• FI
  • SV
  • MENU
    Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017
    Twiittaa

    Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017

    Julkaistu: 21.02.2017 Julkaisut Politiikka Puheet

    Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus lain­sää­dän­nön valmis­te­lusta
    Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe 21.2.2017
    Kansan­edus­taja Antti Häkkä­nen

    Arvoisa puhe­mies,

    parempi sään­tely ja lain­val­mis­te­lun laatu ovat yhteis­kun­nan toimin­nan kannalta keskei­sessä roolissa. Kansa­lais­ten arjen, yritys­toi­min­nan, työl­li­syy­den ja monen muun osa-alueen kannalta sään­te­lyn toimi­vuus ruohon­juu­ri­ta­solla on ratkai­se­van tärkeää.

    Parem­man sään­te­lyn kehit­tä­mistä on tehty OECD:n, EU:n ja koti­maan halli­tus­ten toimesta jo vuosi­kym­me­niä. Erityi­sesti edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on lausu­nut asiasta useita kertoja. Esimer­kiksi vuonna 1995 puhe­mies­neu­vosto huomautti päämi­nis­teri Lippo­sen halli­tuk­sen puolueita lain­val­mis­te­lun laadusta. Asia ei siis ole uusi, vaikka näin voisi julki­sesta keskus­te­lusta päätellä.

    Arvoisa puhe­mies,
    Perus­tus­laki turvaa oikeus­val­tion perus­pi­la­rit. Näemme maail­malla mitä tapah­tuu, jos perus­tus­lain kunnioi­tus ja erityi­sesti sen valvonta rapau­tu­vat. Perus­tus­laki ja kansain­vä­li­set velvoit­teet tulee aina huomioida lain­val­mis­te­lussa ja päätök­sen­teossa. Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, mutta yhä parem­paan on pyrit­tävä.

    Valtio­neu­vos­ton piirissä tulee paran­taa perus­tus­la­kiin liit­ty­vää osaa­mista ja resurs­seja. Oikeus­kans­le­rin roolia valtio­neu­vos­ton neuvo­nan­ta­jana on tarvetta koros­taa. Oikeus­kans­le­rin ja oikeus­asia­mie­hen väli­sestä työn­jaosta tulisi tehdä selvi­tys, jossa arvioi­daan, onko tarvetta pain­opis­teen muutok­siin.

    Samalla on kuiten­kin pidet­tävä kirk­kaana mielessä valtio­neu­vos­ton ja edus­kun­nan eri roolit. Lain­sää­dän­tö­esi­tys­ten perus­tus­lain mukai­suu­den päät­tää tässä maassa vasta edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta.

    Uusien ilmiöi­den ja vält­tä­mät­tö­mien raken­ne­uu­dis­tus­ten yhtey­dessä tulee monesti tilanne, jossa perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan aiem­masta käytän­nöstä ei löydy selkeää ratkai­sua lain­val­mis­te­li­joille. Tällöin lain­val­mis­te­lu­vai­heessa ei tulisi liian herkästi myös­kään kaataa esityk­siä. Halli­tuk­sen on uskal­let­tava tuoda myös epävar­moja ja uusia asioita perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan päätet­tä­väksi. Tämä vahvis­taa perus­tus­lain valvon­nan uskot­ta­vuutta ja pitää selkeänä perus­tus­lain aset­ta­mat rajat.

    Arvoisa puhe­mies,
    Kokoo­muk­sen mielestä hyvän lain­val­mis­te­lun kulma­ki­vet ovat tutki­muk­seen perus­tuva tieto­pohja, kunnol­li­set vaih­toeh­dot ja vaiku­tusar­viot, ehdo­tuk­sen täytän­töön­pa­non huolel­li­nen suun­nit­telu sekä kattava ymmär­rys sään­te­lyn kohteena olevasta yhteis­kun­nan alasta. Erityi­nen huomio on suun­nat­tava lain­sää­dän­nön vaiku­tus­ten arvioin­tiin. Kokoo­muk­sen mielestä poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa ja lain­val­mis­te­lussa tulee hyödyn­tää yhä enem­män tieteen ja tutki­muk­sen tulok­sia. Lain­sää­dän­nön arvioin­ti­neu­vos­ton perus­ta­mi­nen on vahva askel oike­aan suun­taan.

    Arvoisa puhe­mies,
    vaiku­tusar­vioi­den koros­tu­mi­nen muut­taa poli­tii­kan teke­mi­sen tapaa. Halli­tuk­sen kannat­taa esimer­kiksi tehdä ennem­min stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma, jossa on yleis­piir­tei­siä tavoit­teita, eikä yksi­tyis­koh­tai­sia keinoja. Ensin kannat­taa linjata tavoite ja vasta sitten etsiä tutki­mus- ja asian­tun­ti­ja­ve­toi­sesti vaikut­ta­vim­mat vaih­toeh­dot. Tämä tekee lain­val­mis­te­lusta johdon­mu­kai­sem­paa ja loppu­tu­lok­set ovat tavoit­teen kannalta parem­pia. Kokoo­muk­sen mielestä sään­te­ly­po­li­tii­kan kurs­sia on vietävä yhä enem­män vaikut­ta­vuu­den suun­taan. Pitäisi keskit­tyä asioi­den loppu­tu­lok­sen ja vaikut­ta­vuu­den mittaa­mi­seen. Ei kannata liian yksi­tyis­koh­tai­sesti sään­nellä millä tekno­lo­gialla, palve­lu­hen­ki­lös­töllä tai mate­ri­aa­lilla jokin asia tehdään, vaan mitata ja valvoa loppu­tu­losta. Kokoo­muk­sen mielestä kello­kort­tien Suomesta on syytä siir­tyä aikaan­saan­nos­ten mittaa­mi­seen.

    Arvoisa puhe­mies,
    Suoma­lai­nen sään­te­ly­pe­rinne on perus­tu­nut pilkun tark­kaan keskus­joh­toi­seen ohjauk­seen. Normi­tul­van raskau­den koke­vat niin kansa­lai­set, yrityk­set, kunta­päät­tä­jät kuin vapaa­eh­tois­työn­te­ki­jät.
    Kokoo­mus näkee, että yhteis­kun­nan uudis­tu­mi­nen tapah­tuu yhä voimak­kaam­min alhaalta ylös, eikä enää ylhäältä alas sanel­len. Muutos­voi­mat synty­vät yhä enem­män yksit­täi­sistä ihmi­sistä, paikal­li­sista inno­vaa­tioista, tekno­lo­gian kokei­luista, luovuu­desta ja yritys­koh­tai­sista olosuh­teista. Nämä muutos­voi­mat toimi­vat Suomen ja suoma­lais­ten menes­tys­te­ki­jöinä, jos se sään­te­lyllä mahdol­lis­te­taan. Parempi sään­tely on yksi avain­te­kijä 100-vuoti­aan isän­maamme menes­tyk­selle.