Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus ajan­koh­tai­sista EU-asioista, kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 22.11.2017, kansan­edus­taja Anne-Mari Viro­lai­nen

Arvoisa puhe­mies, Euroo­pan unioni on pohjim­mil­taan yhteisö, joka vaalii rauhaa, vakautta, vaurautta ja kasvua - siis meidän euroop­pa­lais­ten hyvin­voin­tia.

Unio­nilla on tule­vai­suutta niin kauan, kun kansa­lai­silla on siihen luot­ta­musta. Luot­ta­mus taas riip­puu siitä, kyke­neekö EU vastaa­maan euroop­pa­lais­ten tarpei­siin. On aivan selvää, että se vaatii uudis­tu­mista, tahtoa kuun­nella kansa­lais­ten huolia sekä rohkeutta tehdä päätök­siä. Uudis­tuk­set on tehtävä kansa­lais­ten, ei insti­tuu­tioi­den tähden.

Aloi­te­taan vaurau­desta ja kasvusta, sillä pieni Suomi elää vien­nistä. EU:n sisä­mark­ki­nat ja sen solmi­mat vapaa­kaup­pa­so­pi­muk­set ovat hyödyt­tä­neet valta­vasti suoma­lai­sia yrityk­siä, jotka ovat pysty­neet luomaan uusia työpaik­koja. Sisä­mark­ki­noilla on edel­leen paljon esteitä samaan aikaan kun protek­tio­nismi lisään­tyy maail­malla.

EU:n painoarvo on talou­del­lista ja siksi meidän on tehtävä kaup­pa­po­li­tii­kasta ja toimi­vista sisä­mark­ki­noista jälleen ykkös­ta­voite. Kokoo­muk­selle on tärkeää, että Suomi voi käydä kaup­paa peli­sään­nöin, jotka ovat reiluja kaikille –myös ympä­ris­tölle ja työn­te­ki­jöille. Tarvit­semme lisää työtä. Sitä ei synny kaup­paa rajoit­ta­malla.

Arvoisa puhe­mies, mitä tulee rauhaan ja vakau­teen, on tasa­val­lan presi­dentti kovin oikeassa kysyes­sään, mikä se sellai­nen unioni on, joka ei takaa kansa­lais­tensa turval­li­suutta. Ihmi­set ovat huolis­saan ja huoleen on vastat­tava. On aloi­tet­tava Euroo­pan ulko­ra­jo­jen vahvis­ta­mi­sesta ja yhtei­sen maahan­muut­to­po­li­tii­kan luomi­sesta. Muurit eivät ongel­mia ratkaise ja siksi tarvit­semme yhtei­sen järjes­tel­män, jolla hädä­na­lai­sia aute­taan, mutta ihmis­kaup­paa ja terro­ris­mia torju­taan tehok­kaasti.

EU:n syve­ne­vällä puolus­tus- ja turval­li­suusyh­teis­työllä on tarkoi­tus vastata näihin huoliin. Haluamme vahvis­taa krii­sin­hal­lin­taa lähia­lueilla, hybridi- ja kybe­ruh­kien torjun­taa, terro­ris­min ja lait­to­man maahan­muu­ton vastai­sia toimia, eikä vähi­ten puolus­tus­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä. Suurin osa EU-maista kuuluu Natoon, joka on niiden soti­laal­li­nen puolus­tus­rat­kaisu. Kyse on siis työn­jaosta; EU täyden­tää, ei korvaa, Naton tuomaa turval­li­suutta.

Kaikki syve­nevä turval­li­suusyh­teis­työ on etumme. Samalla tulee olla realisti: EU ei aina­kaan tässä vaiheessa luo yhteistä puolus­tusta. Suomen on vält­tä­mä­töntä huoleh­tia oman kansal­li­sen puolus­tus­ky­kynsä kehit­tä­mi­sestä ja tehtävä ratkai­sunsa siitä käsin. Se on perusta, jota EU-yhteis­työ, Naton kump­pa­nuus­oh­jelma, EU:n ja Naton väli­nen yhteis­työ sekä Suomen kahden­vä­li­set suhteet erityi­sesti Yhdys­val­to­jen ja Ruot­sin kanssa tuke­vat.

Arvoisa puhe­mies, Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kiit­tää halli­tusta aktii­vi­sesta vaikut­ta­mi­sesta EU:n puolus­tusyh­teis­työn kehit­tä­mi­sessä. Samoin siitä, että halli­tus sai sovit­tua omat kantansa Euroo­pan raha­lii­ton kehit­tä­mi­seksi ensim­mäis­ten jäsen­mai­den joukossa.

Se, joka aset­taa agen­dan, hallit­see keskus­te­lua ja ratkai­su­jen löytä­mistä. Kokoo­muk­selle tärkeää on mark­ki­na­kuri ja jäsen­mai­den oma vastuu. Jokai­sen jäsen­maan on laitet­tava talou­tensa raken­teet kuntoon ja katkais­tava ylivel­kaan­tu­mi­nen. Uutta euro­krii­siä emme kestä. Me emme kuiten­kaan näe perus­teita uusille insti­tuu­tiolle kuten euroa­lu­een omalle parla­men­tille tai budje­tille, koska ne eivät ratkai­sisi ongel­mia, saati toisi kansa­lai­sille mitään lisä­ar­voa.

Myön­tei­nen suhtau­tu­mi­nen Euroo­pan unio­niin ei tarkoita kritii­ki­töntä alis­tu­mista. Kun jokin ehdo­tus ei meitä miel­lytä, se on voitava sanoa. Samalla meillä on oltava vaih­toehto perus­te­lui­neen. Pelkkä ei-linja ei riitä. Suomen ei esimer­kiksi tule hyväk­syä EU:n rahoi­tus­poh­jan laajen­ta­mista Brexi­tin jälkeen, vaan vaatia piene­ne­vän budje­tin käyt­tä­mistä tehok­kaam­min. Teho­tonta toimin­taa on voitava karsia.

Arvoisa puhe­mies, vanhan sanon­nan mukaan kaikki tiet vievät Roomaan. Suomen tule­vai­suu­den kannalta ei kuiten­kaan ole merki­tyk­se­töntä, minkä tien valit­semme. Keski­tieltä ei nimit­täin vaiku­teta. Kulke­malla etujou­koissa me voimme olla vaikut­ta­massa niin reit­ti­va­lin­taan kuin päämää­riin­kin. Meidän kohta­lomme on sidottu Euroop­paan. Onneksi me voimme olla – ja olem­me­kin – vaikut­ta­massa sen menes­tyk­seen.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa