeksi. Globaa­lien krii­sien kohda­tessa, kuten pande­mian tai mante­reella tapah­tu­van sodan syttyessä on tärkeää pystyä toimi­maan riip­pu­mat­to­mana. Ener­giasta onkin tullut nyt venä­läi­sille vahva geopo­liit­ti­nen ase, jonka kustan­ta­jana olemme vali­tet­ta­vasti me euroop­pa­lai­set.

Keskus­telu venä­läi­sestä kaasusta linkit­tyy myös erityi­sesti ajan­koh­tai­seen vään­töön EU-takso­no­miasta. Emme voi missään nimessä niin ilmas­ton, kuin meneillä olevan sodan vuoksi leimata venä­läistä kaasua kestä­väksi. Tämä olisi risti­rii­dassa kaik­kien sank­tioi­den kanssa ja myös heiken­täisi Euroo­pan uskot­ta­vuutta. Nyt, jos koskaan, on uskal­let­tava irtau­tua kestä­mät­tö­mistä ener­gia­läh­teistä ja inves­toida aidosti kestä­vään tule­vai­suu­teen. 

Sirpa Pieti­käi­nen 
Kirjoit­taja on Euroo­pan Parla­men­tin jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

Skip to content