MENU
Kokoo­muksen ryhmäpuhe 21.2.2017

Kokoo­muksen ryhmäpuhe 21.2.2017

Julkaistu: 21.02.2017 Puheet

Päämi­nis­terin ilmoitus lainsää­dännön valmis­te­lusta
Kokoo­muksen ryhmäpuhe 21.2.2017
Kansan­edustaja Antti Häkkänen

Arvoisa puhemies,

parempi sääntely ja lainval­mis­telun laatu ovat yhteis­kunnan toiminnan kannalta keskei­sessä roolissa. Kansa­laisten arjen, yritys­toi­minnan, työlli­syyden ja monen muun osa-alueen kannalta sääntelyn toimivuus ruohon­juu­ri­ta­solla on ratkai­sevan tärkeää.

Paremman sääntelyn kehit­tä­mistä on tehty OECD:n, EU:n ja kotimaan halli­tusten toimesta jo vuosi­kym­meniä. Erityi­sesti eduskunnan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta on lausunut asiasta useita kertoja. Esimer­kiksi vuonna 1995 puhemies­neu­vosto huomautti päämi­nisteri Lipposen halli­tuksen puolueita lainval­mis­telun laadusta. Asia ei siis ole uusi, vaikka näin voisi julki­sesta keskus­te­lusta päätellä.

Arvoisa puhemies,
Perus­tuslaki turvaa oikeus­valtion perus­pi­larit. Näemme maail­malla mitä tapahtuu, jos perus­tuslain kunnioitus ja erityi­sesti sen valvonta rapau­tuvat. Perus­tuslaki ja kansain­vä­liset velvoitteet tulee aina huomioida lainval­mis­te­lussa ja päätök­sen­teossa. Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, mutta yhä parempaan on pyrittävä.

Valtio­neu­voston piirissä tulee parantaa perus­tus­lakiin liittyvää osaamista ja resursseja. Oikeus­kans­lerin roolia valtio­neu­voston neuvo­nan­tajana on tarvetta korostaa. Oikeus­kans­lerin ja oikeus­asia­miehen välisestä työnjaosta tulisi tehdä selvitys, jossa arvioidaan, onko tarvetta painopisteen muutoksiin.

Samalla on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä valtio­neu­voston ja eduskunnan eri roolit. Lainsää­dän­tö­esi­tysten perus­tuslain mukai­suuden päättää tässä maassa vasta eduskunnan perus­tus­la­ki­va­lio­kunta.

Uusien ilmiöiden ja välttä­mät­tömien raken­ne­uu­dis­tusten yhtey­dessä tulee monesti tilanne, jossa perus­tus­la­ki­va­lio­kunnan aiemmasta käytän­nöstä ei löydy selkeää ratkaisua lainval­mis­te­li­joille. Tällöin lainval­mis­te­lu­vai­heessa ei tulisi liian herkästi myöskään kaataa esityksiä. Halli­tuksen on uskal­lettava tuoda myös epävarmoja ja uusia asioita perus­tus­la­ki­va­lio­kunnan päätet­tä­väksi. Tämä vahvistaa perus­tuslain valvonnan uskot­ta­vuutta ja pitää selkeänä perus­tuslain asettamat rajat.

Arvoisa puhemies,
Kokoo­muksen mielestä hyvän lainval­mis­telun kulma­kivet ovat tutki­mukseen perustuva tieto­pohja, kunnol­liset vaihtoehdot ja vaiku­tusarviot, ehdotuksen täytän­töön­panon huolel­linen suunnittelu sekä kattava ymmärrys sääntelyn kohteena olevasta yhteis­kunnan alasta. Erityinen huomio on suunnattava lainsää­dännön vaiku­tusten arviointiin. Kokoo­muksen mielestä poliit­ti­sessa päätök­sen­teossa ja lainval­mis­te­lussa tulee hyödyntää yhä enemmän tieteen ja tutki­muksen tuloksia. Lainsää­dännön arvioin­ti­neu­voston perus­ta­minen on vahva askel oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies,
vaiku­tusar­vioiden koros­tu­minen muuttaa politiikan tekemisen tapaa. Halli­tuksen kannattaa esimer­kiksi tehdä ennemmin strate­ginen halli­tus­oh­jelma, jossa on yleis­piir­teisiä tavoit­teita, eikä yksityis­koh­taisia keinoja. Ensin kannattaa linjata tavoite ja vasta sitten etsiä tutkimus- ja asian­tun­ti­ja­ve­toi­sesti vaikut­ta­vimmat vaihtoehdot. Tämä tekee lainval­mis­te­lusta johdon­mu­kai­sempaa ja loppu­tu­lokset ovat tavoitteen kannalta parempia. Kokoo­muksen mielestä säänte­ly­po­li­tiikan kurssia on vietävä yhä enemmän vaikut­ta­vuuden suuntaan. Pitäisi keskittyä asioiden loppu­tu­loksen ja vaikut­ta­vuuden mittaa­miseen. Ei kannata liian yksityis­koh­tai­sesti säännellä millä tekno­lo­gialla, palve­lu­hen­ki­lös­töllä tai materi­aa­lilla jokin asia tehdään, vaan mitata ja valvoa loppu­tu­losta. Kokoo­muksen mielestä kello­korttien Suomesta on syytä siirtyä aikaan­saan­nosten mittaa­miseen.

Arvoisa puhemies,
Suoma­lainen säänte­ly­pe­rinne on perus­tunut pilkun tarkkaan keskus­joh­toiseen ohjaukseen. Normi­tulvan raskauden kokevat niin kansa­laiset, yritykset, kunta­päät­täjät kuin vapaa­eh­tois­työn­te­kijät.
Kokoomus näkee, että yhteis­kunnan uudis­tu­minen tapahtuu yhä voimak­kaammin alhaalta ylös, eikä enää ylhäältä alas sanellen. Muutos­voimat syntyvät yhä enemmän yksit­täi­sistä ihmisistä, paikal­li­sista innovaa­tioista, tekno­logian kokei­luista, luovuu­desta ja yritys­koh­tai­sista olosuh­teista. Nämä muutos­voimat toimivat Suomen ja suoma­laisten menes­tys­te­ki­jöinä, jos se säänte­lyllä mahdol­lis­tetaan. Parempi sääntely on yksi avain­tekijä 100-vuotiaan isänmaamme menes­tyk­selle.


Kokoomus.fi