Ehdok­kaan opas
- kunta­vaa­lit

63 % ihmi­sistä on sitä mieltä, että kunta­vaa­lit ovat yhtä tärkeät vaalit kuin edus­kun­ta­vaa­lit. Tutki­mus­ten mukaan äänioi­keu­te­tut pitä­vät tärkeänä vaikut­taa tervey­den­huol­lon, vanhus­ten­huol­lon, koulu­tuk­sen, ympä­ris­tön, kirjas­ton, jouk­ko­lii­ken­teen, katu­jen ja valais­tuk­sen sekä urheilu- ja liikun­ta­pal­ve­lu­jen asioi­hin omassa kunnassa. Siis ihan taval­li­siin asioi­hin, jotka vaikut­ta­vat arkeen.

Erityi­sesti nyt korona-aikaan on tärkeää luoda uskoa tule­vai­suu­teen ja tarjota kestä­viä ratkai­suja kunnan ja kunta­lais­ten selviä­mi­seksi.

Tällä oppaalla haluamme tukea sinua ideoin ja ehdo­tuk­sin sekä tutki­mus­tie­doin teke­mään onnis­tu­neen kampan­jan osana kokoo­mus­jouk­kuetta, mutta myös mahdol­li­suuk­sia menes­tyä itse ja tulla vali­tuksi hoita­maan näitä kunta-asioita luot­ta­mus­teh­tä­vässä.

Ehdok­kaan “vaali­kello” koos­tuu kahdesta vaiheesta.

1. vaihe (aina kampan­ja­vai­hee­seen asti) on ehdok­kaan itsensä ja ajatus­tensa tunne­tuksi teke­mistä sekä kampan­jan suun­nit­te­lua. Alku­vai­heessa ei ole tarve edes kertoa olevansa ehdo­kas vaan tehdä itse­ään ihmi­senä ja vaikut­ta­jana tutuksi. Vasta loppu­vuo­desta 2020 on hyvä alkaa esiin­tyä kunta­vaa­lieh­dok­kaana.

2. vaihe (kevät 2021) on varsi­nai­nen kampanja-aika eli suun­ni­tel­mien­to­teut­ta­mista käytän­nössä. Ole oma itsesi ja tapaa kunta­lai­sia, koska äänes­tä­jät halua­vat äänes­tää sellaista, johon on helppo samais­tua ja jonka on itse tavan­nut.

Onnis­tu­nutta ehdok­kuutta ja kampan­jaa!

1. Kampan­jan
teemat ja
sanoma

Aluksi kannat­taa tutus­tua ja olla mukana vaikut­ta­massa oman paik­ka­kun­nan kokoo­muk­sen vaalioh­jel­maan. Omat vaali­tee­mat voivat tulla omista koke­muk­sista (koke­mus­asian­tun­ti­juus), ammat­tio­saa­mi­sen kautta tai ihan vain kunta­lais­ten kuule­mi­sen kautta. Valitse muutama selkeä asia, joihin haluat esit­tää paran­nuk­sia kunnas­sasi. Esitä ehdo­tuk­sesi selkeästi ja konkreet­ti­sesti, mutta älä lupaa liikoja. Hyödynnä valin­nas­sasi ajan­koh­tai­sia asioita, joista kunnas­sasi keskus­tel­laan tai valmis­tel­laan.

Lisää resurs­seja perus­o­pe­tuk­seen ei kerro konkreet­ti­sesti mitä esität. Luok­ka­koot eivät saa kasvaa yli 25:n oppi­laan on jo konkreet­ti­nen ehdo­tus.

Mutta vaikka paikal­li­set asiat ovat tärkein raaka-aine, ne ovat silti vain osa vaali­sa­no­man tärkeistä ulot­tu­vuuk­sista. Laajasti ajatel­tuna vaikut­tava sanoma raken­tuu neljästä toisiinsa liit­ty­västä ulot­tu­vuu­desta:

• asia­ta­voit­teista ja ratkai­suista (joita kuvat­tiin edellä) 
• asen­teesta
• ihmi­sestä
• peri­aat­teista ja arvoista

Hyvä sanoma kertoo siis myös teke­mi­sen asen­teesta. Se voi kuvata vaik- kapa tule­vai­suusus­koa, perik­sian­ta­mat­to­muutta, toimeen tart­tu­mista, luotet­ta­vuutta, yhteis­työ­ky­kyä, huumo­rin­ta­jua, äänes­tä­jien arvos­ta­mista jne.

On tuhan­sia tapoja tuoda asenne esiin, mutta esimer­kiksi monet vaali- mainos­teks­tit tähtää­vät juuri tähän.

• Havuja, perkele!
• Asiat tykkää, kun niitä hoide­taan.
• Tule­vai­suus­tal­koot.
• Muista Marjaa sunnun­taina, Marja muis­taa sinut aina.

Toiseksi hyvä sanoma kertoo jota­kin ehdok­kaasta ihmi­senä. Äänes­tä­jät kaipaa­vat häneen muuta­kin tuntu­maa kuin mitä vaali­roo­lin kautta välit­tyy – tuntu­maa siihen, mitä hänen elämäänsä noin muuten kuuluu. Tämä on ratkai­se­van tärkeää samais­tu­mi­sen mahdol­li­suuk­sien kannalta. – Ja kunta­vaa­lit, jos mitkä, ovat vuoro­vai­ku­tuk­sen ja vertais­vies­tin­nän vaalit.

Kitey­ty­nyt esimerkki. Eräs ehdo­kas päätti lapsi­per­hei­den asemaa koske- neen tunteik­kaan (ja vielä siinä vaiheessa anonyy­min) vies­tinsä alle­kir- joituk­seen: nimim. Maalis­kuussa neljän­nen lapsen isä. Mainit­ta­koon että tuohon maalis­kuu­hun, ja vaalei­hin, oli tuol­loin vielä joku­nen viikko aikaa.

Entä arvot ja peri­aat­teet? Entä kokoo­mus?

Jo teke­mi­sen asen­teesta ja ehdok­kaan elämästä kerto­vat vies­tit kerto­vat arvoista. Niin kerto­vat myös ne asiat ja ratkai­sut, joita ehdo­kas kannat­taa. Kunta­vaa­li­sa­noma ei usein kaipaa­kaan tämän suurem­paa arvo­pu­hetta. – Eri asia on, että sano­man taus­talla pitää olla niin ylei­sin­hi­mil­li­siä kuin muita­kin kokoo­muk­selle tärkeitä peri­aat­teita.

Esimerk­kejä näistä ovat vapau­den ja vastuun erot­ta­ma­ton yhdis­telmä tai vaik­kapa mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo. Sellai­sia ovat myös vastuul­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den ja yrit­te­liäi­syy­den kannat­ta­mi­nen sekä lähim­mäi­sistä välit­tä­mi­sen ja yhteis­vas­tuul­li­suu­den arvot.

Kokoo­muk­sen Peri­aa­teoh­jelma kertoo näistä kokoo­muk­sen laajem­mista linjauk­sista – eikä se ohita nyky­ajan suuria käytän­nöl­li­siä­kään haas­teita. Jollet jo tunne tuota ohjel­maa, tutustu siihen saman tien.

Puolue tekee myös kunta­vaa­lei­hin valta­kun­nal­li­sen kunta­vaa­lioh­jel­man. Se on puolu­een aatteen ja arvo­jen mukai­nen stra­te­gi­nen opas, joka jättää tilaa kunnan omalle vaalioh­jel­malle sekä yksit­täi­sen ehdok­kaan omille vaali­tee­moille.

Miksi olen ehdolla?

Valit­se­masi vaali­tee­mat toimi­vat perus­te­luina, miksi olet ehdolla. Sen lisäksi on hyvä perus­tella valin­nat kerto­malla, miksi esität juuri niitä asioita sekä kertoa osaa­mi­ses­tasi asiaan liit­tyen (ammat­ti/­ko­ke­mus­asian- tuntijuus/​perustelut tiedolla) ”Lähei­seni sairas­tut­tua muis­ti­sai­rau­teen, opin ymmär­tä­mään omais­hoi­ta­juu­den tärkey­den.”

Lisäksi on hyvä kertoa, millaista koti­kun­taa haluaa olla raken­ta­massa. ”Haluan olla raken­ta­massa sellaista Kera­vaa, missä perus­pal­ve­lu­jen lisäksi mahdol­lis­te­taan hyviä harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia sekä yrit­tä­jille edel­ly­tyk- siä toimia.”

Kohde­ryhmä

Kunta­vaa­lieh­dok­kaana sinun on tärkeää pereh­tyä aikai­sem­piin päätök­siin kunnas­sasi ja kokoo­mus­ryh­männe linjauk­siin niissä. Varsin­kin isoissa ja merkit­tä­vissä asioissa. Mitä kokoo­mus­ryh­männe on esit­tä­nyt ja kannat­ta­nut kunnal­li­sessa päätök­sen­teossa.

Myös tule­viin asioi­hin on hyvä pereh­tyä ja osal­lis­tua mukaan valmis­te­luun. Seuraa kunta­lais­ten ”huolia/​kuumia peru­noita” ja ehdo­tuk­sia kunnan epäkoh­dista. Yleensä niitä löytyy paikal­lis­leh­den ylei­sön­osas­ton kirjoi­tuk- sista. Voit myös akti­voi­tua kysy­mään mieli­pi­teitä esimer­kiksi face­boo- kissa. Näistä on hyvä miet­tiä omia raken­ta­va­hen­ki­siä ratkai­suja tule­valle valtuus­to­kau­delle. Ennen varsi­naista kampanja-aikaa sinun on hyvä olla esillä näiden asioi­den tiimoilta kuun­nel­len, mutta myös omia näke­myk- siä esille tuoden esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sin tai järjes­tä­mällä kaikille avoi­mia keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sia. Myös yhdistys/​kunnallisjärjestö voi järjes- tää yhtei­siä tilai­suuk­sia.

Verkos­tot

Ennen varsi­naista kampanja-aikaa tee itsesi ja ajatuk­sesi tutuksi erilai- sissa verkos­toissa, omissa sekä pyydä tuttuja kutsu­maan heidän verkos- tojen tilai­suuk­siin. Verkos­to­jen jäse­nistä saat mahdol­li­sia tuki­jouk­ko­lai­sia tai äänes­tä­jiä. Tällai­sia ovat esim.

• ammat­tiyh­dis­ty­sak­tii­vit
• asuka­syh­dis­tyk­set
• autoi­lua­lan yhdis­tyk­set
• fila­te­lis­tit, numis­maa­ti­kot 
• hyvän­te­ke­väi­syys­jä­rejs­töt
• inter­net-harras­ta­jat
• kansain­vä­li­set harras­tuk­set
• kaup­pa­ka­mari, nuor­kaup­pa­ka­ma­ri­jär­jes­töt
• kunnan- ja kaupun­gin­osayh­dis­tyk­set
• keskus­telu- ja peli­seu­rat
• keuh­ko­vamma-, sydän-, aller­gia- ja syöpäyh­dis­tyk­set jne.
• koti­seu­ru­yh­dis­tyk­set, kylä­toi­minta
• koulu­jen vanhem­pai­nyh­dis­tyk­set
• kult­tuu­riyh­dis­tyk­set, kirjal­li­suus-, ja taide­seu­rat
• kuorot ja orkes­te­rit
• luon­non­suo­jelu- ja luon­to­har­ras­tus­jär­jes­töt
• maan­puo­lus­tus­jär­jes­töt
• perin­ne­kil­lat
• metsän­hoi­to­yh­dis­tyk­set
• metsä­sys­seu­rat, erän­kä­vi­jäyh­dis­tyk­set, kalas­tus­seu­rat, veto­uis­te­li­jat

• naapu­rit, kort­teli, asuni­na­lue
• nuori­so­seu­rat
• oma seniori-/elä­ke­läis­toi­minta
• omakoti-/ pien­kiin­teis­töyh­dis­tyk­set
• oppi­lai­tos­ten henki­lö­kun­nat
• oppi­las- ja yliop­pi­las­kun­nat
• paikal­li­set yhde­n­asian­liik­keet
• paikal­lis­leh­det
• partio­jär­jestö, lippu­kun­nat
• retkeily- ja venei­ly­seu­rat
• ruoka- ja juomayh­dis­tyk­set
• seura­kun­nat ja niiden toiminta
• sitou­tu­ma­ton eläke­läis­toi­minta
• sosi­aali ja tervey­sa­lan yhdis­tyk­set
• sosi­aa­li­sen median verkos­tot
• sota­ve­te­raa­nit ja -inva­li­dit
• tans­si­kou­lut ja -harras­ta­jat
• työt­tö­mien yhdis­tyk­set
• tärkeät työpai­kat ja
-yhtei­söt; yrityk­set, viras­tot, tuotan­to­lai­tok­set
• urhei­luseu­rat
• yksin­huol­ta­jat
• yrit­tä­jäyh­dis­tyk­set, kaup­pia­syh­dis­tyk­set
• ystä­vyys­seu­rat

Kohde­ryh­mien käyttö kampan­jassa

Varsi­nai­seen kampanja-aikaan eli keväälle 2021 on oltava mietit­tynä itsel­leen sopi­vat vaali­tee­mat. Enin­tään kolme kärki­tee­maa, missä on konkreet­ti­set ehdo­tuk­set kunnan asioi­den paran­ta­mi­seksi. Tämän jälkeen mieti ketkä voisi­vat olla kans­sasi samaa mieltä asiasta/​asioista. He ovat sinun kohde­ryh­mäsi kunta­vaa­leissa.

Jos teemasi on ikäih­mis­ten koti­hoi­toon pääsyn helpot­ta­mi­nen, niin toden­nä­köi­sesti kohde­ryh­mäsi ovat ikäih­mi­set, 50+ ikäi­set, joiden vanhem­mat alka­vat olla ikäih­mi­siä sekä hoiva-alan työn­te­ki­jät ja yrit­tä­jät. Vastaa­vasti jos esität koulu­jen tarvike/​oppikirjamäärärahojen lisää­mistä, niin kohde­ryh­mäsi tälle sano­malle on koului­käis­ten vanhem­mat sekä kasva­tusa­lalla työs­ken­te­le­vät. Kohde­ryh­miä sinulla voi siis olla useita ja erilai­sia teemo­jesi mukaan. Älä siis viesti kaik­kia teemoja kaikille vaan kohden­nettu teema omalle kohde­ryh­mälle. Vies­tin­tä­suun­ni­tel­massa pohdi, mitkä ovat parhaat paikat ja keinot tavoit­taa kohde­ryh­mäsi.

Kaik­kia ei voi eikä pidä miel­lyt­tää vaan rohkeasti ja selkeästi olla jota­kin mieltä ja kertoa siitä perus­tel­len ja erityi­sesti kohden­ne­tusti vali­koi­dulle kohde­ryh­mäl­lesi. Tämä ei kuiten­kaan tarkoita sitä, etteikö sinulla pidä ja saa olla vastauk­sia ja mieli­pi­teitä myös muista asioista ja tuoda niitä laajem­min­kin esille. Varsi­nai­sena kampanja-aikana kuiten­kin kannat­taa keskit­tyä omien vaali­tee­mo­jen esille tuomi­seen ja omalle/​omille kohde- ryhmälle/​ryhmille vies­tit­tä­mi­seen.

Vinkit kohde­ryh­mien tunnis­ta­mi­seen ja valit­se­mi­seen.

2. Kampan­jan
ääni­mää­rä­ta­voite

Kokoo­muk­sen tavoite vaaleissa on saada yhdessä paljon ääniä. Se ratkai- see, kuinka monta luot­ta­mus­hen­ki­lö­paik­kaa kokoo­mus kunnas­sasi saa. Yhtei­sää­ni­määrä vaikut­taa siis myös yksit­täi­sen ehdok­kaan mahdolli- suuk­siin päästä läpi.

On hyvä aset­taa itsel­leen ääni­mää­rä­ta­voite ja toimen­pi­teet sen saavutta- miseksi. Mitä aikai­sem­min aloit­taa oman näky­vyy­den vaikut­ta­jana, niin sitä parem­mat mahdol­li­suu­det on vaaleissa saada ääniä.

Kunta­vaa­leissa varmim­mat äänet tule­vat ehdok­kaan ja hänen tavoit­teensa jo tunte­vilta henki­löiltä.

• vaali­työssä jo mukana olevilta 
• suku­lai­silta
• tutta­vilta ja kave­reilta
• naapu­reilta
• kolle­goilta ja työka­ve­reilta
• oman ja perheen harras­tus­tu­tuilta 
• kohda­tuilta ihmi­siltä

Vaalia­na­lyy­sia

Jotta voit aset­taa tavoit­teita, niin selvitä ensin paljonko kokoo­mus sai kunnas­sanne viime vaaleissa yhteensä ääniä. Katso myös miltä alueilta kunnas­sasi nämä äänet tuli­vat. Onko selkeitä asui­na­lueita, missä kanna­tus on suurta ja vastaa­vasti heik­koa. Tähän löytyy tietoa mm. vaalit.fi-sivustolta ja yle.fi/vaalit

Yritä selvit­tää miksi alueel­li­set kanna­tuk­set ovat erilai­sia. Onko kampan- jaa tehty eri tavalla eri alueilla? Asuuko jolla­kin alueella kokoo­muk­sen vaali­ta­voit­teita tuke­via ihmi­siä jne. Edel­lis­ten vaalien tulok­sia tarkas­tel­taessa kannat­taa pohtia myös sitä, oliko muiden puoluei­den listoilla sellai­sia ehdok­kaita, joilla voisi olla kans­sasi suun­nil­leen saman­lai­sia kohde­ryh­miä. Mistä he saivat äänensä, voisiko vaali­työtä kohdis­taa sinne?

Kohde­ryh­mä­mai­non­nan lisäksi kannat­taa siis ottaa kokoo­muk­sen vah- van kanna­tuk­sen alueet haltuun olemalla siellä esillä ja jopa otta­malla kantaa asui­na­lu­een asioi­hin tai järjes­tä­mällä kortteli/​asuinaluetilaisuuksia.

Ääni­mää­rä­ta­voite on enem­män­kin ääni­mää­rä­ar­vio, jota sitten lähde­tään kampan­jan avulla tavoit­te­le­maan.

Lähi­piiri xxx ääntä (varmim­mat äänet)
Tuki­jou­kot xxx ääntä
Kohde­ryhmä 1 xxx ääntä (arvio äänistä)
Kohde­ryhmä 2 xxx ääntä
Kohde­ryhmä 3 xxx ääntä

Peilaa tavoit­tei­tasi aikai­sem­min vaaleissa ollei­den ääni­mää­riin.

Jos olet ensi­ker­ta­lai­nen, niin katso viime vaaleissa ensi­ker­ta­lais­ten ääni­mää­riä ja selvitä kuinka tunnet­tuja he ovat olleet entuu­des­taan ja millai­nen kampanja heillä oli. Suhteuta tavoit­teesi itseäsi vastaa­vaan tilan­tee­seen.

Jos olet ollut aikai­sem­min ehdok­kaana, niin aseta ääni­mää­rä­ta­voite parem­maksi kuin viime kerralla ja analy­soi viime vaalien saadut ääni­mää­rät alueel­li­sesti ja mieti mitä voit tehdä viime kertaa parem­min, jotta tavoi­tat mahdol­li­set äänes­tä­jät ja saat heidät vakuut­tu­maan, että sinua kannat­taa äänes­tää.

Kun ääni­mää­rä­ta­voite on asetettu, niin jo ennen kampan­jaa ja kampan­jan aikana keskitä näky­mi­nen, teke­mi­nen ja vies­tintä poten­ti­aa­li­siin äänes­tä­jiin ja heidän asui­na­lueille.

3. Aika­taulu
ja kampan­jan
etene­vät
vaiheet

Kunta­vaa­lien ”vaali­kello” on aika­jana, joka alkaa siitä hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi ja päät­tyy vaali­päi­vään. Vaali­kel­lon alku­päässä eli hetkestä kun asetut ehdok­kaaksi, sinun tulee keskit­tyä itsesi tunne­tuksi teke­mi­seen sekä kampan­jan suun­nit­te­luun. Näky­vämpi kampanja-aika sijoit­tuu vaali­kel­lossa kevää­seen 2021 ja siellä äänes­tä­jien kiin­nos­tus kampan­join­tiin alkaa vasta noin neljä viik­koa ennen varsi­naista vaali­päi­vää. Mainon­nan ja kampan­jasi huippu kannat­taa sijoit­taa sille ajalle.

Suun­nit­telu- ja toteu­tus­ka­len­teri on vaali­val­mis­tau­tu­mi­sen tärkeim­piä työka­luja. Koke­mus puhuu etene­vän, kolmi­vai­hei­sen kehys­ka­len­te­rin puolesta: ensim­mäi­nen on suun­nit­te­lun ja vies­tin­nän start­taa­mi­sen aika, toinen verkos­to­vies­tin­nän vaihe ja vasta kolmas sen ns. varsi­nai­sen – siis näky­vän vaali­kam­pan­jan aika. Tässä mallissa myös tuo vaalien aika jakau­tuu kolmeen eteen­päin vievään vies­tin­nän osuu­teen.

Toimin­nan aika­tau­lu­tus eri vaiheiksi on tärkeää, muuten tehtä­vät yllät­tä­vät ja lopulta ruuh­kau­tu­vat. Aika­tau­lu­jen lisäksi kyse on myös tehtä­vien jaka­mi­sesta. Yksi­kään ehdo­kas ei selviä vaaleista yksin ja monet tarvit­se­vat isom­man­kin autta­ja­jou­kon.

Myös ajan­käy­tön tarpeissa ehdok­kaat ja heidän kuntansa ovat erilai­sia. Pienillä paik­ka­kun­nilla valmis­tau­tu­mi­seen ja kampan­jaan kuluva aika on selvästi vähäi­sem­pää kuin suurem­missa kunnissa.

Huom. Tämä ero koskee kuiten­kin vain ajan (ja muiden voima­va­ro­jen) määrää, ei sitä mihin asioi­hin tuota aikaa pitäisi käyt­tää. Myös valmis­tau­tu­mi­sen muiden kampan­jao­suuk­sin teho­kas etene­mis­jär­jes­tys on sama ehdok­kaasta riip­pu­matta.

Alem­pana on tarkempi kuvaus valmis­tau­tu­mi­sen ja sekä näky­vän kampan­jan vaiheista. Mukana on myös aika­jana tärkeim­mistä ajan­koh­dista. Kuvauk­sista näkyy muun muassa, että paljon aikaa vievät toimet pitää aloit­taa heti kun suun­nit­telu aloi­te­taan. Samoin niissä on esitetty niin verkos­to­jen haltuun­o­ton kuin itse kampan­join­nin­kin päävai­heet.

Esimerk­kejä aikaa vievistä ja siksi heti käyn­nis­tet­tä­vistä tehtä­vistä – ja samalla asioista, joihin ehdo­kas tarvit­see muiden ihmis­ten tukea:

• vahvuuk­sien, mahdol­li­suuk­sien ja kehit­ty­mis­tar­pei­den arviointi
• aidon some­läs­nä­olon raken­ta­mi­nen (ks. eril­li­nen osuus tässä oppaassa)
• laajan tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan kokoa­mi­nen - jos siis isompi joukko on tavoit­teena
• yhteyk­sien solmi­mi­nen henki­lö­ver­kos­toi­hin, kohde­ryh­miin ja kotia­lu­eelle
• vuoro­vai­ku­tus- ja esiin­ty­mis­tai­to­jen & muiden tärkei­den asioi­den opis­kelu

Yhtey­den­pito kohde­ryh­miin on suun­ni­tel­tava niin, että se etenee nousu­joh­tei­sesti kohti ennak­ko­ää­nes­tystä ja vaali­päi­vää. Tehok­kain vaikut­ta­mi­nen ei ole mainon­taa, vaan selvästi ennen vaaleja ennalta tehtyä ja mieti­tyille henki­löille ja kohde­ryh­mille tehtyä vies­tin­tää – siksi verkos­to­vies­tin­nällä on tässä kuva­tussa toimin­ta­ta­vassa oma tärkeä osuu­tensa.

Vaalien toimen­pi­de­ka­len­teri kannat­taa siis jakaa toisi­aan seuraa­viin ajan­jak­soi­hin ja osateh­tä­viin. Näin suun­nit­telu ja enna­koiva vies­tintä tullaan aloit­ta­neeksi ajoissa.

VAIHE 1 - SUUNNITTELUN JA VIESTINNÄN STARTTI

Kokoa lähin poruk­kasi ideoi­maan, miet­ti­mään sano­maa, arvioi­maan vahvuuk­sia ja suun­nit­te­le­maan kohde­ryh­miä. Hyvät analyy­sit ja vies­tin­täi­deat tai hissi­pu­heet eivät synny kerralla, vaan sekä perus­suun­nit­te­lun että luoviin aivo­rii­hin pitää varat­tava kunnolla aikaa. Juuri nuo pala­ve­rit ja suun­nit­te­luun käyte­tyt ensim­mäi­set viikot voivat tuot­taa monet niistä ideoista ja hissi­pu­hei­den ainek­sista, joiden varassa kampanja jatkossa elää, hengit­tää ja nousee siivil­leen.

Nyt on monen muun­kin aikaa vievän tehtä­vän aloit­ta­mi­sen aika. Esimer­kiksi some­vä­li­neet ja aito läsnä­olo niissä kannat­taa panna kuntoon juuri nyt. Lähem­pänä vaaleja se on paljon vaikeam­paa. (Katso some­vies­tin­nästä eril­li­nen osuus.) Tämän suun­nit­te­lu­jak­son aikana alkaa myös laajem­man autta­ja­jou­kon, siis tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan keruu.

VAIHE 2 - VERKOSTOT VIREESEEN

Kunta­vaa­leissa ehdo­kas saa useim­mat äänensä ihmi­siltä, jotka tunte­vat hänet tai jotka ovat kuul­leet muiden häntä suosit­te­le­van. Siksi henki­lö­ver­kos­to­jen ja kohde­ryh­mien lämmi­tys on usein koko vaali­pro­jek­tin tärkein vaihe.

Mitä aiem­min vies­tin­nän osuus vaihe aloi­te­taan, sen parempi. Ihmis­ten tapaa­mi­nen ja mukaan pyytä­mi­nen sekä esimer­kiksi tilai­suus­val­mis­te­lut, julkai­sui­hin kirjoit­ta­mi­nen ym. ovat erit­täin hyödyl­listä toimin­taa, mutta ne myös vievät usein oman aikansa. Tämä on myös otol­lista aikaa tuki­hen­ki­lö­po­ru­kan laajen­ta­mi­seen. – Mikä olisi tärkeäm­pää kuin saada autta­jia ja suosit­te­li­joita juuri ehdok­kaan parhaista verkos­toista!

Verkos­to­vies­tin­nän avai­mia:

• Kerro ystä­ville, tutuille, suku­lai­sille ehdok­kuu­desta – aloita heti, puhu monelle.
• Harjoit­tele hissi­pu­heet. Mieti kontak­ti­vä­li­neet ja yhteys­tie­to­jen vaih­ta­mi­sen tapa.
• Ota oitis yhteyttä harras­tus- ja ammat­ti­ver­kos­to­jesi ihmi­siin ja sovi yhteis­työstä
• Kirjoita julkai­sui­hin, tarjoudu tilai­suuk­siin, osal­listu some­vies­tin­tään
• Älä unohda kotia­luet­tasi, sen asioita ja ihmi­siä – naapu­reita, kaup­pa­tut­tuja, yrit­tä­jiä, kahvi­la­ka­ve­reita, fb-ryhmää…
• Entä paikal­lis­lehti ja media? Esit­täydy ajoissa. Anna hyvät yhteys­tie­dot.

VAIHE 3 - NÄKYVÄN KAMPANJAN ETENEMINEN

1. Herä­tys – mielui­ten yllät­tä­mällä ja myös hyvissä ajoin. Tavoite: ehdo­kas ja ehdok­kuus hetkessä kohde­ryh­mien ja laajem­min­kin ihmis­ten ja median tietoon. Osalle äänes­tä­jistä tieto tulee nyt ensi kertaa, mutta ehdok­kaan omim­mille verkos­toille se on vahvis­ta­vaa vies­tin­tää. Heidät­hän on jo tavoi­tettu edel­tä­vällä vies­tin­nällä. Huom. Lehdet ja muut vies­ti­met veik­kaa­vat pärjää­jiä jo pari kuukautta ennen vaaleja – jo siksi­kin herä­tys­toi­met kannat­taa usein tehdä etua­jassa “varas­läh­tönä”.

2. Sano­man syven­tä­mi­nen ja kohde­kam­pan­jat, joista viimeksi sano­tut voidaan usein aloit­taa jo ennen varsi­naista vaali­ruuh­kaa.

Kohde­kam­pan­jointi: jatko sille, minkä verkos­to­jen virit­tä­mis­vaihe on jo pohjus­ta­nut. Sisäl­tönä räätä­löi­tyjä, verkos­toja, kohdea­lueita ja kohde­ryh­miä kiin­nos­ta­via vies­tejä. Ehdok­kaan perus­sa­no­maa unoh­ta­matta. Yleis­vies­tintä ja mainok­set: ehdok­kaan ydin­sa­noma ja sen perus­te­lut sekä parhaat maino­si­deat käyt­töön.

3. Loppu­ru­tis­tus – siis se kampan­jan­vaihe, jolloin kaikki muut­kin ovat liik­keellä. Kyse on kahdesta-kolmesta vaali­päi­vää edel­tä­västä viikosta. Ennak­ko­ää­nes­tyk­sen ja vaali­päi­vän aattoa­jat ja itse päivät­kin ovat tärkeitä. Ne eivät kuiten­kaan ole ainoita mahdol­li­sia näky­mi­sai­koja – muun muassa siksi, että lehtien ja somen mainos­ruuh­kat ovat tässä vaiheessa jo iso ongelma.

Kiri­huip­pu­jen viisas ajoi­tus kannat­taa arvioida koke­nei­den kampan­jan- teki­jöi­den kanssa etukä­teen. Voidaan ajatella, että esimer­kiksi nuoren ehdok­kaan pitää suun­ni­tella kaksi kiriä: toinen viidak­ko­rum­pu­jen virit­tä­mi­seksi paljon ennen varsi­naista vaaliai­kaa ja toinen aivan viime hetkille. – Näin siksi, että nuori ehdo­kas ei voi kilpailla maksul­li­sen mainon­nan määrällä, mutta hänen on ehdot­to­masti näyt­tävä myös niille, usein nuorille äänes­tä­jille, jotka ratkai­se­vat valin­tansa vasta aivan viime tipassa.

4. Apuvoi­mat
ovat tarpeen

Pyydä muutama ihmi­nen teke­mään vaali­työtä kans­sasi. Kokoa erilaista osaa­mista ja koke­musta omaa­via henki­löitä, joiden kanssa kokoon­nutte sään­nöl­li­sesti ja jaatte jokai­selle omien vahvuuk­sien mukai­sia tehtä­viä.

Pienessä kunnassa vaali­tiimi voi olla muutama henkilö, mutta isoissa kaupun­geissa on hyvä olla laajem­paa pohjaa ja vastuun­ja­koa. Useam­malla ehdok­kaalla voi myös olla yhtei­siä tiimi­läi­siä esimer­kiksi vaali­mai­nos­ten ja muiden juok­se­vien asioi­den hoita­mi­sessa.

Vinkit tuki­tii­min kerää­mi­seen ja sen hyödyn­tä­mi­seen kampan­jassa.

Varsi­nais­ten teki­jöi­den lisäksi olisi hyvä pyytää ihmi­siä mukaan ehdok­kuut­tasi suosit­te­le­vaan tuki­jouk­koon. Nämä henki­löt toimi­vat parhaim­mil­laan käve­le­vinä mainok­sina, kun suosit­te­le­vat äänes­tä­mään sinua. On paljon äänes­tä­jiä, jotka eivät tiedä ketä äänes­tää ja jos joku heidän tuttu suosit­te­lee sinua, niin silloin on mahdol­li­suus saada hänen äänensä. Suusta suuhun kulkeva viesti on paras väline tehdä myön­tei­nen vaiku­tus äänes­tä­jiin.

5. Kampan­ja­suun­ni­telma

Henki­lö­koh­tai­nen kampan­ja­suun­ni­telma sisäl­tää aika­tau­lun ja erilai­set toimen­pi­teet sen aikana. Suun­ni­tel­maan kannat­taa lait­taa tehtä­vät asiat, vastuu­hen­kilö, aika­taulu sekä mahdol­li­set kustan­nuk­set.

Kampan­ja­suun­ni­tel­man asioita:

• Pyydä muutama henkilö kampan­ja­tii­mik­sesi 
• Tiimi­läis­ten vastuu­alu­eet ja tehtä­vät
• Tapaa­mi­sa­jat
• Rahoi­tuk­sen hankinta ja käyttö
• Tapah­tu­mat
• Vies­tintä jäse­nille ja kunta­lai­sille
• Mainonta (some, esit­teet sekä lehti­mai­nonta) 
• Ehdok­kaan vaali­tee­mat ja ”vaalioh­jelma”

Resurs­sit

Ison osan kampan­jasta pystyy teke­mään talkoo­työllä ja ilman isoja kustan­nuk­sia. Rahal­li­set panos­tuk­set kuiten­kin lisää­vät näky­vyyt­täsi mahdol­li­sille äänes­tä­jil­lesi. Onneksi monia asioita voi tehdä ilman kustan­nuk­sia. Esimer­kiksi mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set ja aktii­vi­suus sosi­aa­li­sessa mediassa ovat maksut­to­mia tapoja näkyä.

Suurin osa kunta­vaa­lieh­dok­kaista rahoit­taa vaali­työnsä omista varois­taan, mutta kukaan ei tee onnis­tu­nutta vaali­työtä yksin. Suurin resurssi onkin tiimisi, joka antaa omaa aikaansa ja osaa­mis­taan kampan­jan käyt­töön.

Yrityk­sille kannat­taa tarjota tuke­mi­sen tapoja, jotka liit­ty­vät suoraan heidän omaan toimin­taansa; Leipo­molta kannat­taa pyytää pullat laskiais­ta­pah­tu­maan ja paino­ta­lolta flai­kut jaet­ta­vaksi torilla. Näky­viä mainos­paik­koja on jokai­sessa näyteik­ku­nassa pääka­dun varressa ja ne eivät maksa yrit­tä­jälle sentin sent­tiä. Kysy­mi­nen ei maksa mitään!

Laki antaa raamit talou­del­li­selle tuelle. Lain mukaan vaali­ra­hoi­tuk­sena pide­tään rahana, tava­rana, palve­luna tai muulla vastaa­valla tavalla saadut suori­tuk­set. Tukena ei kuiten­kaan pidetä tavan­omaista talkoo­työtä eikä tavan­omai­sia ilmais­pal­ve­luja.

Saat ottaa vastaan tukea sekä yrityk­siltä että yksi­tyis­hen­ki­löiltä. Samalta tuki­jalta saat ottaa tukea vastaan enin­tään 3000 euron arvosta. Et saa vastaa­not­taa tukea esimer­kiksi kunnalta, kuntayh­ty­mältä, valtion tai kunnan liike­lai­tok­selta, julki­soi­keu­del­li­selta yhdis­tyk­seltä tai säätiöltä. Jos vaali­mai­nok­sesi maksaa joku muu kuin sinä itse, maksa­jan nimi pitää näkyä mainok­sessa. Jos kampan­jan budjetti ylit­tää 800 €, valtuu­te­tuksi tai vara­jä­se­neksi vali­tun tulee tehdä vaalien jälkeen vaali­ra­hoi­tusil­moi­tus valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­tolle. Alle 800 € budje­tista riit­tää vakuu­tus budje­tin jäämi­sestä rajan alle. Lisäksi ennen vaaleja kannat­taa tehdä ennak­koil­moi­tus vaali­ra­hoi­tuk­sesta!

Mitä isom­masta kaupun­gista on kyse, sitä isompi merki­tys on talou­del­li­silla resurs­seilla kampan­jan onnis­tu­mi­sessa. Tampe­reen ja Hangon kampan­join­nissa on sekä käytän­nössä että talou­del­li­sesti isot erot. Vuoden 2012 vaaleissa 41 % kunnista yhden­kään ehdok­kaan kampanja ei ylit­tä­nyt 800 € ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den rajaa. Helsin­gissä ilmoi­tus­vel­vol­lis­ten keski- arvo nousi 5594 euroon ja Porissa keskiarvo oli 1226 €.

Tarkem­pia tietoja vaali­ra­hoi­tuk­sesta ja sen ilmoit­ta­mi­sesta löytyy laista ehdok­kaan vaali­ra­hoi­tuk­sesta.
Lisä­tie­toa sään­nöistä: www.vaalirahoitus.fi

Vinkit kampan­jan budje­toin­tiin ja tehok­ka­seen resurs­sien käyt­töön.

Budjetti

Rajal­li­nen määrä rahaa kannat­taa käyt­tää järke­västi. Alla olevaa budjet­tia voit käyt­tää suun­nit­te­lun pohjana. Jokai­seen kohtaan ei mene rahaa.

Budjet­ti­poh­jasta on ollut tarkoi­tus raken­taa sellai­nen, ettei mitään tärkeää pääse aina­kaan unoh­tu­maan suun­nit­te­lu­vai­heessa.

Mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set

Heti kun luet tämän osion, kannat­taa miet­tiä, mihin asioi­hin haluai­sit vaikut­taa paik­ka­kun­nal­lasi. Ne ovat asioita, joista kannat­taa kirjoit­taa lehteen. Ota tavoit­teeksi se, että pääset luke­maan teks­tisi lehdestä viikon tai kahden päästä!

Mieli­pi­de­kir­joi­tuk­set ovat maksu­ton keino tuoda omia kantoja esiin ja raken­taa näky­vyyttä jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lisäksi kirjoi­tus­ten saami­nen lehteen asti vaikeu­tuu merkit­tä­västi juuri vaalien alla, koska useat lehdet otta­vat käyt­töön vaali­ka­rens­sin noin kuukautta ennen vaaleja, jolloin ehdok­kailta ei julkaista kirjoi­tuk­sia ollen­kaan, tai niitä julkais­taan raja­tusti. Siksi kannat­taa olla liik­keellä ajoissa.

Muita­kin julkai­sua­lus­toja löytyy. Esimer­kiksi Uusi Suomi on verkossa toimiva blogia­lusta, jossa hyvät teks­tit saavat kohtuul­li­sesti näky­vyyttä. Toki juuri sinun kuntasi alueella näky­vyys on blogia­lus­toilla maltil­li­nen, joten kampan­jan kannalta sinun kannat­taa jakaa teks­tisi sosi­aa­li­sen median kana­vissa ja mahdol­li­sesti lait­taa vielä muutama euro mainos­ta­mi­seen.

Etsi itsel­lesi helpoin tapa kirjoit­taa. Kerää teksti-ideoita esimer­kiksi muis­ti­vih­koon tai matka­pu­he­li­men muis­ti­kir­jaan. Teks­tin kirjoit­ta­mista aloit­taes­sasi voit esimer­kiksi kirjoit­taa pari pääaja­tusta, joista voit lähteä laajen­ta­maan teks­tiä. Lisäksi kannat­taa ottaa komment­teja ja vink­kejä tutta­vilta, jos teks­tin valmiiksi saami­sessa on haas­teita. Muista myös, että lähe­tetty hieman epätäy­del­li­nen teksti tukee kampan­jaasi parem­min kuin kymme­nen lähes täydel­listä teks­tiä, jotka jäävät pöytä­laa­tik­koon!

Sosi­aa­li­sen median vies­tintä

Vies­tintä on erot­ta­ma­ton osa onnis­tu­nutta vaali­kam­pan­jaa.
Hyvä vies­tintä on jatku­vaa ja vuoro­vai­kut­teista, ei pelkäs­tään vaalien alla tapah­tu­vaa yksi­suun­taista julis­ta­mista. Tästä päivästä kunta­vaa­lei­hin asti voi tehdä vaik­kapa vuosi­kel­lon, johon kirja­taan sellai­set merk­ki­päi­vät ja tapah­tu­mat, jotka vähin­tään pitää huomioida kampan­jan vies­tin­nässä. Kaavoi­hin ei kuiten­kaan kannata kangis­tua, vaan kannat­taa tehdä rohkeita kokei­luja ja moni­puo­lista sisäl­töä. Hyödynnä muun muassa uuti­sia, kuvia, videoita ja live­lä­he­tyk­siä.

Jos yksi päivi­tys ei kerää valta­vaa määrää reak­tioita, niin ei hätää: seuraava voi kerätä jo parem­min. Hyvä vies­tintä vaatii myös pitkä­jän­tei­syyttä.

Tärp­pejä kampan­ja­vies­tin­tään

• Perusta itsel­lesi viimeis­tään nyt julki­nen Face­book-sivu, jota kuka tahansa voi seurata. Tämä tarvi­taan henki­lö­koh­tai­sen profii­lin lisäksi, koska se mahdol­lis­taa laajem­man näky­vyy­den ja muun muassa poliit­ti­sen mainon­nan teke­mi­sen.

• Mieti keskei­sim­mät kana­vasi ja pidä niistä huolta. Yksi toimiva kanava on parempi kuin kolme passii­vista. Testaa, mitkä kana­vat toimi­vat kannal­tasi parhai­ten ja pidä ne aktii­vi­sina.

• Käytä sopi­vasti hash­ta­geja (esimer­kiksi #kokoo­mus) mm. Twit­te­rissä ja Insta­gra­missa. Insta­gra­missa kannat­taa hyödyn­tää myös sijain­nin liit­tä­mistä kuviin ja videoi­hin, sillä ne edis­tä­vät sisäl­tö­jen löyty­mistä paikal­li­sesti.

• Jos tunnet videoi­den teke­mi­sen omak­sesi, kannat­taa kokeilla myös erilais­ten YouTube-sisäl­tö­jen teke­mistä. YouTube on yliver­tai­nen kanava erityi­sesti nuor­ten tavoit­ta­mi­seen.

• Ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut toisesta ihmi­sestä. Siksi myös kampan­ja­vies­tin­nässä kannat­taa tuoda esiin ihmi­siä ja persoo­nia. Hyödynnä myös arki­sia asioita ja tunnel­mia. Ole aito!

• Älä jaa pelkäs­tään raskaita teks­ti­päi­vi­tyk­siä, vaan hyödynnä poliit­tis­ten päivi­tys­ten yhtey­dessä erilai­sia kuvia ja videoita. Tuo esiin ihmi­siä ja kasvoja mieluum­min kuin tyhjiä toreja tai kokous­pa­pe­reita. Mieti kuvaa julkais­tes­sasi, haluai­sitko itse olla kuvan tilan­teessa mukana.

• Kun otat kantaa, älä piilota mieli­pi­det­täsi. Kannan­o­ton keskei­sin viesti kannat­taa lait­taa esille heti kärkeen ja vasta sen jälkeen edetä perus­te­lui­hin. Liian puudut­tava johdanto saat­taa pudot­taa kiin­nos­tu­neem­man­kin luki­jan. Minkä yhden asian haluat jättää luki­jan mieleen?

• Käy keskus­te­lua, älä pelkäs­tään pyri herät­tä­mään sitä. Vastaa sosi­aa­li­sessa mediassa tule­viin komment­tei­hin. Jos olet eri mieltä, perus­tele kohte­li­aasti oma näkö­kul­masi. Kiitä kehuista. Toisi­naan jopa mieli­pi­teen korjaa­mi­nen voi tulla kysee­seen.

• Peukuta, kommen­toi, jaa. Kun jaamme muiden yhdis­tys­ten ja kokoo­mus­lais­ten sisäl­töjä, niiden näky­vyys kasvaa ja koko jouk­kue hyötyy.

• Lisää päivi­tyk­siisi toimin­ta­ke­ho­tuk­sia: ”Tästä pääset osal­lis­tu­maan” /​ ”ilmoit­taudu mukaan” /​ ”kerro, mitä mieltä olet”. Koukuta jo vies­tin otsi­kolla.

Vies­tin­nän apuvä­li­neet löyty­vät Brän­di­kir­jasta ja Gredistä!

Ota omak­sesi kokoo­muk­sen brän­di­kirja, jossa on muun muassa yleistä tietoa tiedot­ta­mi­sesta. Brän­di­kirja auttaa vies­tin­nän teke­mi­sessä käytän­nön esimerk­kien kautta.

Lisäksi aineis­to­pankki nimel­tään Gredi tarjoaa videoita, kuvia, kirjal­lista mate­ri­aa­lia ja esimer­kiksi muokat­ta­via esite­poh­jia kampan­join­tiin. Aineis- topan­kissa voit tehdä itsel­lesi rinta­nap­pi­poh­jia, esit­teitä tai vaik­kapa teks- tiku­via jaet­ta­vaksi sosi­aa­li­seen medi­aan.

Grediin eli Kokoo­muk­sen omaan mate­ri­aa­li­pank­kiin pääset osoit­teella kokoomus.fi/gredi

Kun olet tehnyt itsesi ja ajatuk­sesi koti­kau­pun­gis­sasi ja koti­kau­pun­kisi kehit­tä­jänä, niin mainon­nalla vain muis­tu­tat ihmi­siä sinusta ja hyvistä ideois­tasi.

Valitse mainos ja vies­tin­tä­ka­na­vat kohde­ryh­mäl­lesi sopi­vana ja tietysti budjet­tisi puit­teissa.

Onnis­tu­nutta kunta­vaa­li­kam­pan­jaa sinulle!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.2.2021

Tee kunta­vaa­li­ma­te­ri­aa­leja Canvalla!

Canva on netissä toimiva suun­nit­te­lu­työ­kalu, jolla teet helposti erilai­sia mainos­ma­te­ri­aa­leja niin someen kuin print­tiin! Canva tarjoaa käyt­töösi luke­mat­to­mia valmiita kuva-

9.4.2020

Opas yhdis­tyk­sen vaali­me­nes­tyk­seen

  Kokoo­mus on kunta­puo­lue Arvoisa lukija, käsis­säsi on Kansion tuot­tama kunta­vaa­lio­pas kokoo­musyh­dis­tyk­sille. Oppaan tarkoi­tuk­sena on käydä läpi ne asiat, jotka