Hyväk­sytty puolue­hal­li­tuk­sen kokouk­sessa 7.12.2018
Kokoo­muk­sen senio­ri­kan­nan­otto

”Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.”

- Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomen väes­tön ikära­kenne muut­tuu, kun yhä useampi suoma­lai­nen tulee seniori-ikään. Tämä on yksi suurim­mista yhteis­kun­taa kohtaa­vista muutos­voi­mista. Siihen on osat­tava vastata oikealla tavalla. Ikään­ty­vät kansa­lai­set eivät ole harmaata massaa, vaan jokai­nen on yksilö omine tavoit­tei­neen ja tarpei­neen. Ihmi­set pysy­vät toimin­ta­ky­kyi­sinä, hyvä­kun­toi­sina, osto­voi­mai­sina ja elämän­ha­lui­sina 65 ikävuo­den jälkeen jopa useita vuosi­kym­me­niä.

Tämä on merkki siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosi­kym­men­ten saatossa tehty monia asioita oikein.

Lähtö­koh­tana on jokai­sen mahdol­li­suus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää

Kokoo­mus­lai­sen senio­ri­po­li­tii­kan lähtö­koh­tana on jokai­sen mahdol­li­suus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää ja toteut­taa aktii­vista kansa­lai­suutta. Se tarkoit­taa, että ikära­ken­teen muut­tu­mi­nen otetaan yhteis­kun­nassa huomioon laajasti ja enna­koi­vasti.
Senio­ri­väes­tön hyvän elämän edel­ly­tys­ten varmis­ta­mi­nen on sivis­tys­maassa eetti­nen velvol­li­suus.

Vastak­kai­na­set­te­lua senio­rei­den ja muiden väes­tö­ryh­mien välille ei pidä luoda eturis­ti­rii­toja kärjis­tä­mällä eikä epäkun­nioit­ta­valla kielen­käy­töllä. Senio­ri­väestö ymmär­tää lasten ja nuor­ten merki­tyk­sen. Isovan­hem­mat tunte­vat lapsi­per­hei­den arjen olemalla usein korvaa­ma­ton osa sitä.

Kokoo­mus lupaa arvos­taa kaiken ikäi­siä ihmi­siä ja pitää maatamme raken­ta­neita senio­reita kunnia­kan­sa­lai­sina. Haluamme varmis­taa, että ikään­tyvä Suomi on hyvä Suomi myös tule­vai­suu­dessa. Maata raken­ne­taan hyväksi sekä nykyi­sille että tule­ville seniori-ikäpol­ville. Se tehdään maltilla ja harkin­nalla, kenel­le­kään selkää kään­tä­mättä. Kokoo­mus ei hyväksy minkään­laista ikäsyr­jin­tää työyh­tei­söissä eikä muualla yhteis­kun­nassa.

Tässä ohjel­massa on kokoo­mus­lai­sia ehdo­tuk­sia ja keinoja senio­riys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seen. Se on tehty tiiviissä yhteis­työssä Kokoo­muk­sen omien senio­riak­tii­vien kanssa.

Vanhus­ten oikeuk­sia valvot­tava parem­min

Edus­kun­nan valtio­va­rain­va­lio­kunta on äsket­täin osoit­ta­nut 250 000 euron lisää­mistä edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hen toimin­ta­me­noi­hin vanhus­ten oikeuk­sien valvon­nan ja edis­tä­mi­sen tehos­ta­mi­seksi.

Edus­kun­nan oikeus­asia­mie­hellä on laaja toimi­valta ja tiedon­saan­tioi­keus sekä tehok­kaat mahdol­li­suu­det puut­tua lain­vas­tai­seen tai virheel­li­seen menet­te­lyyn.

Vanhus­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista seura­taan jo nyt esimer­kiksi polii­sin, ulos­o­ton, vanki­lan, vero­tuk­sen ja edun­val­von­nan osalta. Valvon­nan tehos­ta­mi­sen uusia mahdol­li­suuk­sia on edel­leen tarkas­tel­tava, jotta piit­taa­mat­to­maan ja ihmi­sar­von vastai­seen kohte­luun pääs­täi­siin parem­min kiinni.
Vuonna 2017 ratkais­tiin 30 kante­lua, jotka koski­vat omais­hoi­toa, koti­hoi­toa, palve­lua­su­mista ja asia­kas­mak­suja.

