Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus, seniorit
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Turvallisuus / Iäkkäi­den mahdol­li­suus omaeh­toi­seen ja täysi­pai­noi­seen elämään

Iäkkäi­den mahdol­li­suus omaeh­toi­seen ja täysi­pai­noi­seen elämään

Julkaistu:

Hyväk­sytty puolue­hal­li­tuk­sen kokouk­sessa 7.12.2018
Kokoo­muk­sen senio­ri­kan­nan­otto

”Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.”

- Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomen väes­tön ikära­kenne muut­tuu, kun yhä useampi suoma­lai­nen tulee seniori-ikään. Tämä on yksi suurim­mista yhteis­kun­taa kohtaa­vista muutos­voi­mista. Siihen on osat­tava vastata oikealla tavalla. Ikään­ty­vät kansa­lai­set eivät ole harmaata massaa, vaan jokai­nen on yksilö omine tavoit­tei­neen ja tarpei­neen. Ihmi­set pysy­vät toimin­ta­ky­kyi­sinä, hyvä­kun­toi­sina, osto­voi­mai­sina ja elämän­ha­lui­sina 65 ikävuo­den jälkeen jopa useita vuosi­kym­me­niä.

Tämä on merkki siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosi­kym­men­ten saatossa tehty monia asioita oikein.

Lähtö­koh­tana on jokai­sen mahdol­li­suus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää

Kokoo­mus­lai­sen senio­ri­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on jokai­sen mahdol­li­suus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää ja toteut­taa aktii­vista kansa­lai­suutta. Se tarkoit­taa, että ikära­ken­teen muut­tu­mi­nen otetaan yhteis­kun­nassa huomioon laajasti ja enna­koi­vasti.
Senio­ri­väes­tön hyvän elämän edel­ly­tys­ten varmis­ta­mi­nen on sivis­tys­maassa eetti­nen velvol­li­suus.

Vastak­kai­na­set­te­lua senio­rei­den ja muiden väes­tö­ryh­mien välille ei pidä luoda eturis­ti­rii­toja kärjis­tä­mällä eikä epäkun­nioit­ta­valla kielen­käy­töllä. Senio­ri­väestö ymmär­tää lasten ja nuor­ten merki­tyk­sen. Isovan­hem­mat tunte­vat lapsi­per­hei­den arjen olemalla usein korvaa­ma­ton osa sitä.

Kokoo­mus lupaa arvos­taa kaiken ikäi­siä ihmi­siä ja pitää maatamme raken­ta­neita senio­reita kunnia­kan­sa­lai­sina. Haluamme varmis­taa, että ikään­tyvä Suomi on hyvä Suomi myös tule­vai­suu­dessa. Maata raken­ne­taan hyväksi sekä nykyi­sille että tule­ville seniori-ikäpol­ville. Se tehdään maltilla ja harkin­nalla, kenel­le­kään selkää kään­tä­mättä. Kokoo­mus ei hyväksy minkään­laista ikäsyr­jin­tää työyh­tei­söissä eikä muualla yhteis­kun­nassa.

Tässä ohjel­massa on kokoo­mus­lai­sia ehdo­tuk­sia ja keinoja senio­riys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seen. Se on tehty tiiviissä yhteis­työssä Kokoo­muk­sen omien senio­riak­tii­vien kanssa.

Vanhus­ten oikeuk­sia valvot­tava parem­min

Edus­kun­nan valtio­va­rain­va­lio­kunta on äsket­täin osoit­ta­nut 250 000 euron lisää­mistä edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen toimin­ta­me­noi­hin vanhus­ten oikeuk­sien valvon­nan ja edis­tä­mi­sen tehos­ta­mi­seksi.

Edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hellä on laaja toimi­valta ja tiedon­saan­tioi­keus sekä tehok­kaat mahdol­li­suu­det puut­tua lain­vas­tai­seen tai virheel­li­seen menet­te­lyyn.

Vanhus­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista seura­taan jo nyt esimer­kiksi polii­sin, ulos­o­ton, vanki­lan, vero­tuk­sen ja edun­val­von­nan osalta. Valvon­nan tehos­ta­mi­sen uusia mahdol­li­suuk­sia on edel­leen tarkas­tel­tava, jotta piit­taa­mat­to­maan ja ihmi­sar­von vastai­seen kohte­luun pääs­täi­siin parem­min kiinni.
Vuonna 2017 ratkais­tiin 30 kante­lua, jotka koski­vat omais­hoi­toa, koti­hoi­toa, palve­lua­su­mista ja asia­kas­mak­suja.

