Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Vanhus­ten palve­luita on paran­net­tava. Jokai­sen ikään­ty­neen ja hänen omais­tensa on voitava luot­taa siihen, että myös vanhana saa tarvit­se­mansa hoidon, ja että sen saa oike­aan aikaan

Vanhus­ten hoidosta on paljas­tu­nut laimin­lyön­tejä, jotka ovat sietä­mät­tö­miä ja tuomit­ta­via. Väärin­käy­tök­siä on tapah­tu­nut sekä julki­sella että yksi­tyi­sellä sekto­rilla, mutta viime aiko­jen uuti­set ovat keskit­ty­neet yksi­tyi­seen. On moraa­li­tonta, jos ikäih­mis­ten hoivasta tingi­tään talou­del­li­sen voiton vuoksi.

Kokoo­mus on muiden puoluei­den kanssa etsi­nyt vanhus­ten palve­lu­jen paran­ta­mi­seksi ratkai­suja vuosi­kausia, ja meistä niiden synty­mi­nen ei ole jäänyt kiinni. On aika siir­tyä yhdessä teke­mi­seen syyt­te­ly­jen sijaan. Vanhus­ten palve­lui­hin tarvi­taan paran­nusta nyt!

Laimin­lyön­nit eivät ole henki­lös­tön syy. Vanhus­ten kanssa työs­ken­te­le­vät ihmi­set teke­vät koko ajan parhaansa. Suurin osa vanhus­ten palve­luista on hyviä, kiitos ammat­ti­tai­toi­sen ja sitou­tu­neen henki­lös­tön.

Emme hyväksy laimin­lyön­tejä tai ahneutta vanhus­ten kustan­nuk­sella.

Ongel­mia on paljas­tu­nut sekä julki­selta että yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Emme hyväksy laimin­lyön­tejä tai ahneutta vanhus­ten kustan­nuk­sella.

Yli 12 vuoden ajan sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lu­jen raken­teel­li­set uudis­tuk­set on jätetty teke­mättä, vaikka tiede­tään, että Suomi ikään­tyy ja palve­lu­jen tarve kasvaa. Samoin on tiedetty, että nykyi­nen malli, jolla vanhus­ten palve­lut järjes­te­tään kilpai­lu­tuk­si­neen, ei toimi. Kunta­uu­dis­tus, sote-uudis­tus, maakunta-sote – montaa mallia on yritetty, mutta aina on jääty kiis­te­le­mään.

On tunnus­tet­tava nöyrästi, että tämä on ollut kaikilta puolueilta valtava epäon­nis­tu­mi­nen: emme ole saaneet vanhus­ten palve­luja hyväk­syt­tä­välle tasolle.

Kokoo­mus haluaa ratkai­suja. Sote-lait on nyt kiireesti hyväk­syt­tävä edus­kun­nassa, jotta asiassa pääs­tään eteen­päin. Yli 80-vuotiai­den määrä kasvaa 2020-luvulla kaksin­ker­tai­seksi. Vanhus­ten palve­lut on nyt laitet­tava kuntoon.

Vanhus­pal­ve­lut ovat koko­nai­suus

Kokoo­muk­sen mielestä vanhus­ten hoito on pantava kuntoon koko­nai­suu­tena: omais­hoito, koti­hoito, asumis­pal­ve­lut, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoidon ja hoivan palve­lut. Palve­lu­jen on oltava aina myös kuntout­ta­via. Esitämme hoiva­ta­kuuta: se on lupaus, että ikäih­mi­nen saa tarvit­se­mansa palve­lut oike­aan aikaan.

Jokai­sen vanhuk­sen on voitava luot­taa siihen, että hän saa laadu­kasta ja inhi­mil­listä hoivaa ja hoitoa. Tämä onnis­tuu vain päätök­sen­te­ki­jöi­den ja asian­tun­ti­joi­den yhteis­työllä. Parhaat ratkai­sut synty­vät huolel­li­sella valmis­te­lulla ja tutkit­tuun tietoon perus­tuen, sekä hoito­hen­ki­lö­kun­taa, ikäih­mi­siä ja heidän omai­si­aan kuul­len.

Kokoo­mus on tuoneet näke­mys­tään esille esimer­kiksi edus­kun­nan väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lussa Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuo­rossa.

Kokoo­muk­sen muihin esityk­siin vanhus­pal­ve­lu­jen paran­ta­mi­seksi voi tutus­tua 28.12.2018 julkais­tussa kanna­no­tos­samme Iäkkäi­den mahdol­li­suus omaeh­toi­seen ja täysi­pai­noi­seen elämään.

Katso puheen­vuoro tästä

Kokoo­mus haluaa lisää hoita­jia

Kokoo­mus haluaa vanhuk­sille lisää hoita­jia, jotta jokai­nen saa tarvit­se­mansa hoivan. Ketään ei saa jättää heit­teille. Hoita­jia pitää lisätä ensim­mäi­senä juuri sinne, missä tarve on suurin. Hoita­jien määrän pitää perus­tua ikäih­mi­sen tarpee­seen.

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen vanhus saa tarvit­se­mansa hoivan niin, että hoita­jien määrä perus­tuu omiin, yksi­löl­li­siin tarpei­siin.

Jokai­sen ihmi­sen tilanne on erilai­nen. Vuode­po­ti­las tarvit­see enem­män apua kuin henkilö, joka pystyy liik­ku­maan itse­näi­sem­min turval­li­sesti. Siksi hoita­jien ja muun henki­lö­kun­nan määrän pitää vaih­della sen mukaan, mikä on kulloin­kin tarpeen riit­tä­vän hoidon ja hoivan saami­seksi. Oikea mitoi­tus voi olla pienempi tai suurempi kuin jokin yksit­täi­nen luku.

Kokoo­mus ehdot­taa, että lakiin kirjoi­te­taan sito­vat perus­teet, joilla ikäih­mi­sen hoidon tarve arvioi­daan.

Hoito­tar­peen arvioin­nissa on käytet­tävä ammat­ti­lais­ten kehit­tä­miä työka­luja (hoitoi­suus­mit­tari).

Jokai­sen ihmi­sen tarvit­sema hoivan tarve (ammat­ti­kie­lellä hoitoi­suus) arvioi­daan yksi­löl­li­sesti ja sitä päivi­te­tään sään­nöl­li­sesti.

Yksit­täi­sessä hoiva­ko­dissa hoita­ja­mi­toi­tus määräy­tyy siellä olevien ikäih­mis­ten tarpei­den mukai­sesti.

Hoito­tar­peen arvioin­nissa on käytet­tävä ammat­ti­lais­ten kehit­tä­miä työka­luja (hoitoi­suus­mit­tari). Jokai­sen ihmi­sen tarvit­sema hoivan tarve (ammat­ti­kie­lellä hoitoi­suus) arvioi­daan yksi­löl­li­sesti ja sitä päivi­te­tään säännöllisesti.Yksittäisessä hoiva­ko­dissa hoita­ja­mi­toi­tus määräy­tyy siellä olevien ikäih­mis­ten tarpei­den mukai­sesti.

Hoivan tarvetta pitää sään­nöl­li­sesti arvioida ja tehdä tarvit­ta­vat muutok­set annet­ta­vaan hoivaan ja hoita­jien määrään. Tämä edel­lyt­tää hyvää ja ammat­ti­tai­toista johta­mista, jossa etusi­jalla on huolen pitä­mi­nen ihmi­sistä.

Haamu­hoi­taja-ilmiö eli tilanne, jossa työvuo­ro­lis­toilla on henki­löitä, jotka eivät oikeasti ole paikalla, on pois­tet­tava. Tällai­sista laimin­lyön­neistä pitää olla anka­ram­mat seurauk­set palve­lu­jen tuot­ta­jille. Otetaan rahat pois väärin toimi­vilta.

Esimerk­kejä kritee­reistä, joita jo nyt käyte­tään hoitoi­suu­den arvioin­nissa (ns. RAI-mittari):

arjesta suoriu­tu­mi­nen, psyyk­ki­nen ja kogni­tii­vi­nen vointi, sosi­aa­li­nen toimin­ta­kyky ja hyvin­vointi, tervey­den­tila, ravit­se­mus, kipu

Miksi lakiin ei pidä kirjata yhtä lukua?

Kokoo­muk­selle yksi numero ei riitä. Haluamme, että laki turvaa jokai­selle oikean määrän hoita­jia. Ensin on lisät­tävä hoita­jia sinne, missä tarvi­taan eniten.

Yksi­lön hoivan tarve voi olla suurempi tai pienempi kuin mikään yksit­täi­nen numero. Nyky­lain tarkoi­tus on hyvä: jokai­selle tulisi taata riit­tävä palvelu. Se ei nyt toteudu. Hoivan riit­tä­vyy­den ja laadun valvon­nasta ei ole huoleh­dittu.

Valtaosa ikäih­mi­sistä on koti­hoi­dossa eikä hoiva­ko­dissa. Myös koti­hoi­dossa pitää olla riit­tävä määrä henki­lö­kun­taa. Kokoo­mus haluaa paran­taa koti­hoi­don lisäksi myös omais­hoi­ta­jien asemaa. Haluamme, että kotiin saa riit­tä­vän tuen ja tarvit­ta­vat palve­lut, esimer­kiksi ruokaa, lääk­keitä, siivousta ja kodin­hoi­toa.

Koska koulu­tet­tua henki­lö­kun­taa ei saada tyhjästä, hoita­jia pitää ensin lisätä sinne missä kipeim­min tarvi­taan. Pahim­mil­laan paran­nus yhdessä kohdassa johtaa heiken­ty­mi­seen muualla – niin ei saa käydä.

Kokoo­muk­sen kanta perus­tuu keskus­te­lui­hin asian­tun­ti­joi­den kanssa. Hoito­työn ammat­ti­lai­set osaa­vat kertoa parhai­ten, miten hoidon tarvetta mita­taan ja arvioi­daan jo nyt. Esimer­kiksi Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitos (THL) on otta­nut kantaa tarpee­seen perus­tu­van mitoi­tuk­sen puolesta.

Julki­set, yksi­tyi­set ja järjes­tö­jen palve­lut yhdessä

Kokoo­muk­selle ei ole ratkai­seva tai ideo­lo­gi­nen kysy­mys, kuka palve­lut järjes­tää. Tarvi­taan julkista, yksi­tyistä ja kolmatta sekto­ria. Tärkeintä on ihmi­sen pääsy hoitoon ja hoivaan. Julki­nen on isäntä, yksi­tyi­set renkejä.

Ilman yksi­tyi­siä ja 3. sekto­rin toimi­joita vanhus­pal­ve­lumme romah­tai­si­vat. Yrityk­set ovat sijoit­ta­neet satoja miljoo­nia euroja hoito­ko­tien raken­ta­mi­seen, kun kunnilla ei ole ollut varaa.

Kokoo­mus edis­tää sote-uudis­tuk­sen valin­nan­va­pautta, jotta velvoit­teet ja oikeu­det ovat kaikille samat. Emme ole julki­sen tai yksi­tyi­sen sekto­rin ääni­torvi.

Väärin­käy­tök­siä on tapah­tu­nut sekä yksi­tyi­sissä että julki­sissa palve­luissa, ja ne ovat yhtä tuomit­ta­via. Tilas­tot kerto­vat, että suurim­massa osassa yksi­tyi­siä palve­luja laatu on korkeampi ja hinta veron­mak­sa­jalle edul­li­sempi kuin julki­sella puolella.

Yksi­tyi­siä valvo­taan tällä hetkellä perus­teel­li­sem­min kuin julki­sia palve­luja. Voiton tavoit­telu vanhus­ten hoivasta tinki­mällä on tuomit­ta­vaa. Yhtä vaka­via ovat julki­sen sekto­rin laimin­lyön­nit, joita on myös ollut uuti­sissa.

Lisä­tään valvon­taa ja tiuken­ne­taan seuraa­muk­sia väärin­käy­tök­sistä

Lisä­tään määrä­ra­hoja vanhus­ten palve­lu­jen viran­omais­val­von­taan.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Petteri Orpo on luvan­nut tähän jo lisä­ta­lous­ar­vion nopealla aika­tau­lulla.

Kaikki mahdol­li­set valvon­ta­kei­not pitää ottaa käyt­töön.

Enna­kol­lista valvon­taa eli yllä­tys­käyn­tejä pitää lisätä merkit­tä­västi.

Esimer­kiksi puhe­lin­nu­mero, johon voi soit­taa saadak­seen neuvoja tai kertoak­seen väärin­käy­tök­sistä.

Valvo­jien pitää voida toimia myös nimet­tö­mien ilmian­to­jen perus­teella.

Rahat pois väärin toimi­vilta!

Lain­sää­dän­nön pitää sallia euroina määrät­tä­vät seuraa­muk­set väärin toimi­ville hoiva­ko­deille.

Kunnilla (ennen maakun­tien tuloa) pitää olla keinot puut­tua hoiva­ko­tien laimin­lyön­tei­hin ja määrätä sopi­mus­sa­kot.

Anne­taan edus­kun­nan oikeus­asia­mie­helle valta ja rahat valvoa vanhus­ten oikeuk­sia.

Oikeus­asia­mies on perus­tus­laissa säädetty lain­val­voja, jolla on laajat oikeu­det saada tietoja, tehdä tarkas­tuk­sia sekä määrätä tehtä­väksi polii­si­tut­kinta tai esitut­kinta.

Kokoo­mus esit­tää, että oikeus­asia­mie­hen roolia vanhus­ten oikeuk­sien valvon­nassa vahvis­te­taan.

Edus­kunta myönsi rahaa tähän tarkoi­tuk­seen Kokoo­muk­sen aloit­teesta jo joulu­kuussa. Tammi­kuussa aloitti 2 uutta henki­löä enna­koi­vaan valvon­taan.

Ensim­mäi­seksi sote maaliin

Uskal­taako joku vielä sanoa, että nyky­ti­lanne on hyvä? Ilman lain­muu­tok­sia hallit­se­ma­ton tilanne vain jatkuu, kun Suomi harmaan­tuu.

