Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Ehdok­kaan opas
- kunta­vaa­lit

63 % ihmi­sistä on sitä mieltä, että kunta­vaa­lit ovat yhtä tärkeät vaalit kuin edus­kun­ta­vaa­lit. Tutki­mus­ten mukaan äänioi­keu­te­tut pitä­vät tärkeänä vaikut­taa tervey­den­huol­lon, vanhus­ten­huol­lon, koulu­tuk­sen, ympä­ris­tön, kirjas­ton, jouk­ko­lii­ken­teen, katu­jen ja valais­tuk­sen sekä urheilu- ja liikun­ta­pal­ve­lu­jen asioi­hin omassa kunnassa. Siis ihan taval­li­siin asioi­hin, jotka vaikut­ta­vat arkeen.

Erityi­sesti nyt korona-aikaan on tärkeää luoda uskoa tule­vai­suu­teen ja tarjota kestä­viä ratkai­suja kunnan ja kunta­lais­ten selviä­mi­seksi.

Tällä oppaalla haluamme tukea sinua ideoin ja ehdo­tuk­sin sekä tutki­mus­tie­doin teke­mään onnis­tu­neen kampan­jan osana kokoo­mus­jouk­kuetta, mutta myös mahdol­li­suuk­sia menes­tyä itse ja tulla vali­tuksi hoita­maan näitä kunta-asioita luot­ta­mus­teh­tä­vässä.

Ehdok­kaan “vaali­kello” koos­tuu kahdesta vaiheesta.

1. vaihe (aina kampan­ja­vai­hee­seen asti) on ehdok­kaan itsensä ja ajatus­tensa tunne­tuksi teke­mistä sekä kampan­jan suun­nit­te­lua. Alku­vai­heessa ei ole tarve edes kertoa olevansa ehdo­kas vaan tehdä itse­ään ihmi­senä ja vaikut­ta­jana tutuksi. Vasta loppu­vuo­desta 2020 on hyvä alkaa esiin­tyä kunta­vaa­lieh­dok­kaana.

2. vaihe (kevät 2021) on varsi­nai­nen kampanja-aika eli suun­ni­tel­mien­to­teut­ta­mista käytän­nössä. Ole oma itsesi ja tapaa kunta­lai­sia, koska äänes­tä­jät halua­vat äänes­tää sellaista, johon on helppo samais­tua ja jonka on itse tavan­nut.

Onnis­tu­nutta ehdok­kuutta ja kampan­jaa!

1. Kampan­jan
teemat ja
sanoma

Aluksi kannat­taa tutus­tua ja olla mukana vaikut­ta­massa oman paik­ka­kun­nan kokoo­muk­sen vaalioh­jel­maan. Omat vaali­tee­mat voivat tulla omista koke­muk­sista (koke­mus­asian­tun­ti­juus), ammat­tio­saa­mi­sen kautta tai ihan vain kunta­lais­ten kuule­mi­sen kautta. Valitse muutama selkeä asia, joihin haluat esit­tää paran­nuk­sia kunnas­sasi. Esitä ehdo­tuk­sesi selkeästi ja konkreet­ti­sesti, mutta älä lupaa liikoja. Hyödynnä valin­nas­sasi ajan­koh­tai­sia asioita, joista kunnas­sasi keskus­tel­laan tai valmis­tel­laan.

Lisää resurs­seja perus­o­pe­tuk­seen ei kerro konkreet­ti­sesti mitä esität. Luok­ka­koot eivät saa kasvaa yli 25:n oppi­laan on jo konkreet­ti­nen ehdo­tus.

Mutta vaikka paikal­li­set asiat ovat tärkein raaka-aine, ne ovat silti vain osa vaali­sa­no­man tärkeistä ulot­tu­vuuk­sista. Laajasti ajatel­tuna vaikut­tava sanoma raken­tuu neljästä toisiinsa liit­ty­västä ulot­tu­vuu­desta:

• asia­ta­voit­teista ja ratkai­suista (joita kuvat­tiin edellä) 
• asen­teesta
• ihmi­sestä
• peri­aat­teista ja arvoista

Hyvä sanoma kertoo siis myös teke­mi­sen asen­teesta. Se voi kuvata vaik- kapa tule­vai­suusus­koa, perik­sian­ta­mat­to­muutta, toimeen tart­tu­mista, luotet­ta­vuutta, yhteis­työ­ky­kyä, huumo­rin­ta­jua, äänes­tä­jien arvos­ta­mista jne.

On tuhan­sia tapoja tuoda asenne esiin, mutta esimer­kiksi monet vaali- mainos­teks­tit tähtää­vät juuri tähän.

• Havuja, perkele!
• Asiat tykkää, kun niitä hoide­taan.
• Tule­vai­suus­tal­koot.
• Muista Marjaa sunnun­taina, Marja muis­taa sinut aina.

Toiseksi hyvä sanoma kertoo jota­kin ehdok­kaasta ihmi­senä. Äänes­tä­jät kaipaa­vat häneen muuta­kin tuntu­maa kuin mitä vaali­roo­lin kautta välit­tyy – tuntu­maa siihen, mitä hänen elämäänsä noin muuten kuuluu. Tämä on ratkai­se­van tärkeää samais­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien kannalta. – Ja kunta­vaa­lit, jos mitkä, ovat vuoro­vai­ku­tuk­sen ja vertais­vies­tin­nän vaalit.

Kitey­ty­nyt esimerkki. Eräs ehdo­kas päätti lapsi­per­hei­den asemaa koske- neen tunteik­kaan (ja vielä siinä vaiheessa anonyy­min) vies­tinsä alle­kir- joituk­seen: nimim. Maalis­kuussa neljän­nen lapsen isä. Mainit­ta­koon että tuohon maalis­kuu­hun, ja vaalei­hin, oli tuol­loin vielä joku­nen viikko aikaa.

Entä arvot ja peri­aat­teet? Entä kokoo­mus?

Jo teke­mi­sen asen­teesta ja ehdok­kaan elämästä kerto­vat vies­tit kerto­vat arvoista. Niin kerto­vat myös ne asiat ja ratkai­sut, joita ehdo­kas kannat­taa. Kunta­vaa­li­sa­noma ei usein kaipaa­kaan tämän suurem­paa arvo­pu­hetta. – Eri asia on, että sano­man taus­talla pitää olla niin ylei­sin­hi­mil­li­siä kuin muita­kin kokoo­muk­selle tärkeitä peri­aat­teita.

Esimerk­kejä näistä ovat vapau­den ja vastuun erot­ta­ma­ton yhdis­telmä tai vaik­kapa mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo. Sellai­sia ovat myös vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den ja yrit­te­liäi­syy­den kannat­ta­mi­nen sekä lähim­mäi­sistä välit­tä­mi­sen ja yhteis­vas­tuul­li­suu­den arvot.

Kokoo­muk­sen Peri­aa­teoh­jelma kertoo näistä kokoo­muk­sen laajem­mista linjauk­sista – eikä se ohita nyky­ajan suuria käytän­nöl­li­siä­kään haas­teita. Jollet jo tunne tuota ohjel­maa, tutustu siihen saman tien.

Puolue tekee myös kunta­vaa­lei­hin valta­kun­nal­li­sen kunta­vaa­lioh­jel­man. Se on puolu­een aatteen ja arvo­jen mukai­nen stra­te­gi­nen opas, joka jättää tilaa kunnan omalle vaalioh­jel­malle sekä yksit­täi­sen ehdok­kaan omille vaali­tee­moille.

Miksi olen ehdolla?

Valit­se­masi vaali­tee­mat toimi­vat perus­te­luina, miksi olet ehdolla. Sen lisäksi on hyvä perus­tella valin­nat kerto­malla, miksi esität juuri niitä asioita sekä kertoa osaa­mi­ses­tasi asiaan liit­tyen (ammat­ti/­ko­ke­mus­asian- tuntijuus/​perustelut tiedolla) ”Lähei­seni sairas­tut­tua muis­ti­sai­rau­teen, opin ymmär­tä­mään omais­hoi­ta­juu­den tärkey­den.”

Lisäksi on hyvä kertoa, millaista koti­kun­taa haluaa olla raken­ta­massa. ”Haluan olla raken­ta­massa sellaista Kera­vaa, missä perus­pal­ve­lu­jen lisäksi mahdol­lis­te­taan hyviä harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia sekä yrit­tä­jille edel­ly­tyk- siä toimia.”

Kohde­ryhmä

Kunta­vaa­lieh­dok­kaana sinun on tärkeää pereh­tyä aikai­sem­piin päätök­siin kunnas­sasi ja kokoo­mus­ryh­männe linjauk­siin niissä. Varsin­kin isoissa ja merkit­tä­vissä asioissa. Mitä kokoo­mus­ryh­männe on esit­tä­nyt ja kannat­ta­nut kunnal­li­sessa päätök­sen­teossa.

Myös tule­viin asioi­hin on hyvä pereh­tyä ja osal­lis­tua mukaan valmis­te­luun. Seuraa kunta­lais­ten ”huolia/​kuumia peru­noita” ja ehdo­tuk­sia kunnan epäkoh­dista. Yleensä niitä löytyy paikal­lis­leh­den ylei­sön­osas­ton kirjoi­tuk- sista. Voit myös akti­voi­tua kysy­mään mieli­pi­teitä esimer­kiksi face­boo- kissa. Näistä on hyvä miet­tiä omia raken­ta­va­hen­ki­siä ratkai­suja tule­valle valtuus­to­kau­delle. Ennen varsi­naista kampanja-aikaa sinun on hyvä olla esillä näiden asioi­den tiimoilta kuun­nel­len, mutta myös omia näke­myk- siä esille tuoden esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sin tai järjes­tä­mällä kaikille avoi­mia keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sia. Myös yhdistys/​kunnallisjärjestö voi järjes- tää yhtei­siä tilai­suuk­sia.

Verkos­tot

Ennen varsi­naista kampanja-aikaa tee itsesi ja ajatuk­sesi tutuksi erilai- sissa verkos­toissa, omissa sekä pyydä tuttuja kutsu­maan heidän verkos- tojen tilai­suuk­siin. Verkos­to­jen jäse­nistä saat mahdol­li­sia tuki­jouk­ko­lai­sia tai äänes­tä­jiä. Tällai­sia ovat esim.

• ammat­tiyh­dis­ty­sak­tii­vit
• asuka­syh­dis­tyk­set
• autoi­lua­lan yhdis­tyk­set
• fila­te­lis­tit, numis­maa­ti­kot 
• hyvän­te­ke­väi­syys­jä­rejs­töt
• inter­net-harras­ta­jat
• kansain­vä­li­set harras­tuk­set
• kaup­pa­ka­mari, nuor­kaup­pa­ka­ma­ri­jär­jes­töt
• kunnan- ja kaupun­gin­osayh­dis­tyk­set
• keskus­telu- ja peli­seu­rat
• keuh­ko­vamma-, sydän-, aller­gia- ja syöpäyh­dis­tyk­set jne.
• koti­seu­ru­yh­dis­tyk­set, kylä­toi­minta
• koulu­jen vanhem­pai­nyh­dis­tyk­set
• kult­tuu­riyh­dis­tyk­set, kirjal­li­suus-, ja taide­seu­rat
• kuorot ja orkes­te­rit
• luon­non­suo­jelu- ja luon­to­har­ras­tus­jär­jes­töt
• maan­puo­lus­tus­jär­jes­töt
• perin­ne­kil­lat
• metsän­hoi­to­yh­dis­tyk­set
• metsä­sys­seu­rat, erän­kä­vi­jäyh­dis­tyk­set, kalas­tus­seu­rat, veto­uis­te­li­jat

• naapu­rit, kort­teli, asuni­na­lue
• nuori­so­seu­rat
• oma seniori-/elä­ke­läis­toi­minta
• omakoti-/ pien­kiin­teis­töyh­dis­tyk­set
• oppi­lai­tos­ten henki­lö­kun­nat
• oppi­las- ja yliop­pi­las­kun­nat
• paikal­li­set yhde­n­asian­liik­keet
• paikal­lis­leh­det
• partio­jär­jestö, lippu­kun­nat
• retkeily- ja venei­ly­seu­rat
• ruoka- ja juomayh­dis­tyk­set
• seura­kun­nat ja niiden toiminta
• sitou­tu­ma­ton eläke­läis­toi­minta
• sosi­aali ja tervey­sa­lan yhdis­tyk­set
• sosi­aa­li­sen median verkos­tot
• sota­ve­te­raa­nit ja -inva­li­dit
• tans­si­kou­lut ja -harras­ta­jat
• työt­tö­mien yhdis­tyk­set
• tärkeät työpai­kat ja
-yhtei­söt; yrityk­set, viras­tot, tuotan­to­lai­tok­set
• urhei­luseu­rat
• yksin­huol­ta­jat
• yrit­tä­jäyh­dis­tyk­set, kaup­pia­syh­dis­tyk­set
• ystä­vyys­seu­rat

Kohde­ryh­mien käyttö kampan­jassa

Varsi­nai­seen kampanja-aikaan eli keväälle 2021 on oltava mietit­tynä itsel­leen sopi­vat vaali­tee­mat. Enin­tään kolme kärki­tee­maa, missä on konkreet­ti­set ehdo­tuk­set kunnan asioi­den paran­ta­mi­seksi. Tämän jälkeen mieti ketkä voisi­vat olla kans­sasi samaa mieltä asiasta/​asioista. He ovat sinun kohde­ryh­mäsi kunta­vaa­leissa.

Jos teemasi on ikäih­mis­ten koti­hoi­toon pääsyn helpot­ta­mi­nen, niin toden­nä­köi­sesti kohde­ryh­mäsi ovat ikäih­mi­set, 50+ ikäi­set, joiden vanhem­mat alka­vat olla ikäih­mi­siä sekä hoiva-alan työn­te­ki­jät ja yrit­tä­jät. Vastaa­vasti jos esität koulu­jen tarvike/​oppikirjamäärärahojen lisää­mistä, niin kohde­ryh­mäsi tälle sano­malle on koului­käis­ten vanhem­mat sekä kasva­tusa­lalla työs­ken­te­le­vät. Kohde­ryh­miä sinulla voi siis olla useita ja erilai­sia teemo­jesi mukaan. Älä siis viesti kaik­kia teemoja kaikille vaan kohden­nettu teema omalle kohde­ryh­mälle. Vies­tin­tä­suun­ni­tel­massa pohdi, mitkä ovat parhaat paikat ja keinot tavoit­taa kohde­ryh­mäsi.

Kaik­kia ei voi eikä pidä miel­lyt­tää vaan rohkeasti ja selkeästi olla jota­kin mieltä ja kertoa siitä perus­tel­len ja erityi­sesti kohden­ne­tusti vali­koi­dulle kohde­ryh­mäl­lesi. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita sitä, etteikö sinulla pidä ja saa olla vastauk­sia ja mieli­pi­teitä myös muista asioista ja tuoda niitä laajem­min­kin esille. Varsi­nai­sena kampanja-aikana kuiten­kin kannat­taa keskit­tyä omien vaali­tee­mo­jen esille tuomi­seen ja omalle/​omille kohde- ryhmälle/​ryhmille vies­tit­tä­mi­seen.

Vinkit kohde­ryh­mien tunnis­ta­mi­seen ja valit­se­mi­seen.

2. Kampan­jan
ääni­mää­rä­ta­voite

Kokoo­muk­sen tavoite vaaleissa on saada yhdessä paljon ääniä. Se ratkai- see, kuinka monta luot­ta­mus­hen­ki­lö­paik­kaa kokoo­mus kunnas­sasi saa. Yhtei­sää­ni­määrä vaikut­taa siis myös yksit­täi­sen ehdok­kaan mahdolli- suuk­siin päästä läpi.

On hyvä aset­taa itsel­leen ääni­mää­rä­ta­voite ja toimen­pi­teet sen saavutta- miseksi. Mitä aikai­sem­min aloit­taa oman näky­vyy­den vaikut­ta­jana, niin sitä parem­mat mahdol­li­suu­det on vaaleissa saada ääniä.

Kunta­vaa­leissa varmim­mat äänet tule­vat ehdok­kaan ja hänen tavoit­teensa jo tunte­vilta henki­löiltä.

• vaali­työssä jo mukana olevilta 
• suku­lai­silta
• tutta­vilta ja kave­reilta
• naapu­reilta
• kolle­goilta ja työka­ve­reilta
• oman ja perheen harras­tus­tu­tuilta 
• kohda­tuilta ihmi­siltä

Vaalia­na­lyy­sia

Jotta voit aset­taa tavoit­teita, niin selvitä ensin paljonko kokoo­mus sai kunnas­sanne viime vaaleissa yhteensä ääniä. Katso myös miltä alueilta kunnas­sasi nämä äänet tuli­vat. Onko selkeitä asui­na­lueita, missä kanna­tus on suurta ja vastaa­vasti heik­koa. Tähän löytyy tietoa mm. vaalit.fi-sivustolta ja yle.fi/vaalit

Yritä selvit­tää miksi alueel­li­set kanna­tuk­set ovat erilai­sia. Onko kampan- jaa tehty eri tavalla eri alueilla? Asuuko jolla­kin alueella kokoo­muk­sen vaali­ta­voit­teita tuke­via ihmi­siä jne. Edel­lis­ten vaalien tulok­sia tarkas­tel­taessa kannat­taa pohtia myös sitä, oliko muiden puoluei­den listoilla sellai­sia ehdok­kaita, joilla voisi olla kans­sasi suun­nil­leen saman­lai­sia kohde­ryh­miä. Mistä he saivat äänensä, voisiko vaali­työtä kohdis­taa sinne?

