Rahaa on. Näillä sanoilla alkoi­vat Rinteen-Mari­nin halli­tuk­sen neuvot­te­lut SDP:n johdolla vuonna 2019. Neljä vuotta myöhem­min jäljellä on 40 miljar­dia euroa lisää velkaa, rapis­tu­vat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ja korko­ku­lut, jotka syövät pian jo perus­kou­lu­jen budje­tin verran rahaa. Velkaan­tu­mi­nen oli valinta – koro­nasta tai sodasta ei vielä tuol­loin ollut tietoa­kaan.

Nyt näemme, että velkaan­tu­mi­nen ja korko­jen nousu jatkuu. SDP jakaa, keskusta takaa – ja lopulta sinä maksat.

Halli­tuk­sen omien suun­ni­tel­mien mukaan velkaan­tu­mista on tarkoi­tus jatkaa tule­vina vuosina yli 10 miljar­din euron vuosi­tah­tia – ihan ilman yhtään uutta krii­siä. Tällä kustan­ne­taan jo koko Suomen maan­puo­lus­tus ja sisäi­nen turval­li­suus polii­sei­neen päivi­neen.

On oikein, että koro­na­pan­de­miassa tuet­tiin yrityk­siä ja koti­ta­louk­sia krii­sin yli. On oikein, että suoma­lai­sia yrityk­siä ja työpaik­koja pelas­tet­tiin. On oikein, että Suomen maan­puo­lus­tuk­seen ja varau­tu­mi­seen on panos­tettu. Ongelma on siinä, että samaan aikaan julki­sen talou­den menoja ei ole kyetty prio­ri­soi­maan. Ongelma on siinä, että halli­tus ei ole kyen­nyt raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin, joilla olisi vahvis­tettu talous­kas­vua, työl­li­syyttä ja julkista taloutta. 

10 000 miljoo­naa euroa on valtava summa rahaa. Jos sadan euron sete­leitä kasa­taan pinoksi, nousisi sen korkeus yli 10 kilo­met­riin. Jos summa jaet­tai­siin tasai­sesti suoma­lai­sille vauvasta vaariin, ottaisi jokai­nen kontol­leen 1800 euron vuosit­tai­sen lisä­las­kun. Tämä kaikki vuosi­kym­men­ten aikana kerty­neen vanhan velan päälle. 

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei voi puolus­taa suhtau­tu­malla välin­pi­tä­mät­tö­mästi talou­den­pi­toon. SDP:n bluffi ja vastuu­ton velka­po­li­tiikka johta­vat siihen, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tärkeät palve­lut rapau­tu­vat. Ihmi­sille usko­tel­laan, että nyky­lin­jalla voitai­siin jatkaa hamaan tappiin. Se ei ole totta. Nyt jo palve­luita rahoi­te­taan pysy­västi velalla. 

Tämän päälle SDP on esit­tä­nyt oman veron­ko­ro­tus­oh­jel­mansa, jolla yrit­tä­jien vero­tusta kiris­tet­täi­siin usealla miljar­dilla eurolla vuodessa. Viime vuonna vero­hal­linto keräsi veroja peräti 75,6 miljar­dia euroa. Olisiko vallan­ku­mouk­sel­lista ajatella, että tämä kenties jo riit­täisi?

Vaikut­taa siltä, että nyt julkaistu veron­ko­ro­tus­oh­jelma on kuiten­kin vasta alkua. SDP:n vaalioh­jel­massa ja päämi­nis­teri Mari­nin puheissa unel­moi­daan jo Tans­kan veroas­teesta, joka tarkoit­tai­sin jopa 10 miljar­din veron­ko­ro­tuk­sia suoma­lai­sille palkan­saa­jille, eläke­läi­sille ja yrit­tä­jille. Tans­ka­lai­nen vero­malli tarkoit­taisi roimia veron­ko­ro­tuk­sia varsin­kin pieni- ja keski­tu­loi­sille työn­te­ki­jöille ja reipasta koro­tusta ruoan arvon­li­sä­ve­roon. 

Kokoo­muk­sen tavoit­teena pelas­taa suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta sekä kasvat­taa suoma­lais­ten osto­voi­maa ja elin­ta­soa. Ainoa kestävä tie tähän on talous­kas­vun luomi­nen. Se syntyy vain työn­teosta ja yrit­tä­mi­sestä. SDP:n esit­tä­mät veron­ko­ro­tuk­set yrit­tä­jille ampui­si­vat talous­kas­vua jalkaan ja johtai­si­vat pahim­mil­laan suoma­lais­ten irti­sa­no­mi­siin. Yksi­kään kansa­kunta ei ole vauras­tu­nut jatku­villa veron­ko­ro­tuk­silla.

Kokoo­mus haluaa, että suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta palve­lui­neen säilyy myös seuraa­van vaali­kau­den jälkeen. On selvää, että mikäli velkaan­tu­mista ei taiteta, vaikeu­tuu tärkei­den palve­lui­den kuten polii­sin, tervey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen järjes­tä­mi­nen. Tämä on tilanne jo nyt, eikä vain joskus tule­vai­suu­dessa.

