• FI
  • SV
  • MENU
    Hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan verkosto: Hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa maakun­tiin
    Twiittaa

    Hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan verkosto: Hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa maakun­tiin

    Julkaistu: 30.01.2018 Hyvinvointipolitiikan verkosto Verkostoblogit

    Sote-uudis­tuk­sen läpi­vienti on halli­tus­kau­den yksi tärkeim­mistä tavoit­teista. Kaikilla osapuo­lilla on oma näkö­kanta siitä, mitä se tarkoit­taa ja mihin sillä pyri­tään.

    Ihmi­sillä on myös huolia palve­lui­den saata­vuu­desta, kustan­nus­ten noususta ja palve­lun laadun heik­ke­ne­mi­sestä. Koko­nai­suus on kuiten­kin niin iso, että se tarkoit­taa väki­sin­kin hyvin laajaa selvi­tys­työtä, jonka hahmot­ta­mi­nen vaatii syväl­listä pereh­ty­mistä ja sisäl­lön tunte­mista. Moni asian­tun­tija ottaa myös julki­sesti kantaa yksit­täi­siin asioi­hin omasta näkö­kul­masta, jolloin hän ei vält­tä­mättä ota huomioon kovin­kaan laajasti koko­nai­suutta. Moni asian­tun­tija on julki­sen puolen työn­te­kijä, joten heidän näkö­kul­mansa voi olla kohdis­tettu omaan koke­mus­poh­jaan.

    Osassa alueista sairaan­hoi­to­piiri tuot­taa jo tule­van mallin mukaista palve­lua. Esimer­kiksi Etelä-Karja­lassa Eksote tuot­taa kaiken erikois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­huol­lon vuodesta 2010 lähtien. Koko tämän ajan toimin­taa on kehi­tetty ja viimeis­ten vuosien aikana on koko­nai­suus alettu saamaan alueel­li­sesti yhte­ne­väksi. Toimin­nan kehit­tä­mi­nen vie aikaa ja mitään pika ratkai­suita ei ole odotet­ta­vissa missään. Etelä-Karja­lan pienessä maakun­nassa on sairaan­hoi­to­piiri suuri toimija. Puolen miljar­din budjetti on alueel­li­sesti valtava ja henki­lö­mää­rän ollessa yli 4000 on se yksi alueen suurim­mista orga­ni­saa­tioista.

    Suuruus tuo muka­naa myös ongel­mia. Sama kuin muis­sa­kin suurissa julki­sissa orga­ni­saa­tioissa, hallinto on iso osa toimin­taa. Pienen yksit­täi­sen asian hoita­mi­nen voi vaatia päätök­sen ylim­mässä johdossa, joka on monen aske­leen päässä suorit­ta­vasta portaasta. Esimer­kiksi koti­hoi­don yksit­täi­nen työn­te­kijä luot­taa ohjel­maan, joka suun­nit­te­lee päivän aika­tau­lu­tuk­sen. Ohjelma juok­sut­taa työn­te­ki­jöitä ristiin ja työajasta menee suuri osa autossa istu­mi­seen. Kuiten­kin isossa tilas­tossa homma näyt­tää toimi­van tehok­kaasti. Yksit­täi­sen työn­te­ki­jän mahdol­li­suus vaikut­taa päätök­siin vähe­nee.

    Suuren budje­tin kohdalla voi pien­ten summien merki­tys hävitä. Johto saat­taa käyt­tää rahaa merkit­tä­västi ulko­maan­mat­koi­hin, tarjoi­lui­hin, edus­tus­ti­lai­suuk­siin ja kiin­teis­töi­hin, joilla ei pienem­mässä budje­tissa olisi tilaa. Aikai­sem­min kuntien hoitaessa palve­luita, ei tämmöi­set olisi tulleet kysy­myk­seen, mutta nyt ne häviää muiden nume­roi­den sekaan budje­tissa. Polii­tik­ko­jen vastuu ja mahdol­li­suus vaikut­taa näissä on vähen­ty­nyt merkit­tä­västi. Aikai­sem­min jokai­sessa kunnassa mietit­tiin jokai­nen käytetty euro tarkasti, nyt koko maakun­nassa on yksi valtuusto, yksi halli­tus ja yksi tarkas­tus­lau­ta­kunta katso­massa isoa koko­nai­suutta.

    Kuinka tarkas­tus­lau­ta­kunta voi seurata ja valvoa näin valta­vaa koko­nai­suutta, niin että ne pienet­kin yksi­tyis­koh­dat tulisi huomioi­tua? Tähän tarvi­taan ulkoi­sen tarkas­tuk­sen työn­te­ki­jät, tilin­tar­kas­ta­jat ja aktii­vi­set lauta­kun­ta­lai­set. Työ on koko­päi­vä­työtä ja sitä on valta­vasti. Kaik­keen toimin­taan ja inves­toin­tei­hin tulee olla aian­mu­kai­set perus­te­lut ja kymme­nien tuhan­sien inves­toin­tia ei voida ohit­taa pikku asiana.

    Maakun­tien vastuulle tulee jäämään koko­nai­suuk­sien kehit­tä­mi­nen, mutta osa palve­luista on järke­vää tuot­taa yksi­tyi­sesti tai kolman­nen sekto­rin toimin­tana. Yksit­täi­nen palve­lu­talo voi hyvin olla kilpai­lu­tet­tua toimin­taa, samoin vastaan­ot­to­toi­minta tai vaikka hammas­hoito, joissa  tietty palvelu voidaan tuot­taa kustan­nus­te­hok­kaasti ja laaduk­kaasti pienessä napa­kassa yksi­kössä. Olen­naista ulkois­tuk­sissa on kuiten­kin ymmär­tää kilpai­lu­tus­ten teke­mi­sen perus­teet. Kritee­rit millä tuot­taja vali­taan pitää olla selkeät. Palve­lun hinta on yksi tekijä, mutta olen­naista on huoleh­tia myös palve­lun hyvästä laadusta. Sekä julki­selle sekto­rille, että ulkois­te­tulle palve­lulle tarvi­taan laadun­val­von­nan kannalta hyvä laatu­mit­ta­risto, joka tulee olla kilpai­lu­tuk­sen tärkeä osa. Ostettu palvelu pitää olla laadu­kasta ja se tulee pystyä mittaa­maan. Sopi­muk­seen tulee olla kirjat­tuna myös sank­tiot sopi­muk­sen rikko­mi­sesta, esimer­kiksi määrän tai laadun kannalta.

    Meillä on Suomessa lukui­sia esimerk­kejä huonosti onnis­tu­neista kilpai­lu­tuk­sista, missä yksi­tyi­nen palve­lun­tuot­taja ei ole tuot­ta­nut sovit­tua palve­lua. Aina sank­tioita ei ole muis­tettu kirjoit­taa sopi­muk­siin, jolloin palve­lun tuot­taja on pääs­syt kuin koira verä­jästä. Samoin huonot ja epäon­nis­tu­neet kilpai­lu­tuk­set vievät huomion lukui­silta onnis­tu­neilta ulkois­tuk­silta. Julki­sella puolella laatua ei ole totuttu mittaa­maan, eikä huonosta palve­lusta ole ollut myös­kään sank­tioita. Johta­jat ovat vakuut­ta­neet toimi­vansa jatkossa parem­min ja tämä on riit­tä­nyt taas seuraa­vaan vuoteen, jolloin asiaa on mietitty uudel­leen.

    Tule­vassa sote-ratkai­sussa on tärkeää luoda kaikelle toimin­nalle mitat­ta­vissa olevat laatu­kri­tee­rit, jotka koske­vat kaik­kia palve­lun­tuot­ta­jia. Palve­lui­den valvonta on orga­ni­soi­tava niin, että kaikki päätök­set on jolla­kin tavalla perus­tel­tuja ja valvot­tuja. Toimin­nan on oltava teho­kasta, niin kustan­nuk­sil­taan kuin laadul­taan. Poliit­ti­nen vastuu tästä on suuri ja isoja orga­ni­saa­tioita johdet­taessa iskee helposti vauh­ti­so­keus, jossa pienet asiat unoh­tu­vat. Orga­ni­saa­tion suuruus ei saa olla seli­tyk­senä sille, että yksit­täis­ten yksi­köi­den, niin julkis­ten kuin yksi­tyis­ten­kin toimin­taa ei tarkas­teta tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti.

    Juha Jormakka

    Projek­ti­pääl­likkö,
    Saimaan AMK