Vuonna 2017 tehtiin myös yhdek­sän ennalta ilmoit­ta­ma­tonta tarkas­tusta ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa tarjoa­viin asumis­pal­ve­lu­yk­si­köi­hin ja laitok­siin. Pain­opiste oli kohteissa, joissa asui muis­ti­sai­raita vanhuk­sia. Tarkas­tuk­silla pyri­tään katta­maan eri suurui­sia kuntia ja eri tavoin orga­ni­soi­tuja palve­luja.

Oikeus­asia­mie­hen kans­lian yhtey­dessä toimiva ihmi­soi­keus­kes­kus tukee oikeus­asia­mie­hen toimin­taa. Toimin­nan laajen­ta­mi­nen edel­lyt­tää resurs­sien lisää­mistä.

Vanhus­neu­vos­to­jen toiminta sekä alue- ja paikal­lis­koor­di­naat­to­rien nimeä­mi­nen täyden­tä­vät oikeuk­sien puolus­ta­mista ja varmis­ta­mista. Myös yksi­tyis­hen­kilö voi tehdä vanhus­suo­je­luil­moi­tuk­sen edus­kun­nan oikeus­asia­mie­helle.

Talou­del­li­nen toimeen­tulo ja osto­voi­man säilyt­tä­mi­nen

Kokoo­mus pohjaa eläke­po­li­tiik­kansa äsket­täin toimeen­pan­tuun eläke­uu­dis­tuk­seen.

Se haluaa siten turvata eläk­kei­den kehi­tyk­sen ja osto­voi­man, suku­pol­vien väli­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den sekä eläke­va­ro­jen riit­tä­vyy­den myös tule­ville suku­pol­ville.

Eläke­läis­ten osto­voi­man kehit­ty­mi­nen elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä vastaa­vasti varmis­te­taan nykyi­sellä eläkein­dek­sin lasken­ta­mal­lilla. Kokoo­mus ehdot­taa lisäksi sen tutki­mista, miten hyvin elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena oleva kulu­tus­kori vastaa eläk­keellä olevien henki­löi­den todel­lista keski­mää­räistä kulu­tus­ra­ken­netta.

Talou­del­li­nen pärjää­mi­nen luo edel­ly­tyk­set ihmi­sar­voi­selle vanhuu­delle

Talou­del­li­nen pärjää­mi­nen luo edel­ly­tyk­set ihmi­sar­voi­selle vanhuu­delle. Kun työn vero­tusta keven­ne­tään, ei saa samalla unoh­taa eläke­tu­lon vero­tusta. Eläke­läis­köy­hyy­den vähen­tä­mi­sessä erityi­sesti takuu­eläke on avai­na­se­massa. Eniten sairas­ta­vat eläke­läi­set käyt­tä­vät muita suurem­man osan tulois­taan vält­tä­mät­tö­miin lääk­kei­siin. Heidän asemaansa voidaan paran­taa lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää ja tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja koske­villa muutok­silla.

Ihmi­sen henki­nen ja sosi­aa­li­nen pääoma ei haihdu mihin­kään, kun hän täyt­tää 65 tai 68 vuotta. Jos on virtaa jatkaa työn­te­koa muodossa tai toisessa, sen pitää olla mahdol­lista, ja siihen on kannus­tet­tava. Työky­kyis­ten ja -haluis­ten ikäih­mis­ten tekemä työ hyödyt­tää heidän itsensä lisäksi koko kansan­ta­loutta. Se tuo osal­taan helpo­tusta työi­käi­sen väes­tön osuu­den piene­ne­mi­sen aiheut­ta­miin talou­del­li­siin haas­tei­siin.

Asumi­nen ja palve­lut moni­muo­toi­sem­miksi

Jo kaavoi­tuk­sessa on annet­tava sijaa uusille asumi­sen malleille. Asun­to­mark­ki­noi­den toimin­taa on tehos­tet­tava, jotta tule­viin tarpei­siin vastaa­vaa asun­to­kan­taa syntyy nykyistä jous­ta­vam­min ja kette­räm­min.

Asui­na­luei­den suun­nit­te­lussa on kiin­ni­tet­tävä huomiota mahdol­li­sim­man esteet­tö­mään liik­ku­mi­seen. Kulku­rei­tit on pidet­tävä kunnossa, valai­sun on oltava riit­tä­vää. Monissa tapauk­sissa on järke­väm­pää viedä palvelu ihmis­ten luo kuin päin­vas­toin.
Omassa kodissa asumi­nen mahdol­li­sim­man pitkään on monen toive, mutta käytän­nössä se ei aina ole mahdol­lista eikä turval­lista. Suomessa kuolee vuosit­tain noin tuhat ikään­ty­nyttä kaatu­mi­sen seurauk­sena. Noin 7 500 saa lonk­ka­mur­tu­man ja kymme­net tuhan­net vammoja sekä pelon uudesta kaatu­mi­sesta.

Senio­ria­su­mi­sen ja yhtei­sö­asu­mi­sen hyviä esimerk­kejä on jo lukui­sia. Joiden­kin toiveissa on jopa mummo- tai pappa­kom­muuni. Näiden toteut­ta­mi­seksi tarvi­taan kokei­luja ja myös uusia rahoi­tus­mal­leja. Asumis­jär­jes­te­lyillä voidaan lisätä yleistä turval­li­suutta ja palo­tur­val­li­suutta, torjua yksi­näi­syyttä sekä rohkaista liik­ku­mista ja toimin­nal­li­suutta. Vahin­ko­jen estä­mi­nen jo ennalta hyvällä suun­nit­te­lulla tuo lisää terveitä, aktii­vi­sia vuosia ja siten pidem­män päälle sääs­tää myös kustan­nuk­sissa.

Ikäih­mi­siä ei pidä säilöä passii­vi­siksi, kun he tarvit­se­vat tukea arjes­saan. Koti­sai­raan­hoito tai ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan tarve siir­tyy näin usein myöhem­pään ikävai­hee­seen.

Koti­hoi­don ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan määrä on kuiten­kin mitoi­tet­tava todel­lista tarvetta vastaa­vaksi. Tässä on paran­ta­mi­sen varaa. Palve­lu­jen on oltava aina myös kuntout­ta­via. Valin­nan­va­pau­den toteu­tu­mi­nen kaik­kialla on senio­rei­den kannalta tärkeä sote-uudis­tuk­sen toimeen­pa­noon liit­tyvä kysy­mys. Se ei kuiten­kaan yksin riitä. Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, ja lisäksi luotava sen rinnalle hoiva­ta­kuu. Tämä edel­lyt­tää vanhus­pal­ve­lu­lain velvoit­ta­vuu­den vahvis­ta­mista.

Toimin­ta­ky­vyn ja tervey­den edis­tä­mi­sessä fyysi­sen toimin­ta­ky­vyn tuke­mi­nen ja henki­sen virey­den yllä­pito ovat korvaa­mat­to­massa roolissa. Kansal­lista muis­tioh­jel­maa on jatket­tava.

Terveyttä edis­tä­vän liikun­nan riit­tävä ja moni­puo­li­nen saata­vuus lisää terveitä elin­vuo­sia ja tukee senio­rei­den itse­näistä, aktii­vista ja omatoi­mista elämää. On tarpeen kehit­tää ja kokeilla uusia keinoja ikäih­mis­ten liikun­nan edis­tä­mi­seksi sekä kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den ja muiden harras­tei­den saavu­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi. Tässä esimer­kiksi kansa­lais­opis­toilla ja muulla vapaan sivis­tys­työn kentällä on runsaasti annet­ta­vaa.

Senio­reilla on korvaa­ma­ton rooli paitsi kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den käyt­tä­jinä, myös niiden järjes­tä­mi­sessä ja tuot­ta­mi­sessa. Kult­tuuri ja muut harras­tuk­set tuovat sisäl­töä elämään ja autta­vat osal­taan myös torju­maan yksi­näi­syyttä.

Älyk­käillä ratkai­suilla parem­paa elämää

Ikätek­no­lo­gia ja turval­li­suus­tek­niikka kuten liesi­vah­dit ja auto­maat­ti­set sammu­tus­jär­jes­tel­mät lisää­vät lyhyellä aika­vä­lillä kustan­nuk­sia, mutta niiden hyödyt ovat kiis­tat­to­mia.

Älyk­käät ratkai­sut teke­vät senio­rei­den ja vanhus­ten elämän monella tapaa miel­lyt­tä­väm­mäksi, helpom­maksi ja turval­li­sem­maksi. Järjes­tel­mät ja lait­teet vaati­vat käyt­tä­jiltä yhä vähem­män uuden opet­te­le­mista. Käyt­töön otet­ta­vissa uusissa ratkai­suissa nime­no­maan helppo omak­sut­ta­vuus on yksi tärkeim­mistä ominai­suuk­sista.

Äly tulee erot­ta­mat­to­maksi osaksi asumista, ympä­ris­töä ja päivit­täi­siä rutii­neja. Se auttaa muis­ta­maan tärkeitä asioita ja säätää kodin olosuh­teita hyvin­voin­nin kannalta opti­maa­li­siksi. Se tarjoaa virik­keitä ja auttaa yllä­pi­tä­mään yhteyk­siä muihin ihmi­siin ja hälyt­tää tarvit­taessa apua. Uusia toimin­ta­mal­leja ja järjes­tel­miä senio­rei­den arkea helpot­ta­maan on ennak­ko­luu­lot­to­masti kehi­tet­tävä, kokeil­tava ja otet­tava käyt­töön. Niiden kehit­tä­mi­sessä ja kaupal­lis­ta­mi­sessa on Suomen yrityk­sille ja tutki­mus­lai­tok­sille myös suuria talou­del­li­sia mahdol­li­suuk­sia.

Verk­ko­maa­il­maan liit­tyy myös riskejä, joiden torju­mi­nen on senio­ri­väes­tön kohdalla erityi­sen tärkeää. Ikään­ty­nei­siin kohdis­tu­nei­den, polii­sin tietoon tullei­den rikos­ten määrä on kasva­nut merkit­tä­västi viime vuosina, ja niiden arvioi­daan yhä kasva­van. Etsi­vän ja löytä­vän vanhus­työn toimin­ta­mal­lien kehit­tä­mi­nen on tärkeätä. Samoin ikään­ty­vien valis­tus ja tuke­mi­nen digi­taa­li­sissa palve­luissa, ettei­vät he päädy petos­ten uhreiksi.

Senio­rit ovat vapaa­eh­tois­työn aktii­vi­sin ryhmä, joka auttaa muun muassa digi­taa­lis­ten palve­lui­den käytössä avun­tar­vit­si­joita. Suomessa on kaike­ni­käi­siä ihmi­siä, joille syystä tai toisesta digi­taa­lis­ten palve­lui­den käyttö ei sovellu. Siksi niiden käyt­töön on oltava tuki­pal­ve­luja, vaaran­ta­matta asian­omai­sen oikeus­tur­vaa.

Omais­hoito kunni­aan, senio­ri­neu­vo­lat käyt­töön

Omais­ten apu yli 70-vuotiai­den osalta sääs­tää hoito­me­noissa jopa 2,8 miljar­dia vuodessa. Omais­hoi­ta­jien asema on turvat­tava lain­sää­dän­nöl­li­sesti tasa-arvoi­seksi asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Omais­hoi­ta­jille on myös taat­tava vapaa­päi­vät. He ovat usein itse­kin ikään­ty­neitä ihmi­siä, joiden jaksa­mista ei pidä ottaa itses­tään­sel­vyy­tenä. Myös moni työs­sä­käyvä hoitaa omaa läheis­tään. Kokoo­mus kannat­taa työn­te­ki­jän laki­sää­teistä oikeutta saada tuet­tua lähei­sen hoito- tai hoiva­va­paata.

Suomi on maail­malla esimerkki äitiys- ja lasten­neu­vo­la­toi­min­nas­taan. Suomi ei ole vahva esimerkki vanhus­ten­hoi­dossa. Työter­veys­huol­lon ulko­puo­lelle jäävät tarvit­se­vat sosi­aali- ja tervey­s­asioissa moni­puo­lista neuvon­taa ja palve­luja. Senio­ri­neu­vola on askel oike­aan suun­taan.

Sote-uudis­tuk­sen myötä terveys­a­se­mat voivat jopa erikois­tua geriat­ri­siin palve­lui­hin. Palve­lu­mak­su­jen pysy­mistä kohtuul­li­sella tasolla on edesau­tet­tava esimer­kiksi asiak­kaan valin­nan­va­pau­den ja kilpai­lun sekä tekno­lo­gian parem­man hyödyn­tä­mi­sen avulla.

Kokoo­muk­sen näke­myk­siä vanhus­pal­ve­luista

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.5.2022

Nato-jäse­nyys sine­töi Suomen pitkän matkan länteen

Edus­kunta on tänään anta­nut tukensa Nato-jäse­­nyy­­delle. Haluan kiit­tää koko edus­kun­taa tästä histo­rial­li­sesta JAA-äänes­­tyk­­sestä. Kansan tuki on vahva, 188 kansan­edus­ta­jaa äänesti

13.4.2022

Petteri Orpo: “Suomen malli” Nato-jäse­nyy­temme perus­taksi

Suomessa on käyty jo useam­man kuukau­den ajan yhä kiih­ty­vää keskus­te­lua mahdol­li­sesta Nato-jäse­­nyy­­des­­tämme. Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan on saanut suoma­lais­ten suuren enem­mis­tön

1.4.2022

Krii­sin­kes­tävä Suomi – Suomen varau­tu­mi­nen muut­tu­neessa maail­man­ti­lan­teessa

Tämä on Kokoo­muk­sen keskus­te­lu­na­vaus Suomen varau­tu­mista Ukrai­nan sodan aiheut­ta­miin ulko- ja turval­li­suus­po­liit­ti­siin muutok­siin. Kokoo­mus haluaa Suomelle stra­te­gian siitä, miten Suomi

Skip to content