Jokai­nen ymmär­tää, mitä korko­jen nousu tarkoit­taa ihmi­sille. Kukaan ei voi yllä­pi­tää omaa elin­ta­so­aan kestä­västi kasva­valla luot­to­kort­ti­ve­lalla ja pika­vi­peillä. Sama koskee valtiota. Kyse ei ole vain tule­vai­suu­den haas­teesta, vaan akuu­tista ongel­masta juuri nyt. Korko­me­not ovat jo nyt pois tärkeistä palve­luista. Siksi suunta pitää kään­tää. 

Pelkäs­tään valtion tänä vuonna maksa­milla korko­me­noilla voitai­siin maksaa yli 50 000 lähi­hoi­ta­jan palkat. Ennus­tei­den mukaan muuta­man vuoden päästä korkoi­hin käyte­tään jo yhtä paljon euroja kuin maan­puo­lus­tuk­seen. Kokoo­mus käyt­täisi nuo rahat mieluum­min suoma­lais­ten palve­lui­hin, kuin syytäisi veron­mak­sa­jien varoja kansain­vä­li­sille pank­kii­reille. 

Viisi vuotta sitten olles­sani valtio­va­rain­mi­nis­teri painoimme velkaan­tu­mi­sen lasku-uralle ja saimme julki­sen talou­den jo lähes tasa­pai­noon. Saimme vauh­di­tet­tua talous­kas­vua ja vahvis­tet­tua työl­li­syyttä. Viime vaali­kau­den päätös­ten ansiosta tämä­kin halli­tus on pääs­syt pais­tat­te­le­maan korkeilla työl­li­syys­lu­vuilla.

Kokoo­musta moiti­taan siitä, että puhumme sääs­tä­mi­sestä. Mikäli toimeen ei tartuta nyt, joudu­taan jatkossa reagoi­maan vielä kovem­min. 

Nyt on viimei­nen hetki herätä. Ei ole oikeis­to­lai­sia tai vasem­mis­to­lai­sia lukuja, eikä velkaan­tu­mista voida pysäyt­tää lisää­mällä menoja. Velka on kuin lume­lääke. Se voi tuntua hetkel­li­sesti hyvältä, mutta asiat on hoidet­tava kuntoon ennen pitkää.

Vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen resep­teillä edessä on velkaan­tu­mista, veron­ko­ro­tuk­sia ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan näivet­ty­mistä. 

Ratkai­suksi kokoo­mus esit­tää ohjel­maa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi. Se sisäl­tää säätö­jen lisäksi raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia talous­kas­vun, työl­li­syy­den ja julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seksi. Ohjel­mamme on konkreet­ti­nen osoi­tus siitä, kuinka kääri­mällä hihat pystymme kään­tä­mään Suomen suun­nan. 

Kokoo­muk­sen näke­mys seuraa­van vaali­kau­den työlis­tasta löytyy vaalioh­jel­mas­tamme. Siinä kerromme konkreet­ti­sesti, millaista Suomea tavoit­te­lemme ja millä keinoin. Talous­po­liit­ti­nen ohjel­mamme kertoo vielä­kin konkreet­ti­sem­min, miten laitamme talou­den kasvuun sekä tulot ja menot tasa­pai­noon. 

Kokoo­muk­sen resepti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­seksi:

1. Laitamme tulot ja menot tasa­pai­noon. Haluamme lait­taa valtion, hyvin­voin­tia­luei­den ja kuntien menot tärkeys­jär­jes­tyk­seen. Sääs­töjä tehtäessä on huoleh­dit­tava, että yhteis­kun­nan tärkeim­mille palve­luille riit­tää rahaa jatkos­sa­kin. Kokoo­mus on osoit­ta­nut keinot, joilla julki­nen talous voidaan lait­taa tasa­pai­noon leik­kaa­matta eläk­keistä, sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luista tai koulu­tuk­sesta.

2. Vauh­di­tamme talous­kas­vua ja edis­tämme kilpai­lua. Haluamme panos­taa mm. koulu­tuk­seen ja TKI-toimin­taan, ener­gia­mur­rok­seen ja kansain­vä­li­seen rekry­toin­tiin. Tarpeet­to­mia normeja ja sään­te­lyä on puret­tava. Suomeen on houku­tel­tava takai­sin ener­giain­ten­sii­vistä teol­li­suutta, mikä tuo muka­naan inves­toin­teja ja työpaik­koja. Samalla koti­maista omis­ta­juutta täytyy vahvis­taa. Työ tarvit­see myös teki­jänsä: siksi Suomella ei ole varaa sulkea rajo­jaan työpe­räi­seltä ja taloutta vahvis­ta­valta maahan­muu­tolta. 

3. Nostamme työl­li­syy­sas­tetta ja uudis­tamme työelä­mää. Haluamme tehdä työn­teosta aina kannat­ta­vaa esimer­kiksi keven­tä­mällä työn vero­tusta ja purka­malla kannus­tin­louk­kuja. Emme kevennä veroja velaksi. Lisä­tään sopi­mi­sen vapautta kaikilla työpai­koilla. Suomessa jokai­sen työi­käi­sen ja työky­kyi­sen pitää käydä töissä.Tämä koskee sekä Suomeen muut­ta­via että täällä jo asuvia.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa