Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017

Julkaistu:

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus lain­sää­dän­nön valmis­te­lusta
Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017
Kansan­edus­taja Antti Häkkä­nen

Arvoisa puhe­mies,

parempi sään­tely ja lain­val­mis­te­lun laatu ovat yhteis­kun­nan toimin­nan kannalta keskei­sessä roolissa. Kansa­lais­ten arjen, yritys­toi­min­nan, työl­li­syy­den ja monen muun osa-alueen kannalta sään­te­lyn toimi­vuus ruohon­juu­ri­ta­solla on ratkai­se­van tärkeää.

Parem­man sään­te­lyn kehit­tä­mistä on tehty OECD:n, EU:n ja koti­maan halli­tus­ten toimesta jo vuosi­kym­me­niä. Erityi­sesti edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on lausu­nut asiasta useita kertoja. Esimer­kiksi vuonna 1995 puhe­mies­neu­vosto huomautti päämi­nis­teri Lippo­sen halli­tuk­sen puolueita lain­val­mis­te­lun laadusta. Asia ei siis ole uusi, vaikka näin voisi julki­sesta keskus­te­lusta päätellä.

Arvoisa puhe­mies,
Perus­tus­laki turvaa oikeus­val­tion perus­pi­la­rit. Näemme maail­malla mitä tapah­tuu, jos perus­tus­lain kunnioi­tus ja erityi­sesti sen valvonta rapau­tu­vat. Perus­tus­laki ja kansain­vä­li­set velvoit­teet tulee aina huomioida lain­val­mis­te­lussa ja päätök­sen­teossa. Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, mutta yhä parem­paan on pyrit­tävä.

Valtio­neu­vos­ton piirissä tulee paran­taa perus­tus­la­kiin liit­ty­vää osaa­mista ja resurs­seja. Oikeus­kans­le­rin roolia valtio­neu­vos­ton neuvo­nan­ta­jana on tarvetta koros­taa. Oikeus­kans­le­rin ja oikeus­asia­mie­hen väli­sestä työn­jaosta tulisi tehdä selvi­tys, jossa arvioi­daan, onko tarvetta pain­opis­teen muutok­siin.

Samalla on kuiten­kin pidet­tävä kirk­kaana mielessä valtio­neu­vos­ton ja edus­kun­nan eri roolit. Lain­sää­dän­tö­esi­tys­ten perus­tus­lain mukai­suu­den päät­tää tässä maassa vasta edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta.

Uusien ilmiöi­den ja vält­tä­mät­tö­mien raken­ne­uu­dis­tus­ten yhtey­dessä tulee monesti tilanne, jossa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan aiem­masta käytän­nöstä ei löydy selkeää ratkai­sua lain­val­mis­te­li­joille. Tällöin lain­val­mis­te­lu­vai­heessa ei tulisi liian herkästi myös­kään kaataa esityk­siä. Halli­tuk­sen on uskal­let­tava tuoda myös epävar­moja ja uusia asioita perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan päätet­tä­väksi. Tämä vahvis­taa perus­tus­lain valvon­nan uskot­ta­vuutta ja pitää selkeänä perus­tus­lain aset­ta­mat rajat.

Arvoisa puhe­mies,
Kokoo­muk­sen mielestä hyvän lain­val­mis­te­lun kulma­ki­vet ovat tutki­muk­seen perus­tuva tieto­pohja, kunnol­li­set vaih­toeh­dot ja vaiku­tusar­viot, ehdo­tuk­sen täytän­töön­pa­non huolel­li­nen suun­nit­telu sekä kattava ymmär­rys sään­te­lyn kohteena olevasta yhteis­kun­nan alasta. Erityi­nen huomio on suun­nat­tava lain­sää­dän­nön vaiku­tus­ten arvioin­tiin. Kokoo­muk­sen mielestä poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa ja lain­val­mis­te­lussa tulee hyödyn­tää yhä enem­män tieteen ja tutki­muk­sen tulok­sia. Lain­sää­dän­nön arvioin­ti­neu­vos­ton perus­ta­mi­nen on vahva askel oike­aan suun­taan.

Arvoisa puhe­mies,
vaiku­tusar­vioi­den koros­tu­mi­nen muut­taa poli­tii­kan teke­mi­sen tapaa. Halli­tuk­sen kannat­taa esimer­kiksi tehdä ennem­min stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma, jossa on yleis­piir­tei­siä tavoit­teita, eikä yksi­tyis­koh­tai­sia keinoja. Ensin kannat­taa linjata tavoite ja vasta sitten etsiä tutki­mus- ja asian­tun­ti­ja­ve­toi­sesti vaikut­ta­vim­mat vaih­toeh­dot. Tämä tekee lain­val­mis­te­lusta johdon­mu­kai­sem­paa ja loppu­tu­lok­set ovat tavoit­teen kannalta parem­pia. Kokoo­muk­sen mielestä sään­te­ly­po­li­tii­kan kurs­sia on vietävä yhä enem­män vaikut­ta­vuu­den suun­taan. Pitäisi keskit­tyä asioi­den loppu­tu­lok­sen ja vaikut­ta­vuu­den mittaa­mi­seen. Ei kannata liian yksi­tyis­koh­tai­sesti sään­nellä millä tekno­lo­gialla, palve­lu­hen­ki­lös­töllä tai mate­ri­aa­lilla jokin asia tehdään, vaan mitata ja valvoa loppu­tu­losta. Kokoo­muk­sen mielestä kello­kort­tien Suomesta on syytä siir­tyä aikaan­saan­nos­ten mittaa­mi­seen.

Arvoisa puhe­mies,
Suoma­lai­nen sään­te­ly­pe­rinne on perus­tu­nut pilkun tark­kaan keskus­joh­toi­seen ohjauk­seen. Normi­tul­van raskau­den koke­vat niin kansa­lai­set, yrityk­set, kunta­päät­tä­jät kuin vapaa­eh­tois­työn­te­ki­jät.
Kokoo­mus näkee, että yhteis­kun­nan uudis­tu­mi­nen tapah­tuu yhä voimak­kaam­min alhaalta ylös, eikä enää ylhäältä alas sanel­len. Muutos­voi­mat synty­vät yhä enem­män yksit­täi­sistä ihmi­sistä, paikal­li­sista inno­vaa­tioista, tekno­lo­gian kokei­luista, luovuu­desta ja yritys­koh­tai­sista olosuh­teista. Nämä muutos­voi­mat toimi­vat Suomen ja suoma­lais­ten menes­tys­te­ki­jöinä, jos se sään­te­lyllä mahdol­lis­te­taan. Parempi sään­tely on yksi avain­te­kijä 100-vuoti­aan isän­maamme menes­tyk­selle.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.5.2024

Susanne Päivä­rinta: ”Suomen turva on vahva Eurooppa”

Elämme massii­vis­ten haas­tei­den ja kasain­vä­lis­ten jännit­tei­den aikaa. Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa jatkuu, Suomi on sulke­nut itära­jansa. Venä­jän suun­nalta voimme odot­taa jatkos­sa­kin

23.5.2024

Sakari Pääkkö: ”Itä-Suomesta Euroo­pan ytimeen”

Lähes­ty­vissä EU-vaaleissa on puhuttu paljon erityi­sesti talou­desta ja turval­li­suu­desta. EU:lla on erit­täin merkit­tävä alue­po­liit­ti­nen ulot­tu­vuus ja erityi­sesti Itä-Suomelle todella suuri

15.5.2024

Sinuhe Wallin­heimo: Tämä halli­tus on kasvun halli­tus ja sen ohjelma on kasvun ohjelma

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro keskus­tan väli­ky­sy­myk­seen talous­po­li­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Kokoo­mus on työn, yrit­tä­mi­sen ja toimi­vien mark­ki­noi­den puolue. Raken­namme Suomea, jossa jokai­nen

Skip to content