Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Elina Valto­nen: Velka­hal­li­tus ei osaa aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen

Elina Valto­nen: Velka­hal­li­tus ei osaa aset­taa menoja tärkeys­jär­jes­tyk­seen

Julkaistu:

Väli­ky­sy­mys julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta 8.2.2023 /​ Elina Valto­nen, ryhmä­puhe (muutok­set mahdol­li­sia puhut­taessa)

Arvoisa puhe­mies,

Kestävä hyvin­vointi raken­ne­taan työstä ja yrit­tä­jyy­destä kumpua­van kasva­van talou­den varaan. Nyt on aika pelas­taa suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta.

Takana on 15 vuoden talou­den korpi­vael­lus. 90-luvun puoli­vä­listä alka­nut tekno­lo­gia­buumi toi muka­naan ylijää­mäi­set valtion budje­tit ja riva­kan palkan­nousun.

Nousu­kausi peitti alleen paineen uudis­tuk­siin. Suomessa on edel­leen yhdet maail­man jäykim­mistä työmark­ki­noista, huonosti työhön kannus­tava vero­tus sekä lannis­tava tulon­siir­to­jär­jes­telmä.

Sipi­län halli­tuk­sen aikana saatiin talous kasvuun, köyhyys laskuun, työl­li­syys nousuun, aivo­vuoto vähe­ne­mään ja julki­nen talous lähes tasa­pai­noon. Dema­ri­hal­li­tuk­sella olisi ollut kaikki mahdol­li­suu­det jatkaa vastuul­li­sella tiellä.

Mutta ei. Meille suoma­lai­sille perin­tei­nen talou­den­pito jätet­tiin Rinteen ja Mari­nin juhlissa narik­kaan. Menoja on lisätty miljar­di­tol­kulla ja kehyk­set on rikottu tois­tu­vasti.

Mikäli on vaalioh­jel­mia usko­mi­nen, meno jatkuisi SDP:n johdolla tule­val­la­kin kaudella täysin ilman filt­te­riä.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on kuin tari­nan sammakko katti­lassa, jossa vesi alkaa hiljal­leen kiehua. SDP on siinä katti­lassa kantena.

Arvoisa puhe­mies,

Velka­hal­li­tuk­selle vaikut­taa olevan edel­leen täysin epäsel­vää, mitä asioi­den tärkeys­jär­jes­tyk­seen lait­ta­mi­nen tarkoit­taa. Kyse ei ole siitä, että kun havai­taan tärkeä meno, se lisä­tään muiden meno­jen päälle.

Kyse on siitä, että kun tulee vält­tä­mät­tö­miä uusia menoja, tingi­tään jostain muualta. Viime vaali­kau­della pako­lais­krii­sin aiheut­ta­miin menoi­hin etsit­tiin rahat budje­tin sisältä. Sitä se prio­ri­sointi on. Tuskin tämä on Suomen viimei­nen halli­tus, joka kohtaa odot­ta­mat­to­mia krii­sejä.

Rinteen-Mari­nin halli­tus oli valin­nut velkaan­tu­mi­sen tien jo kautensa alussa. Vaali­kau­den loppuun oltiin raken­ta­massa viiden miljar­din alijää­mää jo ennen kuin koro­nasta ja sodasta oli tietoa­kaan.

Tämän halli­tuk­sen tarina on ollut: vasem­misto jakaa, keskusta takaa.

Arvoisa puhe­mies,

Uusi lisä­ta­lous­ar­vio on kuva kauden talous­po­li­tii­kasta.

Tärkeitä menoja lisä­tään miljar­dilla, mutta mistään ei pystytä tinki­mään.

Ei, vaikka päämi­nis­te­ri­puo­lue on löytä­nyt matka- ja tila­ku­luista 400 miljoo­naa euroa sääs­tet­tä­vää. Miksi näitä sääs­töjä ei siis tehty? Vastus­taako joku? Kokoo­mus ei aina­kaan.

Ja kun te jälleen kerran tulette selit­te­le­mään, että Kokoo­mus on hyväk­sy­nyt kaikki lisä­me­not, niin sanon että kyllä, suoraan koro­na­krii­siin ja Ukrai­nan sotaan liit­ty­vät menot. Samalla kokoo­mus on esit­tä­nyt sääs­töjä muualta sekä työl­li­syys- ja kasvu­re­for­meja.

Mata­lien korko­jen epäta­van­omai­nen jakso on päät­ty­nyt pamauk­sella. Vain muuta­massa vuodessa korko­me­not ovat kasva­massa yli viiteen miljar­diin euroon - suurem­paan pottiin kuin käytämme koko perus­o­pe­tuk­seen. Tämä­kään ei ole halli­tusta herät­tä­nyt.

Olen häkel­ty­neenä seuran­nut eri puoluei­den vaali­avauk­sia. Ongel­mamme vaikut­ta­vat häviä­vän kuin taikais­kusta vain aset­ta­malla uusi isompi tavoite.

Hyvät ystä­vät: tavoite ei ole keino!

Hiili­neut­raa­li­suus­ta­voite ei etene julis­tuk­silla. Julki­nen talous ei tasa­pai­notu, jos ei nimetä sääs­tö­koh­teita. Työl­li­syys ei nouse, jos työmark­ki­noita ei uudis­teta ja kannus­tin­louk­kuja pureta. Talous ei kasva, jos veroja koro­te­taan kahdella miljar­dilla.

Arvoisa puhe­mies,

Olemme kokeil­leet riit­tä­vän kauan uusva­sem­mis­to­laista velka­so­sia­lis­mia. 40 miljar­dia velkaa ja pysyvä 10 miljar­din alijäämä. Näin ei voida jatkaa!

Me teemme Kokoo­muk­sessa eron suuren ja toimi­van valtion välillä. Valtion tulee antaa ihmi­sille enem­män mahdol­li­suuk­sia tehdä valin­toja, eikä tehdä valin­toja ihmis­ten puolesta. Lasten on pääs­tävä laaduk­kaa­seen varhais­kas­va­tuk­seen, äideillä ja isillä on oltava töitä ja työnsä jo tehneet ansait­se­vat turval­li­set eläke­päi­vät ilman huolta hoivasta.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut konkreet­ti­siin keinoi­hin kasvun ja työl­li­syy­den vauh­dit­ta­mi­seksi. Haluamme rehel­li­sesti myös kertoa, että tasa­pai­no­tus vaatii sääs­töjä. Kokoo­muk­sen keinot eivät kuiten­kaan kohdis­tuisi eläk­kei­siin, koulu­tuk­seen tai turval­li­suu­teen.

Suoma­lai­set ansait­se­vat halli­tuk­sen, joka tuo ihmi­sille toivoa eikä perusta unel­mi­aan tule­vai­suu­delta lainat­tui­hin euroi­hin. Nyt on aika pelas­taa suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

17.4.2024

Sari Sarko­maa: Kouluista ja lapsen arjesta on tehtävä kaikille turval­lista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro ajan­koh­tais­kes­kus­te­luun koulu­tur­val­li­suu­desta ja koulu­rau­hasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Koulu­rauha ja lastemme hyvin­vointi on meidän aikuis­ten vastuulla. Valtaosa lapsista ja

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

20.3.2024

Heikki Autto: Vain vahva talous ja työl­li­syys takaa­vat Suomen menes­tys­ta­ri­nalle jatkon – koko Suomessa

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen halli­tuk­sen alueel­li­sesti syrji­västä poli­tii­kasta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten ahke­ruus ja osaa­mi­nen, niistä kumpuava kasvu ja kilpai­lu­kyky sekä

Skip to content