Iäkkäiden mahdol­lisuus omaeh­toiseen ja täysi­pai­noiseen elämään – kokoomus.fi
MENU

Iäkkäiden mahdol­lisuus omaeh­toiseen ja täysi­pai­noiseen elämään

Julkaistu: 28.12.2018 Kannanotot Terveys Turvallisuus

Hyväk­sytty puolue­hal­li­tuksen kokouk­sessa 7.12.2018
Kokoo­muksen senio­ri­kan­nanotto

”Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­lisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­tisen järjes­telmän on poistettava esteitä ihmisten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavut­ta­miseen määrit­telee ensisi­jai­sesti jokainen yksilö itse omista lähtö­koh­distaan ja arvoistaan käsin.” 


- Kokoo­muksen periaa­teoh­jelma

Suomen väestön ikära­kenne muuttuu, kun yhä useampi suoma­lainen tulee seniori-ikään. Tämä on yksi suurim­mista yhteis­kuntaa kohtaa­vista muutos­voi­mista. Siihen on osattava vastata oikealla tavalla. Ikään­tyvät kansa­laiset eivät ole harmaata massaa, vaan jokainen on yksilö omine tavoit­teineen ja tarpeineen. Ihmiset pysyvät toimin­ta­ky­kyisinä, hyväkun­toisina, ostovoi­maisina ja elämän­ha­luisina 65 ikävuoden jälkeen jopa useita vuosi­kym­meniä.

Tämä on merkki siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosi­kym­menten saatossa tehty monia asioita oikein.

lähtö­kohtana on jokaisen mahdol­lisuus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää

Kokoo­mus­laisen senio­ri­po­li­tiikan lähtö­kohtana on jokaisen mahdol­lisuus elää arvok­kaasti omaeh­toista ja täysi­pai­noista elämää ja toteuttaa aktii­vista kansa­lai­suutta. Se tarkoittaa, että ikära­kenteen muuttu­minen otetaan yhteis­kun­nassa huomioon laajasti ja ennakoi­vasti.
Senio­ri­väestön hyvän elämän edelly­tysten varmis­ta­minen on sivis­tys­maassa eettinen velvol­lisuus.

Vastak­kai­na­set­telua senio­reiden ja muiden väestö­ryhmien välille ei pidä luoda eturis­ti­riitoja kärjis­tä­mällä eikä epäkun­nioit­ta­valla kielen­käy­töllä. Senio­ri­väestö ymmärtää lasten ja nuorten merki­tyksen. Isovan­hemmat tuntevat lapsi­per­heiden arjen olemalla usein korvaa­maton osa sitä.

Kokoomus lupaa arvostaa kaiken ikäisiä ihmisiä ja pitää maatamme raken­ta­neita senio­reita kunnia­kan­sa­laisina. Haluamme varmistaa, että ikääntyvä Suomi on hyvä Suomi myös tulevai­suu­dessa. Maata raken­netaan hyväksi sekä nykyi­sille että tuleville seniori-ikäpol­ville. Se tehdään maltilla ja harkin­nalla, kenel­lekään selkää kääntä­mättä. Kokoomus ei hyväksy minkään­laista ikäsyr­jintää työyh­tei­söissä eikä muualla yhteis­kun­nassa.

Tässä ohjel­massa on kokoo­mus­laisia ehdotuksia ja keinoja senio­riys­tä­väl­lisen Suomen raken­ta­miseen. Se on tehty tiiviissä yhteis­työssä Kokoo­muksen omien senio­riak­tiivien kanssa.

Vanhusten oikeuksia valvottava paremmin

Eduskunnan valtio­va­rain­va­lio­kunta on äskettäin osoit­tanut 250 000 euron lisää­mistä eduskunnan oikeus­asia­miehen toimin­ta­me­noihin vanhusten oikeuksien valvonnan ja edistä­misen tehos­ta­mi­seksi.

Eduskunnan oikeus­asia­mie­hellä on laaja toimi­valta ja tiedon­saan­tioikeus sekä tehokkaat mahdol­li­suudet puuttua lainvas­taiseen tai virheel­liseen menet­telyyn.

Vanhusten oikeuksien toteu­tu­mista seurataan jo nyt esimer­kiksi poliisin, ulosoton, vankilan, verotuksen ja edunval­vonnan osalta. Valvonnan tehos­ta­misen uusia mahdol­li­suuksia on edelleen tarkas­teltava, jotta piittaa­mat­tomaan ja ihmisarvon vastaiseen kohteluun päästäisiin paremmin kiinni.
Vuonna 2017 ratkaistiin 30 kantelua, jotka koskivat omais­hoitoa, kotihoitoa, palve­lua­su­mista ja asiakas­maksuja.

Vuonna 2017 tehtiin myös yhdeksän ennalta ilmoit­ta­ma­tonta tarkas­tusta ympäri­vuo­ro­kau­tista hoivaa tarjoaviin asumis­pal­ve­lu­yk­si­köihin ja laitoksiin. Painopiste oli kohteissa, joissa asui muisti­sai­raita vanhuksia. Tarkas­tuk­silla pyritään kattamaan eri suuruisia kuntia ja eri tavoin organi­soituja palveluja.

Oikeus­asia­miehen kanslian yhtey­dessä toimiva ihmisoi­keus­keskus tukee oikeus­asia­miehen toimintaa. Toiminnan laajen­ta­minen edellyttää resurssien lisää­mistä.

Vanhus­neu­vos­tojen toiminta sekä alue- ja paikal­lis­koor­di­naat­torien nimeä­minen täyden­tävät oikeuksien puolus­ta­mista ja varmis­ta­mista. Myös yksityis­henkilö voi tehdä vanhus­suo­je­luil­moi­tuksen eduskunnan oikeus­asia­mie­helle.

Talou­del­linen toimeentulo ja ostovoiman säilyt­tä­minen

Kokoomus pohjaa eläke­po­li­tiik­kansa äskettäin toimeen­pantuun eläke­uu­dis­tukseen.

Se haluaa siten turvata eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeu­den­mu­kai­suuden sekä eläke­va­rojen riittä­vyyden myös tuleville sukupol­ville.

Eläke­läisten ostovoiman kehit­ty­minen elinkus­tan­nusten kehitystä vastaa­vasti varmis­tetaan nykyi­sellä eläkein­deksin lasken­ta­mal­lilla. Kokoomus ehdottaa lisäksi sen tutki­mista, miten hyvin elinkus­tan­nusin­deksin perus­teena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien henki­löiden todel­lista keski­mää­räistä kulutus­ra­ken­netta.

Talou­del­linen pärjää­minen luo edelly­tykset ihmisar­voi­selle vanhuu­delle

Talou­del­linen pärjää­minen luo edelly­tykset ihmisar­voi­selle vanhuu­delle. Kun työn verotusta keven­netään, ei saa samalla unohtaa eläke­tulon verotusta. Eläke­läis­köy­hyyden vähen­tä­mi­sessä erityi­sesti takuu­eläke on avaina­se­massa. Eniten sairas­tavat eläke­läiset käyttävät muita suuremman osan tuloistaan välttä­mät­tömiin lääkkeisiin. Heidän asemaansa voidaan parantaa lääke­kor­vaus­jär­jes­telmää ja tervey­den­huollon asiakas­maksuja koske­villa muutok­silla.

Ihmisen henkinen ja sosiaa­linen pääoma ei haihdu mihinkään, kun hän täyttää 65 tai 68 vuotta. Jos on virtaa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa, sen pitää olla mahdol­lista, ja siihen on kannus­tettava. Työky­kyisten ja -haluisten ikäih­misten tekemä työ hyödyttää heidän itsensä lisäksi koko kansan­ta­loutta. Se tuo osaltaan helpo­tusta työikäisen väestön osuuden piene­ne­misen aiheut­tamiin talou­del­lisiin haasteisiin.

Asuminen ja palvelut monimuo­toi­sem­miksi

Jo kaavoi­tuk­sessa on annettava sijaa uusille asumisen malleille. Asunto­mark­ki­noiden toimintaa on tehos­tettava, jotta tuleviin tarpeisiin vastaavaa asunto­kantaa syntyy nykyistä jousta­vammin ja kette­rämmin.

Asuina­lueiden suunnit­te­lussa on kiinni­tettävä huomiota mahdol­li­simman esteet­tömään liikku­miseen. Kulku­reitit on pidettävä kunnossa, valaisun on oltava riittävää. Monissa tapauk­sissa on järke­vämpää viedä palvelu ihmisten luo kuin päinvastoin.
Omassa kodissa asuminen mahdol­li­simman pitkään on monen toive, mutta käytän­nössä se ei aina ole mahdol­lista eikä turval­lista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikään­ty­nyttä kaatu­misen seurauksena. Noin 7 500 saa lonkka­mur­tuman ja kymmenet tuhannet vammoja sekä pelon uudesta kaatu­mi­sesta.

Senio­ria­su­misen ja yhtei­sö­asu­misen hyviä esimerkkejä on jo lukuisia. Joidenkin toiveissa on jopa mummo- tai pappa­kom­muuni. Näiden toteut­ta­mi­seksi tarvitaan kokeiluja ja myös uusia rahoi­tus­malleja. Asumis­jär­jes­te­lyillä voidaan lisätä yleistä turval­li­suutta ja palotur­val­li­suutta, torjua yksinäi­syyttä sekä rohkaista liikku­mista ja toimin­nal­li­suutta. Vahin­kojen estäminen jo ennalta hyvällä suunnit­te­lulla tuo lisää terveitä, aktii­visia vuosia ja siten pidemmän päälle säästää myös kustan­nuk­sissa.

Ikäih­misiä ei pidä säilöä passii­vi­siksi, kun he tarvit­sevat tukea arjessaan. Kotisai­raan­hoito tai ympäri­vuo­ro­kau­tisen hoivan tarve siirtyy näin usein myöhempään ikävai­heeseen.

Kotihoidon ja ympäri­vuo­ro­kau­tisen hoivan määrä on kuitenkin mitoi­tettava todel­lista tarvetta vastaa­vaksi. Tässä on paran­ta­misen varaa. Palve­lujen on oltava aina myös kuntout­tavia. Valin­nan­va­pauden toteu­tu­minen kaikkialla on senio­reiden kannalta tärkeä sote-uudis­tuksen toimeen­panoon liittyvä kysymys. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Hoito­ta­kuuta on tiuken­nettava, ja lisäksi luotava sen rinnalle hoiva­takuu. Tämä edellyttää vanhus­pal­ve­lulain velvoit­ta­vuuden vahvis­ta­mista.

Toimin­ta­kyvyn ja terveyden edistä­mi­sessä fyysisen toimin­ta­kyvyn tukeminen ja henkisen vireyden ylläpito ovat korvaa­mat­to­massa roolissa. Kansal­lista muistioh­jelmaa on jatkettava.

Terveyttä edistävän liikunnan riittävä ja monipuo­linen saatavuus lisää terveitä elinvuosia ja tukee senio­reiden itsenäistä, aktii­vista ja omatoi­mista elämää. On tarpeen kehittää ja kokeilla uusia keinoja ikäih­misten liikunnan edistä­mi­seksi sekä kulttuu­ri­pal­ve­luiden ja muiden harras­teiden saavu­tet­ta­vuuden paran­ta­mi­seksi. Tässä esimer­kiksi kansa­lais­opis­toilla ja muulla vapaan sivis­tystyön kentällä on runsaasti annet­tavaa.

Senio­reilla on korvaa­maton rooli paitsi kulttuu­ri­pal­ve­luiden käyttäjinä, myös niiden järjes­tä­mi­sessä ja tuotta­mi­sessa. Kulttuuri ja muut harras­tukset tuovat sisältöä elämään ja auttavat osaltaan myös torjumaan yksinäi­syyttä.

Älykkäillä ratkai­suilla parempaa elämää

Ikätek­no­logia ja turval­li­suus­tek­niikka kuten liesi­vahdit ja automaat­tiset sammu­tus­jär­jes­telmät lisäävät lyhyellä aikavä­lillä kustan­nuksia, mutta niiden hyödyt ovat kiistat­tomia.