Vuonna 2017 tehtiin myös yhdek­sän ennalta ilmoit­ta­ma­tonta tarkas­tusta ympä­ri­vuo­ro­kau­tista hoivaa tarjoa­viin asumis­pal­ve­lu­yk­si­köi­hin ja laitok­siin. Pain­opiste oli kohteissa, joissa asui muis­ti­sai­raita vanhuk­sia. Tarkas­tuk­silla pyri­tään katta­maan eri suurui­sia kuntia ja eri tavoin orga­ni­soi­tuja palve­luja.

Oikeus­asia­mie­hen kans­lian yhtey­dessä toimiva ihmi­soi­keus­kes­kus tukee oikeus­asia­mie­hen toimin­taa. Toimin­nan laajen­ta­mi­nen edel­lyt­tää resurs­sien lisää­mistä.

Vanhus­neu­vos­to­jen toiminta sekä alue- ja paikal­lis­koor­di­naat­to­rien nimeä­mi­nen täyden­tä­vät oikeuk­sien puolus­ta­mista ja varmis­ta­mista. Myös yksi­tyis­hen­kilö voi tehdä vanhus­suo­je­luil­moi­tuk­sen edus­kun­nan oikeus­asia­mie­helle.

Talou­del­li­nen toimeen­tulo ja osto­voi­man säilyt­tä­mi­nen

Kokoo­mus pohjaa eläke­po­li­tiik­kansa äsket­täin toimeen­pan­tuun eläke­uu­dis­tuk­seen.

Se haluaa siten turvata eläk­kei­den kehi­tyk­sen ja osto­voi­man, suku­pol­vien väli­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den sekä eläke­va­ro­jen riit­tä­vyy­den myös tule­ville suku­pol­ville.

Eläke­läis­ten osto­voi­man kehit­ty­mi­nen elin­kus­tan­nus­ten kehi­tystä vastaa­vasti varmis­te­taan nykyi­sellä eläkein­dek­sin lasken­ta­mal­lilla. Kokoo­mus ehdot­taa lisäksi sen tutki­mista, miten hyvin elin­kus­tan­nusin­dek­sin perus­teena oleva kulu­tus­kori vastaa eläk­keellä olevien henki­löi­den todel­lista keski­mää­räistä kulu­tus­ra­ken­netta.

Talou­del­li­nen pärjää­mi­nen luo edel­ly­tyk­set ihmi­sar­voi­selle vanhuu­delle

Talou­del­li­nen pärjää­mi­nen luo edel­ly­tyk­set ihmi­sar­voi­selle vanhuu­delle. Kun työn vero­tusta keven­ne­tään, ei saa samalla unoh­taa eläke­tu­lon vero­tusta. Eläke­läis­köy­hyy­den vähen­tä­mi­sessä erityi­sesti takuu­eläke on avai­na­se­massa. Eniten sairas­ta­vat eläke­läi­set käyt­tä­vät muita suurem­man osan tulois­taan vält­tä­mät­tö­miin lääk­kei­siin. Heidän asemaansa voidaan paran­taa lääke­kor­vaus­jär­jes­tel­mää ja tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­suja koske­villa muutok­silla.

Ihmi­sen henki­nen ja sosi­aa­li­nen pääoma ei haihdu mihin­kään, kun hän täyt­tää 65 tai 68 vuotta. Jos on virtaa jatkaa työn­te­koa muodossa tai toisessa, sen pitää olla mahdol­lista, ja siihen on kannus­tet­tava. Työky­kyis­ten ja -haluis­ten ikäih­mis­ten tekemä työ hyödyt­tää heidän itsensä lisäksi koko kansan­ta­loutta. Se tuo osal­taan helpo­tusta työi­käi­sen väes­tön osuu­den piene­ne­mi­sen aiheut­ta­miin talou­del­li­siin haas­tei­siin.

Asumi­nen ja palve­lut moni­muo­toi­sem­miksi

Jo kaavoi­tuk­sessa on annet­tava sijaa uusille asumi­sen malleille. Asun­to­mark­ki­noi­den toimin­taa on tehos­tet­tava, jotta tule­viin tarpei­siin vastaa­vaa asun­to­kan­taa syntyy nykyistä jous­ta­vam­min ja kette­räm­min.

Asui­na­luei­den suun­nit­te­lussa on kiin­ni­tet­tävä huomiota mahdol­li­sim­man esteet­tö­mään liik­ku­mi­seen. Kulku­rei­tit on pidet­tävä kunnossa, valai­sun on oltava riit­tä­vää. Monissa tapauk­sissa on järke­väm­pää viedä palvelu ihmis­ten luo kuin päin­vas­toin.
Omassa kodissa asumi­nen mahdol­li­sim­man pitkään on monen toive, mutta käytän­nössä se ei aina ole mahdol­lista eikä turval­lista. Suomessa kuolee vuosit­tain noin tuhat ikään­ty­nyttä kaatu­mi­sen seurauk­sena. Noin 7 500 saa lonk­ka­mur­tu­man ja kymme­net tuhan­net vammoja sekä pelon uudesta kaatu­mi­sesta.

Senio­ria­su­mi­sen ja yhtei­sö­asu­mi­sen hyviä esimerk­kejä on jo lukui­sia. Joiden­kin toiveissa on jopa mummo- tai pappa­kom­muuni. Näiden toteut­ta­mi­seksi tarvi­taan kokei­luja ja myös uusia rahoi­tus­mal­leja. Asumis­jär­jes­te­lyillä voidaan lisätä yleistä turval­li­suutta ja palo­tur­val­li­suutta, torjua yksi­näi­syyttä sekä rohkaista liik­ku­mista ja toimin­nal­li­suutta. Vahin­ko­jen estä­mi­nen jo ennalta hyvällä suun­nit­te­lulla tuo lisää terveitä, aktii­vi­sia vuosia ja siten pidem­män päälle sääs­tää myös kustan­nuk­sissa.

Ikäih­mi­siä ei pidä säilöä passii­vi­siksi, kun he tarvit­se­vat tukea arjes­saan. Koti­sai­raan­hoito tai ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan tarve siir­tyy näin usein myöhem­pään ikävai­hee­seen.

Koti­hoi­don ja ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan määrä on kuiten­kin mitoi­tet­tava todel­lista tarvetta vastaa­vaksi. Tässä on paran­ta­mi­sen varaa. Palve­lu­jen on oltava aina myös kuntout­ta­via. Valin­nan­va­pau­den toteu­tu­mi­nen kaik­kialla on senio­rei­den kannalta tärkeä sote-uudis­tuk­sen toimeen­pa­noon liit­tyvä kysy­mys. Se ei kuiten­kaan yksin riitä. Hoito­ta­kuuta on tiuken­net­tava, ja lisäksi luotava sen rinnalle hoiva­ta­kuu. Tämä edel­lyt­tää vanhus­pal­ve­lu­lain velvoit­ta­vuu­den vahvis­ta­mista.

Toimin­ta­ky­vyn ja tervey­den edis­tä­mi­sessä fyysi­sen toimin­ta­ky­vyn tuke­mi­nen ja henki­sen virey­den yllä­pito ovat korvaa­mat­to­massa roolissa. Kansal­lista muis­tioh­jel­maa on jatket­tava.

Terveyttä edis­tä­vän liikun­nan riit­tävä ja moni­puo­li­nen saata­vuus lisää terveitä elin­vuo­sia ja tukee senio­rei­den itse­näistä, aktii­vista ja omatoi­mista elämää. On tarpeen kehit­tää ja kokeilla uusia keinoja ikäih­mis­ten liikun­nan edis­tä­mi­seksi sekä kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den ja muiden harras­tei­den saavu­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­seksi. Tässä esimer­kiksi kansa­lais­opis­toilla ja muulla vapaan sivis­tys­työn kentällä on runsaasti annet­ta­vaa.

Senio­reilla on korvaa­ma­ton rooli paitsi kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den käyt­tä­jinä, myös niiden järjes­tä­mi­sessä ja tuot­ta­mi­sessa. Kult­tuuri ja muut harras­tuk­set tuovat sisäl­töä elämään ja autta­vat osal­taan myös torju­maan yksi­näi­syyttä.

Älyk­käillä ratkai­suilla parem­paa elämää

Ikätek­no­lo­gia ja turval­li­suus­tek­niikka kuten liesi­vah­dit ja auto­maat­ti­set sammu­tus­jär­jes­tel­mät lisää­vät lyhyellä aika­vä­lillä kustan­nuk­sia, mutta niiden hyödyt ovat kiis­tat­to­mia.