Kohde­ryh­mä­mai­non­nan lisäksi kannat­taa siis ottaa kokoo­muk­sen vah- van kanna­tuk­sen alueet haltuun olemalla siellä esillä ja jopa otta­malla kantaa asui­na­lu­een asioi­hin tai järjes­tä­mällä kortteli/​asuinaluetilaisuuksia.

Ääni­mää­rä­ta­voite on enem­män­kin ääni­mää­rä­ar­vio, jota sitten lähde­tään kampan­jan avulla tavoit­te­le­maan.

Lähi­piiri xxx ääntä (varmim­mat äänet)
Tuki­jou­kot xxx ääntä
Kohde­ryhmä 1 xxx ääntä (arvio äänistä)
Kohde­ryhmä 2 xxx ääntä
Kohde­ryhmä 3 xxx ääntä

Peilaa tavoit­tei­tasi aikai­sem­min vaaleissa ollei­den ääni­mää­riin.

Jos olet ensi­ker­ta­lai­nen, niin katso viime vaaleissa ensi­ker­ta­lais­ten ääni­mää­riä ja selvitä kuinka tunnet­tuja he ovat olleet entuu­des­taan ja millai­nen kampanja heillä oli. Suhteuta tavoit­teesi itseäsi vastaa­vaan tilan­tee­seen.

Jos olet ollut aikai­sem­min ehdok­kaana, niin aseta ääni­mää­rä­ta­voite parem­maksi kuin viime kerralla ja analy­soi viime vaalien saadut ääni­mää­rät alueel­li­sesti ja mieti mitä voit tehdä viime kertaa parem­min, jotta tavoi­tat mahdol­li­set äänes­tä­jät ja saat heidät vakuut­tu­maan, että sinua kannat­taa äänes­tää.

Kun ääni­mää­rä­ta­voite on asetettu, niin jo ennen kampan­jaa ja kampan­jan aikana keskitä näky­mi­nen, teke­mi­nen ja vies­tintä poten­ti­aa­li­siin äänes­tä­jiin ja heidän asui­na­lueille.

3. Aika­taulu
ja kampan­jan
etene­vät
vaiheet

Kunta­vaa­lien ”vaali­kello” on aika­jana, joka alkaa siitä hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi ja päät­tyy vaali­päi­vään. Vaali­kel­lon alku­päässä eli hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi, sinun tulee keskit­tyä itsesi tunne­tuksi teke­mi­seen sekä kampan­jan suun­nit­te­luun. Näky­vämpi kampanja-aika sijoit­tuu vaali­kel­lossa kevää­seen 2021 ja siellä äänes­tä­jien kiin­nos­tus kampan­join­tiin alkaa vasta noin neljä viik­koa ennen varsi­naista vaali­päi­vää. Mainon­nan ja kampan­jasi huippu kannat­taa sijoit­taa sille ajalle.

Suun­nit­telu- ja toteu­tus­ka­len­teri on vaali­val­mis­tau­tu­mi­sen tärkeim­piä työka­luja. Koke­mus puhuu etene­vän, kolmi­vai­hei­sen kehys­ka­len­te­rin puolesta: ensim­mäi­nen on suun­nit­te­lun ja vies­tin­nän start­taa­mi­sen aika, toinen verkos­to­vies­tin­nän vaihe ja vasta kolmas sen ns. varsi­nai­sen – siis näky­vän vaali­kam­pan­jan aika. Tässä mallissa myös tuo vaalien aika jakau­tuu kolmeen eteen­päin vievään vies­tin­nän osuu­teen.

Toimin­nan aika­tau­lu­tus eri vaiheiksi on tärkeää, muuten tehtä­vät yllät­tä­vät ja lopulta ruuh­kau­tu­vat. Aika­tau­lu­jen lisäksi kyse on myös tehtä­vien jaka­mi­sesta. Yksi­kään ehdo­kas ei selviä vaaleista yksin ja monet tarvit­se­vat isom­man­kin autta­ja­jou­kon.

Myös ajan­käy­tön tarpeissa ehdok­kaat ja heidän kuntansa ovat erilai­sia. Pienillä paik­ka­kun­nilla valmis­tau­tu­mi­seen ja kampan­jaan kuluva aika on selvästi vähäi­sem­pää kuin suurem­missa kunnissa.

Huom. Tämä ero koskee kuiten­kin vain ajan (ja muiden voima­va­ro­jen) määrää, ei sitä mihin asioi­hin tuota aikaa pitäisi käyt­tää. Myös valmis­tau­tu­mi­sen muiden kampan­jao­suuk­sin teho­kas etene­mis­jär­jes­tys on sama ehdok­kaasta riip­pu­matta.

Alem­pana on tarkempi kuvaus valmis­tau­tu­mi­sen ja sekä näky­vän kampan­jan vaiheista. Mukana on myös aika­jana tärkeim­mistä ajan­koh­dista. Kuvauk­sista näkyy muun muassa, että paljon aikaa vievät toimet pitää aloit­taa heti kun suun­nit­telu aloi­te­taan. Samoin niissä on esitetty niin verkos­to­jen haltuun­o­ton kuin itse kampan­join­nin­kin päävai­heet.

Esimerk­kejä aikaa vievistä ja siksi heti käyn­nis­tet­tä­vistä tehtä­vistä – ja samalla asioista, joihin ehdo­kas tarvit­see muiden ihmis­ten tukea:

• vahvuuk­sien, mahdol­li­suuk­sien ja kehit­ty­mis­tar­pei­den arviointi
• aidon some­läs­nä­olon raken­ta­mi­nen (ks. eril­li­nen osuus tässä oppaassa)
• laajan tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan kokoa­mi­nen - jos siis isompi joukko on tavoit­teena
• yhteyk­sien solmi­mi­nen henki­lö­ver­kos­toi­hin, kohde­ryh­miin ja kotia­lu­eelle
• vuoro­vai­ku­tus- ja esiin­ty­mis­tai­to­jen & muiden tärkei­den asioi­den opis­kelu

Yhtey­den­pito kohde­ryh­miin on suun­ni­tel­tava niin, että se etenee nousu­joh­tei­sesti kohti ennak­ko­ää­nes­tystä ja vaali­päi­vää. Tehok­kain vaikut­ta­mi­nen ei ole mainon­taa, vaan selvästi ennen vaaleja ennalta tehtyä ja mieti­tyille henki­löille ja kohde­ryh­mille tehtyä vies­tin­tää – siksi verkos­to­vies­tin­nällä on tässä kuva­tussa toimin­ta­ta­vassa oma tärkeä osuu­tensa.

Vaalien toimen­pi­de­ka­len­teri kannat­taa siis jakaa toisi­aan seuraa­viin ajan­jak­soi­hin ja osateh­tä­viin. Näin suun­nit­telu ja enna­koiva vies­tintä tullaan aloit­ta­neeksi ajoissa.

VAIHE 1 - SUUNNITTELUN JA VIESTINNÄN STARTTI

Kokoa lähin poruk­kasi ideoi­maan, miet­ti­mään sano­maa, arvioi­maan vahvuuk­sia ja suun­nit­te­le­maan kohde­ryh­miä. Hyvät analyy­sit ja vies­tin­täi­deat tai hissi­pu­heet eivät synny kerralla, vaan sekä perus­suun­nit­te­lun että luoviin aivo­rii­hin pitää varat­tava kunnolla aikaa. Juuri nuo pala­ve­rit ja suun­nit­te­luun käyte­tyt ensim­mäi­set viikot voivat tuot­taa monet niistä ideoista ja hissi­pu­hei­den ainek­sista, joiden varassa kampanja jatkossa elää, hengit­tää ja nousee siivil­leen.

Nyt on monen muun­kin aikaa vievän tehtä­vän aloit­ta­mi­sen aika. Esimer­kiksi some­vä­li­neet ja aito läsnä­olo niissä kannat­taa panna kuntoon juuri nyt. Lähem­pänä vaaleja se on paljon vaikeam­paa. (Katso some­vies­tin­nästä eril­li­nen osuus.) Tämän suun­nit­te­lu­jak­son aikana alkaa myös laajem­man autta­ja­jou­kon, siis tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan keruu.

VAIHE 2 - VERKOSTOT VIREESEEN

Kunta­vaa­leissa ehdo­kas saa useim­mat äänensä ihmi­siltä, jotka tunte­vat hänet tai jotka ovat kuul­leet muiden häntä suosit­te­le­van. Siksi henki­lö­ver­kos­to­jen ja kohde­ryh­mien lämmi­tys on usein koko vaali­pro­jek­tin tärkein vaihe.

Mitä aiem­min vies­tin­nän osuus vaihe aloi­te­taan, sen parempi. Ihmis­ten tapaa­mi­nen ja mukaan pyytä­mi­nen sekä esimer­kiksi tilai­suus­val­mis­te­lut, julkai­sui­hin kirjoit­ta­mi­nen ym. ovat erit­täin hyödyl­listä toimin­taa, mutta ne myös vievät usein oman aikansa. Tämä on myös otol­lista aikaa tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan laajen­ta­mi­seen. – Mikä olisi tärkeäm­pää kuin saada autta­jia ja suosit­te­li­joita juuri ehdok­kaan parhaista verkos­toista!

Verkos­to­vies­tin­nän avai­mia:

• Kerro ystä­ville, tutuille, suku­lai­sille ehdok­kuu­desta – aloita heti, puhu monelle.
• Harjoit­tele hissi­pu­heet. Mieti kontak­ti­vä­li­neet ja yhteys­tie­to­jen vaih­ta­mi­sen tapa.
• Ota oitis yhteyttä harras­tus- ja ammat­ti­ver­kos­to­jesi ihmi­siin ja sovi yhteis­työstä
• Kirjoita julkai­sui­hin, tarjoudu tilai­suuk­siin, osal­listu some­vies­tin­tään
• Älä unohda kotia­luet­tasi, sen asioita ja ihmi­siä – naapu­reita, kaup­pa­tut­tuja, yrit­tä­jiä, kahvi­la­ka­ve­reita, fb-ryhmää…
• Entä paikal­lis­lehti ja media? Esit­täydy ajoissa. Anna hyvät yhteys­tie­dot.

VAIHE 3 - NÄKYVÄN KAMPANJAN ETENEMINEN

1. Herä­tys – mielui­ten yllät­tä­mällä ja myös hyvissä ajoin. Tavoite: ehdo­kas ja ehdok­kuus hetkessä kohde­ryh­mien ja laajem­min­kin ihmis­ten ja median tietoon. Osalle äänes­tä­jistä tieto tulee nyt ensi kertaa, mutta ehdok­kaan omim­mille verkos­toille se on vahvis­ta­vaa vies­tin­tää. Heidät­hän on jo tavoi­tettu edel­tä­vällä vies­tin­nällä. Huom. Lehdet ja muut vies­ti­met veik­kaa­vat pärjää­jiä jo pari kuukautta ennen vaaleja – jo siksi­kin herä­tys­toi­met kannat­taa usein tehdä etua­jassa “varas­läh­tönä”.

2. Sano­man syven­tä­mi­nen ja kohde­kam­pan­jat, joista viimeksi sano­tut voidaan usein aloit­taa jo ennen varsi­naista vaali­ruuh­kaa.

Kohde­kam­pan­jointi: jatko sille, minkä verkos­to­jen virit­tä­mis­vaihe on jo pohjus­ta­nut. Sisäl­tönä räätä­löi­tyjä, verkos­toja, kohdea­lueita ja kohde­ryh­miä kiin­nos­ta­via vies­tejä. Ehdok­kaan perus­sa­no­maa unoh­ta­matta. Yleis­vies­tintä ja mainok­set: ehdok­kaan ydin­sa­noma ja sen perus­te­lut sekä parhaat maino­si­deat käyt­töön.

3. Loppu­ru­tis­tus – siis se kampan­jan­vaihe, jolloin kaikki muut­kin ovat liik­keellä. Kyse on kahdesta-kolmesta vaali­päi­vää edel­tä­västä viikosta. Ennak­ko­ää­nes­tyk­sen ja vaali­päi­vän aattoa­jat ja itse päivät­kin ovat tärkeitä. Ne eivät kuiten­kaan ole ainoita mahdol­li­sia näky­mi­sai­koja – muun muassa siksi, että lehtien ja somen mainos­ruuh­kat ovat tässä vaiheessa jo iso ongelma.

Kiri­huip­pu­jen viisas ajoi­tus kannat­taa arvioida koke­nei­den kampan­jan- teki­jöi­den kanssa etukä­teen. Voidaan ajatella, että esimer­kiksi nuoren ehdok­kaan pitää suun­ni­tella kaksi kiriä: toinen viidak­ko­rum­pu­jen virit­tä­mi­seksi paljon ennen varsi­naista vaaliai­kaa ja toinen aivan viime hetkille. – Näin siksi, että nuori ehdo­kas ei voi kilpailla maksul­li­sen mainon­nan määrällä, mutta hänen on ehdot­to­masti näyt­tävä myös niille, usein nuorille äänes­tä­jille, jotka ratkai­se­vat valin­tansa vasta aivan viime tipassa.

4. Apuvoi­mat
ovat tarpeen

Pyydä muutama ihmi­nen teke­mään vaali­työtä kans­sasi. Kokoa erilaista osaa­mista ja koke­musta omaa­via henki­löitä, joiden kanssa kokoon­nutte sään­nöl­li­sesti ja jaatte jokai­selle omien vahvuuk­sien mukai­sia tehtä­viä.

Pienessä kunnassa vaali­tiimi voi olla muutama henkilö, mutta isoissa kaupun­geissa on hyvä olla laajem­paa pohjaa ja vastuun­ja­koa. Useam­malla ehdok­kaalla voi myös olla yhtei­siä tiimi­läi­siä esimer­kiksi vaali­mai­nos­ten ja muiden juok­se­vien asioi­den hoita­mi­sessa.

Vinkit tuki­tii­min kerää­mi­seen ja sen hyödyn­tä­mi­seen kampan­jassa.

Varsi­nais­ten teki­jöi­den lisäksi olisi hyvä pyytää ihmi­siä mukaan ehdok­kuut­tasi suosit­te­le­vaan tuki­jouk­koon. Nämä henki­löt toimi­vat parhaim­mil­laan käve­le­vinä mainok­sina, kun suosit­te­le­vat äänes­tä­mään sinua. On paljon äänes­tä­jiä, jotka eivät tiedä ketä äänes­tää ja jos joku heidän tuttu suosit­te­lee sinua, niin silloin on mahdol­li­suus saada hänen äänensä. Suusta suuhun kulkeva viesti on paras väline tehdä myön­tei­nen vaiku­tus äänes­tä­jiin.

5. Kampan­ja­suun­ni­telma

Henki­lö­koh­tai­nen kampan­ja­suun­ni­telma sisäl­tää aika­tau­lun ja erilai­set toimen­pi­teet sen aikana. Suun­ni­tel­maan kannat­taa lait­taa tehtä­vät asiat, vastuu­hen­kilö, aika­taulu sekä mahdol­li­set kustan­nuk­set.

Kampan­ja­suun­ni­tel­man asioita:

• Pyydä muutama henkilö kampan­ja­tii­mik­sesi 
• Tiimi­läis­ten vastuu­alu­eet ja tehtä­vät
• Tapaa­mi­sa­jat
• Rahoi­tuk­sen hankinta ja käyttö
• Tapah­tu­mat
• Vies­tintä jäse­nille ja kunta­lai­sille
• Mainonta (some, esit­teet sekä lehti­mai­nonta) 
• Ehdok­kaan vaali­tee­mat ja ”vaalioh­jelma”

Resurs­sit

Ison osan kampan­jasta pystyy teke­mään talkoo­työllä ja ilman isoja kustan­nuk­sia. Rahal­li­set panos­tuk­set kuiten­kin lisää­vät näky­vyyt­täsi mahdol­li­sille äänes­tä­jil­lesi. Onneksi monia asioita voi tehdä ilman kustan­nuk­sia. Esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set ja aktii­vi­suus sosi­aa­li­sessa mediassa ovat maksut­to­mia tapoja näkyä.

Suurin osa kunta­vaa­lieh­dok­kaista rahoit­taa vaali­työnsä omista varois­taan, mutta kukaan ei tee onnis­tu­nutta vaali­työtä yksin. Suurin resurssi onkin tiimisi, joka antaa omaa aikaansa ja osaa­mis­taan kampan­jan käyt­töön.

Yrityk­sille kannat­taa tarjota tuke­mi­sen tapoja, jotka liit­ty­vät suoraan heidän omaan toimin­taansa; Leipo­molta kannat­taa pyytää pullat laskiais­ta­pah­tu­maan ja paino­ta­lolta flai­kut jaet­ta­vaksi torilla. Näky­viä mainos­paik­koja on jokai­sessa näyteik­ku­nassa pääka­dun varressa ja ne eivät maksa yrit­tä­jälle sentin sent­tiä. Kysy­mi­nen ei maksa mitään!

Laki antaa raamit talou­del­li­selle tuelle. Lain mukaan vaali­ra­hoi­tuk­sena pide­tään rahana, tava­rana, palve­luna tai muulla vastaa­valla tavalla saadut suori­tuk­set. Tukena ei kuiten­kaan pidetä tavan­omaista talkoo­työtä eikä tavan­omai­sia ilmais­pal­ve­luja.

Saat ottaa vastaan tukea sekä yrityk­siltä että yksi­tyis­hen­ki­löiltä. Samalta tuki­jalta saat ottaa tukea vastaan enin­tään 3000 euron arvosta. Et saa vastaa­not­taa tukea esimer­kiksi kunnalta, kuntayh­ty­mältä, valtion tai kunnan liike­lai­tok­selta, julki­soi­keu­del­li­selta yhdis­tyk­seltä tai säätiöltä. Jos vaali­mai­nok­sesi maksaa joku muu kuin sinä itse, maksa­jan nimi pitää näkyä mainok­sessa. Jos kampan­jan budjetti ylit­tää 800 €, valtuu­te­tuksi tai vara­jä­se­neksi vali­tun tulee tehdä vaalien jälkeen vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­tolle. Alle 800 € budje­tista riit­tää vakuu­tus budje­tin jäämi­sestä rajan alle. Lisäksi ennen vaaleja kannat­taa tehdä ennak­koil­moi­tus vaali­ra­hoi­tuk­sesta!

Mitä isom­masta kaupun­gista on kyse, sitä isompi merki­tys on talou­del­li­silla resurs­seilla kampan­jan onnis­tu­mi­sessa. Tampe­reen ja Hangon kampan­join­nissa on sekä käytän­nössä että talou­del­li­sesti isot erot. Vuoden 2012 vaaleissa 41 % kunnista yhden­kään ehdok­kaan kampanja ei ylit­tä­nyt 800 € ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den rajaa. Helsin­gissä ilmoi­tus­vel­vol­lis­ten keski- arvo nousi 5594 euroon ja Porissa keskiarvo oli 1226 €.

Tarkem­pia tietoja vaali­ra­hoi­tuk­sesta ja sen ilmoit­ta­mi­sesta löytyy laista ehdok­kaan vaali­ra­hoi­tuk­sesta.
Lisä­tie­toa sään­nöistä: www.vaalirahoitus.fi

Vinkit kampan­jan budje­toin­tiin ja tehok­ka­seen resurs­sien käyt­töön.

Budjetti

Rajal­li­nen määrä rahaa kannat­taa käyt­tää järke­västi. Alla olevaa budjet­tia voit käyt­tää suun­nit­te­lun pohjana. Jokai­seen kohtaan ei mene rahaa.

Budjet­ti­poh­jasta on ollut tarkoi­tus raken­taa sellai­nen, ettei mitään tärkeää pääse aina­kaan unoh­tu­maan suun­nit­te­lu­vai­heessa.

Mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set

Heti kun luet tämän osion, kannat­taa miet­tiä, mihin asioi­hin haluai­sit vaikut­taa paik­ka­kun­nal­lasi. Ne ovat asioita, joista kannat­taa kirjoit­taa lehteen. Ota tavoit­teeksi se, että pääset luke­maan teks­tisi lehdestä viikon tai kahden päästä!

Mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set ovat maksu­ton keino tuoda omia kantoja esiin ja raken­taa näky­vyyttä jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lisäksi kirjoi­tus­ten saami­nen lehteen asti vaikeu­tuu merkit­tä­västi juuri vaalien alla, koska useat lehdet otta­vat käyt­töön vaali­ka­rens­sin noin kuukautta ennen vaaleja, jolloin ehdok­kailta ei julkaista kirjoi­tuk­sia ollen­kaan, tai niitä julkais­taan raja­tusti. Siksi kannat­taa olla liik­keellä ajoissa.

Muita­kin julkai­sua­lus­toja löytyy. Esimer­kiksi Uusi Suomi on verkossa toimiva blogia­lusta, jossa hyvät teks­tit saavat kohtuul­li­sesti näky­vyyttä. Toki juuri sinun kuntasi alueella näky­vyys on blogia­lus­toilla maltil­li­nen, joten kampan­jan kannalta sinun kannat­taa jakaa teks­tisi sosi­aa­li­sen median kana­vissa ja mahdol­li­sesti lait­taa vielä muutama euro mainos­ta­mi­seen.

Etsi itsel­lesi helpoin tapa kirjoit­taa. Kerää teksti-ideoita esimer­kiksi muis­ti­vih­koon tai matka­pu­he­li­men muis­ti­kir­jaan. Teks­tin kirjoit­ta­mista aloit­taes­sasi voit esimer­kiksi kirjoit­taa pari pääaja­tusta, joista voit lähteä laajen­ta­maan teks­tiä. Lisäksi kannat­taa ottaa komment­teja ja vink­kejä tutta­vilta, jos teks­tin valmiiksi saami­sessa on haas­teita. Muista myös, että lähe­tetty hieman epätäy­del­li­nen teksti tukee kampan­jaasi parem­min kuin kymme­nen lähes täydel­listä teks­tiä, jotka jäävät pöytä­laa­tik­koon!

Sosi­aa­li­sen median vies­tintä

Vies­tintä on erot­ta­ma­ton osa onnis­tu­nutta vaali­kam­pan­jaa.
Hyvä vies­tintä on jatku­vaa ja vuoro­vai­kut­teista, ei pelkäs­tään vaalien alla tapah­tu­vaa yksi­suun­taista julis­ta­mista. Tästä päivästä kunta­vaa­lei­hin asti voi tehdä vaik­kapa vuosi­kel­lon, johon kirja­taan sellai­set merk­ki­päi­vät ja tapah­tu­mat, jotka vähin­tään pitää huomioida kampan­jan vies­tin­nässä. Kaavoi­hin ei kuiten­kaan kannata kangis­tua, vaan kannat­taa tehdä rohkeita kokei­luja ja moni­puo­lista sisäl­töä. Hyödynnä muun muassa uuti­sia, kuvia, videoita ja live­lä­he­tyk­siä.

Jos yksi päivi­tys ei kerää valta­vaa määrää reak­tioita, niin ei hätää: seuraava voi kerätä jo parem­min. Hyvä vies­tintä vaatii myös pitkä­jän­tei­syyttä.

Tärp­pejä kampan­ja­vies­tin­tään

• Perusta itsel­lesi viimeis­tään nyt julki­nen Face­book-sivu, jota kuka tahansa voi seurata. Tämä tarvi­taan henki­lö­koh­tai­sen profii­lin lisäksi, koska se mahdol­lis­taa laajem­man näky­vyy­den ja muun muassa poliit­ti­sen mainon­nan teke­mi­sen.

• Mieti keskei­sim­mät kana­vasi ja pidä niistä huolta. Yksi toimiva kanava on parempi kuin kolme passii­vista. Testaa, mitkä kana­vat toimi­vat kannal­tasi parhai­ten ja pidä ne aktii­vi­sina.

• Käytä sopi­vasti hash­ta­geja (esimer­kiksi #kokoo­mus) mm. Twit­te­rissä ja Insta­gra­missa. Insta­gra­missa kannat­taa hyödyn­tää myös sijain­nin liit­tä­mistä kuviin ja videoi­hin, sillä ne edis­tä­vät sisäl­tö­jen löyty­mistä paikal­li­sesti.

• Jos tunnet videoi­den teke­mi­sen omak­sesi, kannat­taa kokeilla myös erilais­ten YouTube-sisäl­tö­jen teke­mistä. YouTube on yliver­tai­nen kanava erityi­sesti nuor­ten tavoit­ta­mi­seen.

• Ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut toisesta ihmi­sestä. Siksi myös kampan­ja­vies­tin­nässä kannat­taa tuoda esiin ihmi­siä ja persoo­nia. Hyödynnä myös arki­sia asioita ja tunnel­mia. Ole aito!

• Älä jaa pelkäs­tään raskaita teks­ti­päi­vi­tyk­siä, vaan hyödynnä poliit­tis­ten päivi­tys­ten yhtey­dessä erilai­sia kuvia ja videoita. Tuo esiin ihmi­siä ja kasvoja mieluum­min kuin tyhjiä toreja tai kokous­pa­pe­reita. Mieti kuvaa julkais­tes­sasi, haluai­sitko itse olla kuvan tilan­teessa mukana.

• Kun otat kantaa, älä piilota mieli­pi­det­täsi. Kannan­o­ton keskei­sin viesti kannat­taa lait­taa esille heti kärkeen ja vasta sen jälkeen edetä perus­te­lui­hin. Liian puudut­tava johdanto saat­taa pudot­taa kiin­nos­tu­neem­man­kin luki­jan. Minkä yhden asian haluat jättää luki­jan mieleen?

• Käy keskus­te­lua, älä pelkäs­tään pyri herät­tä­mään sitä. Vastaa sosi­aa­li­sessa mediassa tule­viin komment­tei­hin. Jos olet eri mieltä, perus­tele kohte­li­aasti oma näkö­kul­masi. Kiitä kehuista. Toisi­naan jopa mieli­pi­teen korjaa­mi­nen voi tulla kysee­seen.

• Peukuta, kommen­toi, jaa. Kun jaamme muiden yhdis­tys­ten ja kokoo­mus­lais­ten sisäl­töjä, niiden näky­vyys kasvaa ja koko jouk­kue hyötyy.

• Lisää päivi­tyk­siisi toimin­ta­ke­ho­tuk­sia: ”Tästä pääset osal­lis­tu­maan” /​ ”ilmoit­taudu mukaan” /​ ”kerro, mitä mieltä olet”. Koukuta jo vies­tin otsi­kolla.

Vies­tin­nän apuvä­li­neet löyty­vät Brän­di­kir­jasta ja Gredistä!

Ota omak­sesi kokoo­muk­sen brän­di­kirja, jossa on muun muassa yleistä tietoa tiedot­ta­mi­sesta. Brän­di­kirja auttaa vies­tin­nän teke­mi­sessä käytän­nön esimerk­kien kautta.

Lisäksi aineis­to­pankki nimel­tään Gredi tarjoaa videoita, kuvia, kirjal­lista mate­ri­aa­lia ja esimer­kiksi muokat­ta­via esite­poh­jia kampan­join­tiin. Aineis- topan­kissa voit tehdä itsel­lesi rinta­nap­pi­poh­jia, esit­teitä tai vaik­kapa teks- tiku­via jaet­ta­vaksi sosi­aa­li­seen medi­aan.

Grediin eli Kokoo­muk­sen omaan mate­ri­aa­li­pank­kiin pääset osoit­teella kokoomus.fi/gredi

Kun olet tehnyt itsesi ja ajatuk­sesi koti­kau­pun­gis­sasi ja koti­kau­pun­kisi kehit­tä­jänä, niin mainon­nalla vain muis­tu­tat ihmi­siä sinusta ja hyvistä ideois­tasi.

Valitse mainos ja vies­tin­tä­ka­na­vat kohde­ryh­mäl­lesi sopi­vana ja tietysti budjet­tisi puit­teissa.

Onnis­tu­nutta kunta­vaa­li­kam­pan­jaa sinulle!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.2.2021

Sydän on oikealla - Graa­fi­nen ohjeis­tus

Logot ja sydän Kokoomus.kuvat.fi on kokoo­muk­sen aineis­to­pankki, josta pystyt lataa­maan omaan käyt­töön mm. Kokoo­muk­sen logot eri väreissä sekä kieli­ver­sioina Sini­sen

24.2.2021

Tee vaali­mai­nok­sia Canvalla!

Canva on netissä toimiva suun­nit­te­lu­työ­kalu, jolla teet helposti erilai­sia mainos­ma­te­ri­aa­leja niin someen kuin print­tiin! Canva tarjoaa käyt­töösi luke­mat­to­mia valmiita kuva-

9.4.2020

Opas yhdis­tyk­sen vaali­me­nes­tyk­seen

  Kokoo­mus on kunta­puo­lue Arvoisa lukija, käsis­säsi on Kansion tuot­tama kunta­vaa­lio­pas kokoo­musyh­dis­tyk­sille. Oppaan tarkoi­tuk­sena on käydä läpi ne asiat, jotka

Skip to content