Sote-uudis­tus tuo palve­luille vahvem­mat julki­set järjes­tä­jät.

Sote-uudis­tuk­sella vahvis­te­taan vanhus­ten palve­lui­den järjes­tä­mistä.

Nyt kunnat ovat yrit­tä­neet selvitä tehtä­vis­tään, joihin niiden resurs­sit ja osaa­mi­nen eivät riitä. Tämä on johta­nut hallit­se­mat­to­miin ulkois­tuk­siin.

Palve­lu­jen tuot­ta­jat teke­vät virheitä, jotka johtu­vat liian tiukalle vede­tyistä hinnoista, huonosta johta­mi­sesta tai laadun aliar­vioi­mi­sesta.

Tule­vai­suu­des­sa­kin sekä rahat että valta ovat vaaleilla vali­tuilla päät­tä­jillä.

Ihmi­sille anne­taan valin­nan­va­paus valita itse omat palve­lunsa.

Suoma­lai­set halua­vat ja ansait­se­vat valin­nan­va­pau­den: oikeu­den ja vapau­den valita hänelle tai lähei­sel­leen paras palvelu. Se kuuluu ihmi­sen itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen.

Palve­lun­tuot­ta­jan, oli se sitten yksi­tyi­nen, julki­nen tai järjestö, on osoi­tet­tava luotet­ta­vuu­tensa ja laatunsa joka päivä.

Uudis­tus antaa selkeät ja yhte­näi­set kritee­rit hoidolle ja hoivalle.

Nyt ympäri Suomen kunnissa on ollut eriar­voi­sia palve­luita. Maakun­nat vahvis­ta­vat ja yhte­näis­tä­vät laatua.

Myös valin­nan­va­paus varmis­taa, että laadun­val­vonta para­nee. Asiak­kaat lähte­vät pois paikasta, jossa laatu on huonoa tai toimin­nassa on epäsel­vyyk­siä.

Kun vanhuk­silla ja omai­silla on mahdol­li­suus valita palvelu pakot­taa se palve­lun­tuot­ta­jat parem­man laadun tavoit­te­luun.

Tuot­ta­jilla pitää olla myös keske­nään reilut peli­sään­nöt. Valvonta para­nee ja yhden­mu­kais­tuu

Sote-uudis­tuk­sella vahvis­te­taan ja lisä­tään yksi­tyis­ten valvon­taa!

Valvonta lisään­tyy myös julki­sella puolella.

Kunnissa voidaan toimia heti

Kuntien ulkois­tuk­set on syytä käydä läpi laadun näkö­kul­masta.

Nyky­hal­li­tuk­sen tekemä uusi hankin­ta­laki mahdol­lis­taa sen, että kunnat voivat käyt­tää laatua kritee­reinä vahvem­min, ei vain rahaa.

Kuntien teke­mät vanhan lain mukai­set kilpai­lu­tuk­set pitää kammata tarkasti läpi. Hoita­jien ja muun henki­lö­kun­nan mitoi­tus on saatet­tava vastaa­maan asuk­kai­den tarpeita.

Otetaan palve­luse­te­lit käyt­töön ennen kuin valin­nan­va­paus tulee voimaan.

Kunnat eivät saa pantata palve­luse­te­leitä, jotka anta­vat vanhuk­sen ja omais­ten itse päät­tää, missä hoiva toteu­te­taan.

Ennen kuin sote-uudis­tuk­sen valin­nan­va­paus tulee voimaan, palve­luse­te­li­mal­lilla voidaan ottaa käyt­töön.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.6.2024

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2024-2026 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 14.6.2024 valin­nut kokoo­muk­sen ohjel­ma­työn verkos­toille vastuu­hen­ki­löt. Verkos­to­jen jäse­nyys on avointa kaikille puolu­een jäse­nille. Verkos­toi­hin pääsee liit­ty­mään

25.4.2024

Kaikki kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaat on nyt nimetty – euro­vaa­lioh­jel­man ytimessä turval­li­suus, talous ja arvot

Kuva: Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Petteri Orpon (edessä) kanssa euro­vaa­lieh­dok­kaita vasem­malta: Ted Apter, Henriina Rantala, Markku Rentto, Mika Aaltola, Ville Kaunisto, Aura

18.4.2024

Mika Aaltola kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­dok­kaaksi

Ulko­po­liit­ti­sen insti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola lähtee ehdok­kaaksi euro­par­la­ment­ti­vaa­lei­hin kokoo­muk­sen ehdok­kaana. Puolue­hal­li­tus nimesi Aalto­lan viral­li­sesti ehdok­kaaksi kokouk­ses­saan tors­taina.  Mika Aaltola on

Skip to content