Älyk­käät ratkai­sut teke­vät senio­rei­den ja vanhus­ten elämän monella tapaa miel­lyt­tä­väm­mäksi, helpom­maksi ja turval­li­sem­maksi. Järjes­tel­mät ja lait­teet vaati­vat käyt­tä­jiltä yhä vähem­män uuden opet­te­le­mista. Käyt­töön otet­ta­vissa uusissa ratkai­suissa nime­no­maan helppo omak­sut­ta­vuus on yksi tärkeim­mistä ominai­suuk­sista.

Äly tulee erot­ta­mat­to­maksi osaksi asumista, ympä­ris­töä ja päivit­täi­siä rutii­neja. Se auttaa muis­ta­maan tärkeitä asioita ja säätää kodin olosuh­teita hyvin­voin­nin kannalta opti­maa­li­siksi. Se tarjoaa virik­keitä ja auttaa yllä­pi­tä­mään yhteyk­siä muihin ihmi­siin ja hälyt­tää tarvit­taessa apua. Uusia toimin­ta­mal­leja ja järjes­tel­miä senio­rei­den arkea helpot­ta­maan on ennak­ko­luu­lot­to­masti kehi­tet­tävä, kokeil­tava ja otet­tava käyt­töön. Niiden kehit­tä­mi­sessä ja kaupal­lis­ta­mi­sessa on Suomen yrityk­sille ja tutki­mus­lai­tok­sille myös suuria talou­del­li­sia mahdol­li­suuk­sia.

Verk­ko­maa­il­maan liit­tyy myös riskejä, joiden torju­mi­nen on senio­ri­väes­tön kohdalla erityi­sen tärkeää. Ikään­ty­nei­siin kohdis­tu­nei­den, polii­sin tietoon tullei­den rikos­ten määrä on kasva­nut merkit­tä­västi viime vuosina, ja niiden arvioi­daan yhä kasva­van. Etsi­vän ja löytä­vän vanhus­työn toimin­ta­mal­lien kehit­tä­mi­nen on tärkeätä. Samoin ikään­ty­vien valis­tus ja tuke­mi­nen digi­taa­li­sissa palve­luissa, ettei­vät he päädy petos­ten uhreiksi.

Senio­rit ovat vapaa­eh­tois­työn aktii­vi­sin ryhmä, joka auttaa muun muassa digi­taa­lis­ten palve­lui­den käytössä avun­tar­vit­si­joita. Suomessa on kaike­ni­käi­siä ihmi­siä, joille syystä tai toisesta digi­taa­lis­ten palve­lui­den käyttö ei sovellu. Siksi niiden käyt­töön on oltava tuki­pal­ve­luja, vaaran­ta­matta asian­omai­sen oikeus­tur­vaa.

Omais­hoito kunni­aan, senio­ri­neu­vo­lat käyt­töön

Omais­ten apu yli 70-vuotiai­den osalta sääs­tää hoito­me­noissa jopa 2,8 miljar­dia vuodessa. Omais­hoi­ta­jien asema on turvat­tava lain­sää­dän­nöl­li­sesti tasa-arvoi­seksi asuin­pai­kasta riip­pu­matta.

Omais­hoi­ta­jille on myös taat­tava vapaa­päi­vät. He ovat usein itse­kin ikään­ty­neitä ihmi­siä, joiden jaksa­mista ei pidä ottaa itses­tään­sel­vyy­tenä. Myös moni työs­sä­käyvä hoitaa omaa läheis­tään. Kokoo­mus kannat­taa työn­te­ki­jän laki­sää­teistä oikeutta saada tuet­tua lähei­sen hoito- tai hoiva­va­paata.

Suomi on maail­malla esimerkki äitiys- ja lasten­neu­vo­la­toi­min­nas­taan. Suomi ei ole vahva esimerkki vanhus­ten­hoi­dossa. Työter­veys­huol­lon ulko­puo­lelle jäävät tarvit­se­vat sosi­aali- ja tervey­s­asioissa moni­puo­lista neuvon­taa ja palve­luja. Senio­ri­neu­vola on askel oike­aan suun­taan.

Sote-uudis­tuk­sen myötä terveys­a­se­mat voivat jopa erikois­tua geriat­ri­siin palve­lui­hin. Palve­lu­mak­su­jen pysy­mistä kohtuul­li­sella tasolla on edesau­tet­tava esimer­kiksi asiak­kaan valin­nan­va­pau­den ja kilpai­lun sekä tekno­lo­gian parem­man hyödyn­tä­mi­sen avulla.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa