Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Avaako uusi liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­telma ovet liik­ku­mi­sen onnen kulta­maa­han?

Avaako uusi liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­telma ovet liik­ku­mi­sen onnen kulta­maa­han?

Julkaistu:

Liikenne- ja vies­tin­tä­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­kir­joi­tus /​ verkos­ton pj Alvar Euro

Jokai­sen ihmi­sen oma liik­ku­mi­nen on yksi eniten into­hi­moja ja herk­kyyk­siä herät­tävä asia. Tuskin kukaan on voinut vält­tyä kuule­masta jonkun toisen, tai löytä­nyt jopa itsensä ihmet­te­le­mästä edes kerran, miksi joku haluaa oikein vaikut­taa siihen kuljenko töihin autolla, pyörällä vaiko lähi­ju­nalla. Ovat­han jokai­sen tarpeet ja halut liik­kua ihmi­sillä täysin erilai­set!

On sillä kuiten­kin väliä. Jokai­sen liik­ku­mi­nen muodos­taa osan liik­ku­mi­sen massasta, ja nämä massat usein keskit­ty­vät tiet­ty­jen tapo­jen ja reit­tien varrelle. Reitit taas voivat olla hyvin­kin erilai­sia, kulke­vat­han yhdet omalla autolla, toiset julki­sella liiken­teellä, kolman­net taas kaupun­gissa asues­saan käve­le­vät. Tarpeet ovat erilai­sia, mutta suuressa kuvassa näiden yksi­löi­den liik­ku­mi­sen massa on asia, johon vaikut­ta­malla voimme parhaim­mil­laan helpot­taa ihmis­ten elämää huomat­ta­vasti.

Liiken­ne­vir­to­jen tulkit­se­mi­sella ja ohjaa­mi­sella liik­ku­mi­sesta kestä­väm­pää ja suju­vam­paa

Kun ymmär­rämme liik­ku­mi­sen nyky­ti­lan, on siihen vaikut­ta­mi­nen helpom­paa. Jo pidem­män aikaa yksi­tyi­sau­toi­lun osa Suomen koko­nais­liik­ku­mi­sesta on hieman kasva­nut, ja julki­sen liiken­teen käyttö taas polke­nut paikal­laan ja hieman jopa laske­nut.

Samalla liik­ku­mi­sen muodot ovat otta­massa harp­pauk­sia perin­tei­sistä muodoista uusiin. On synty­nyt yhteis­käyt­tö­pal­ve­luita, älylii­ken­nettä sekä uusia käyt­tö­voi­mia perin­teis­ten tilalle. Konkreet­ti­nen esimerkki eri liik­ku­mis­muo­to­jen yhdis­tä­mi­sestä on “Whim” nimi­nen palvelu, johon on yhdis­tetty esimer­kiksi pääkau­pun­ki­seu­dulla HSL:n jouk­ko­lii­kenne, kaupun­ki­pyö­rät sekä myös tietyllä summalla taksia­joja. Näin syntyy uusia mahdol­li­suuk­sia liik­kua isoissa kaupun­geissa.

Tällä hetkellä liikenne muodos­taa noin viiden­nek­sen Suomen koko­nais­pääs­töistä. Liiken­teen sisään mahtuu monen­moista liiken­ne­muo­toa ja -väli­nettä, mutta suhteel­li­sesti suurim­paan rooliin nousee yksi­tyi­sau­toi­lun tällä hetkellä muodos­ta­mat pääs­töt.

Kaikki eivät kuiten­kaan asu kort­te­lin päässä lähim­mästä ruoka­kau­pasta tai leipo­mosta. Väli­mat­kat ovat maas­samme suuret, eikä autoi­lua voida lopet­taa vain sormia napsaut­ta­malla. Se mitä voidaan kuiten­kin poli­tii­kan avulla tehdä, on vaikut­taa kestä­vien käyt­tö­voi­mien osuu­den kasvuun. Sähkön, biokaa­sun ja muiden vähä­pääs­töis­ten käyt­tö­voi­mien osuu­den kasvua on helpo­tet­tava erilai­sin keinoin.

Käyt­tö­voi­mien muut­tu­mi­nen on silti vielä monen eril­li­sen mutkan takana. Vie vielä aikaa, ennen kuin täällä kaukana pohjo­lassa sähkö­akut muodos­tu­vat kanta­mal­taan riit­tä­viksi sekä luotet­ta­viksi talvi­pak­ka­silla. Auto­ve­roa on silti lasket­tava, jotta auto­kan­taamme saatai­siin vihdoin uusiu­tu­maan vähä­pääs­töi­sem­pään suun­taan. Sähköä tai biokaa­sua on todella hankala käyt­tää, jos lataus­pis­teitä tai kaasua­se­mia ei näy eikä kuulu mailla tai halmeilla. Ilman kunnol­lista jake­lu­verk­koa on autoja hyvin hankala saada liik­keelle.

Uudella pape­rilla ongel­mat unho­laan?

Jo vuoden verran on ollut valmis­te­lussa uuden­lai­nen koko Suomen liiken­nettä käsit­te­levä suun­ni­telma. Kuten aina, uudet suun­ni­tel­mat ja rapor­tit eivät kuulosta kaik­kein kette­rim­mältä tavalta muut­taa asioita, mutta tämän suun­ni­tel­man painoarvo on huomat­tava. Siksi siihen on todella ladattu odotuk­sia, ja täysin syystä. Koko Suomen liik­ku­mista ja liiken­ne­jär­jes­tel­mää on syytä pohtia pidem­mälle.

Suun­ni­tel­man tavoit­teiksi on määri­telty kolme pain­opis­tettä: ihmis­ten mahdol­li­suu­det valita kestä­väm­piä kulku­muo­toja erityi­sesti kaupun­geissa, koko Suomen saavu­tet­ta­vuu­den ja vastaa elin­kei­no­jen, työs­sä­käyn­nin ja asumi­sen tarpei­den takaa­mi­nen sekä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sen tehok­kuu­den paran­ta­mi­nen.

Kelpo tavoit­teita kyllä, mutta ne vaati­vat todella konkreet­ti­sia keinoja rahoi­tuk­si­neen. Samalla vaarana on se, että nykyi­sellä poliit­ti­sella suun­tauk­sella lukit­tai­siin kaik­kien tule­vien poliit­tis­ten toimi­joi­den kädet seuraa­van suun­ni­tel­man tekoon asti. Se on vuorossa vasta vuonna 2033.

Aika­väli on siis huomat­ta­van pitkä. Siksi sen painoarvo on suuri, ja parla­men­taa­ri­sen valmis­te­lun kautta sovit­ta­viin suuriin hank­kei­siin on siksi pitkälle toteu­tus­vä­lille myös ymmär­ret­tä­västi varat­tava aikaa ja resurs­seja. On aina­kin kolme asiaa, jotka rapor­tista olisi syytä löytyä.

1) Nopeat raide­hank­keet.

Koko rapor­tin ensim­mäistä tavoi­tetta vastaa­maan on luotava enem­män vähä­pääs­töi­siä kulku­muo­toja. Raiteet ovat tunne­tusti liik­ku­mis­muo­tona vähä­pääs­töi­sim­mästä päästä, ja suur­ten kaupun­kien väli­seen liiken­tee­seen on luotava uusia raiteita nopeam­man ja tehok­kaam­man liik­ku­mi­sen varmis­ta­mi­seksi. Niille on luotava selkeä ja toteut­ta­mis­kel­poi­nen aika­taulu.

2) Selkeät ja toteut­ta­mis­kel­poi­set keinot fossii­lis­ten polt­toai­nei­den vähen­tä­mi­seksi.

Autoilu ei tule pois­tu­maan Suomesta mihin­kään, vaan tarve sille on jatkos­sa­kin kiis­ta­ton. Sen aikaan­saa­mia pääs­töjä on kuiten­kin pystyt­tävä leik­kaa­maan, ja siihen autta­vat uudet käyt­tö­voi­mat sekä auto­ve­ron laskun mahdol­lis­tava auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen.

3) Konkreet­ti­sia työvä­li­neitä kunnille kevyen ja julki­sen liiken­teen kehit­tä­mi­seksi.

Jotta kevyen liiken­teen sekä julki­sen liiken­teen roolia voidaan nostaa houkut­te­le­vam­maksi sekä toimi­vam­maksi kaupun­geissa ja kunnissa, se vaatii resurs­seja valtio­ta­solta lähtien. Jos bussit kulke­vat tunnin välein, on sen suosiota hankala nostaa. Siksi suun­ni­tel­masta on löydyt­tävä järke­viä ja kestä­viä linjauk­sia kaupun­kien toimin­nan tuke­mi­seksi kestä­vien kulku­muo­to­jen kasvat­ta­mi­seksi.

Keinoja kyllä löytyy, kunhan linja­taan kestä­västi

Keinoja ja tarpeita liik­ku­mi­sen kehit­tä­mi­seen siis löytyy useita. Toivot­ta­vasti pian julkais­ta­vissa rapor­tin luon­nok­sissa otetaan selkeitä kantoja oike­aan suun­taan. Ja toivot­ta­vasti minis­teri Harakka edis­tää kestä­viä ja reiluja tavoit­teita!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content