Älykkäät ratkaisut tekevät senio­reiden ja vanhusten elämän monella tapaa miellyt­tä­väm­mäksi, helpom­maksi ja turval­li­sem­maksi. Järjes­telmät ja laitteet vaativat käyttä­jiltä yhä vähemmän uuden opette­le­mista. Käyttöön otetta­vissa uusissa ratkai­suissa nimenomaan helppo omaksut­tavuus on yksi tärkeim­mistä ominai­suuk­sista.

Äly tulee erotta­mat­to­maksi osaksi asumista, ympäristöä ja päivit­täisiä rutiineja. Se auttaa muistamaan tärkeitä asioita ja säätää kodin olosuh­teita hyvin­voinnin kannalta optimaa­li­siksi. Se tarjoaa virik­keitä ja auttaa ylläpi­tämään yhteyksiä muihin ihmisiin ja hälyttää tarvit­taessa apua. Uusia toimin­ta­malleja ja järjes­telmiä senio­reiden arkea helpot­tamaan on ennak­ko­luu­lot­to­masti kehitettävä, kokeiltava ja otettava käyttöön. Niiden kehit­tä­mi­sessä ja kaupal­lis­ta­mi­sessa on Suomen yrityk­sille ja tutki­mus­lai­tok­sille myös suuria talou­del­lisia mahdol­li­suuksia.

Verkko­maa­ilmaan liittyy myös riskejä, joiden torju­minen on senio­ri­väestön kohdalla erityisen tärkeää. Ikään­ty­neisiin kohdis­tu­neiden, poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut merkit­tä­västi viime vuosina, ja niiden arvioidaan yhä kasvavan. Etsivän ja löytävän vanhustyön toimin­ta­mallien kehit­tä­minen on tärkeätä. Samoin ikään­tyvien valistus ja tukeminen digitaa­li­sissa palve­luissa, etteivät he päädy petosten uhreiksi.

Seniorit ovat vapaa­eh­toistyön aktii­visin ryhmä, joka auttaa muun muassa digitaa­listen palve­luiden käytössä avuntar­vit­si­joita. Suomessa on kaike­ni­käisiä ihmisiä, joille syystä tai toisesta digitaa­listen palve­luiden käyttö ei sovellu. Siksi niiden käyttöön on oltava tukipal­veluja, vaaran­ta­matta asian­omaisen oikeus­turvaa.

Omais­hoito kunniaan, senio­ri­neu­volat käyttöön

Omaisten apu yli 70-vuotiaiden osalta säästää hoito­me­noissa jopa 2,8 miljardia vuodessa. Omais­hoi­tajien asema on turvattava lainsää­dän­nöl­li­sesti tasa-arvoi­seksi asuin­pai­kasta riippu­matta.

Omais­hoi­ta­jille on myös taattava vapaa­päivät. He ovat usein itsekin ikään­ty­neitä ihmisiä, joiden jaksa­mista ei pidä ottaa itses­tään­sel­vyytenä. Myös moni työssä­käyvä hoitaa omaa läheistään. Kokoomus kannattaa työnte­kijän lakisää­teistä oikeutta saada tuettua läheisen hoito- tai hoiva­va­paata.

Suomi on maail­malla esimerkki äitiys- ja lasten­neu­vo­la­toi­min­nastaan. Suomi ei ole vahva esimerkki vanhus­ten­hoi­dossa. Työter­veys­huollon ulkopuo­lelle jäävät tarvit­sevat sosiaali- ja tervey­s­asioissa monipuo­lista neuvontaa ja palveluja. Senio­ri­neuvola on askel oikeaan suuntaan.

Sote-uudis­tuksen myötä terveys­a­semat voivat jopa erikoistua geriat­risiin palve­luihin. Palve­lu­mak­sujen pysymistä kohtuul­li­sella tasolla on edesau­tettava esimer­kiksi asiakkaan valin­nan­va­pauden ja kilpailun sekä tekno­logian paremman hyödyn­tä­misen avulla.


Kokoomus.fi