+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvitaan nyt! – kokoomus.fi
MENU
+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvitaan nyt!

+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvitaan nyt!

Julkaistu: 16.10.2018 Ympäristö

Kansain­vä­lisen ilmas­to­pa­neeli IPCC:n viikko sitten julkis­ta­masta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmistaa, että IPCC:n tarjoilema huuma pakottaa meidät polii­tikot todella vauhdit­tamaan ilmas­to­tal­koita.

Tarvit­semme tilanteen, jossa Suomen suurten puolueiden välillä vallitsee konsensus päästö­ve­rojen pitkä­jän­tei­sestä nosta­mi­sesta ja Suomen siirtä­mi­sestä pysyvästi ilmas­to­toimien nopeut­ta­mista ajavaan joukkoon EU-pöydissä.

Suosit­telen kuitenkin lämpi­mästi myös itse raporttiin tai sen 40 sivuiseen tiivis­telmään tutus­tu­mista. Siitä löytyy kiinnos­tavia huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:

1) Tutki­ja­ryhmä tulee korkealla luotta­mus­ta­solla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpe­ne­mi­sessä esiteol­liseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsen­lap­sis­tamme! Esimer­kiksi satojen miljoonien ihmisten ilmas­to­pa­ko­laisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä!

Olen ajanut ilmas­to­tal­koita 25 vuotta ja ne olivat keskeisin syy minulle kiinnostua politii­kasta. Silti minäkin olen aina perus­tellut ponnis­te­luita sillä, että meidän on oltava oikeu­den­mu­kaisia lapsen­lap­siamme kohtaan. Ja olen turhau­tu­neena jupissut, että ilmas­to­tal­koita ei oteta vakavasti, koska ihminen luonnostaan aliar­vostaa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvostaa lapsen­lapsia! Ei ole varaa puolus­tella, että kyllä he pärjäävät, kun tekniikka suo heille vallan­ku­mouk­sel­li­sesti paremman elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkit­tä­västi vaikuttaa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.

2) Lämpe­ne­misen jatku­minen kahteen asteeseen vuosi­sadan toisella puolis­kolla näyttää vääjää­mät­tö­mältä. 1,5 asteessa pysyminen edellyt­täisi tutki­joiden arviossa globaalien netto­pääs­töjen vähen­tä­mistä 40-60 prosen­tilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman paina­mista nettona hiili­neut­raa­liksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapah­tumaan.

Näillä näkymin pääsemme tuohon vähen­nys­tahtiin hädin tuskin edes Euroo­passa, missä päästöt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n päästöt ovat alle kymme­nesosa maailman päästöistä. Aasiassa, missä päästöt kasvavat kovaa vauhtia, netto­pääs­töjen puolit­ta­minen reilussa kymme­nessä vuodessa tuntuu mahdot­to­malta. 2020-luvun aikana miljardit aasia­laiset ostavat ensim­mäisen autonsa ja painavat ensim­mäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosi­sadan päästö­ke­hitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa. Afrikan osuus näyttää jäävän yllät­tävän pieneksi, muutamaan prosenttiin.

Voidaanko ajatella, että tuleva vuosi­kymmen voidaan vielä saastuttaa ja sen jälkeen spurtataan oikein kunnolla ja painetaan päästöt nollaan kun lähes­tytään vuotta 2050? Ei voida.

Hiili­dioksidi säilyy ilmake­hässä tuhansia vuosia. Kumula­tii­viset päästöt ratkai­sevat. Vuosi­kym­menen myöhäs­ty­minen tekee 1,5 asteeseen jäämisen jo erittäin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temppuja.

3) Ilmas­to­tal­koita kannattaa ehdot­to­masti kiihdyttää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Pariisin ilmas­to­ko­kouksen yhtey­dessä annetut sitou­mukset ovat viemässä 3 asteen lämpe­ne­miseen.  Vilje­ly­kel­poisen kuivan maan määrä riippuu meren pinnan korkeu­desta. Antark­tiksen ja Grönlannin sulaminen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdol­li­sesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaikutus satojen miljoonien ihmisten kykyyn tulla toimeen. Näiden jääman­nerten pysyvyyden arvioidaan järkkyvän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaihtoeh­dossa oltaisi todella liukkailla jäillä! Ja juuri niille liukkaille olemme nyt luisu­massa Pariisin sitou­musten viitoit­ta­malla tiellä!

4) Kymmenien senttien meren­pinnan nousu ja sään ääri-ilmiöiden yleis­ty­minen arvioidaan erittäin toden­nä­köi­seksi jo 1,5 asteen lämpe­ne­misen tasolla. Muutosten vaiku­tus­pii­rissä olevien ihmisten määrä kasvaa kiihty­västi tästä eteenpäin. Mitä se sitten merkitsee? Pystyykö ihmis­kunta jatkamaan kehitystä aiheu­tu­vista ongel­mista huoli­matta? Olihan 1900-lukukin suunnaton menestys, vaikka siihen mahtui kaksi maail­man­sotaa ja järkyt­tä­västi muuta väkivaltaa.

Parhaassa tapauk­sessa ihmis­kunta pystyy sopeu­tumaan kohtuul­lisin ponnis­tuksin, huonom­massa ei. Ilmaston lämpe­ne­minen on tosiasia, mutta haitat ovat epävarmoja riskejä. Tarkoit­taako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmas­to­talkoot kannattaa jättää väliin, jos vastustat myös kodin ja auton vakuut­ta­mista. Talkoisiin kannattaa osallistua, jos teet päätöksen samalla tavalla kuin ostat vakuu­tuksia.

Tiede arvioi ilmas­ton­muu­toksen kiihty­misen aiheut­tamien tuhojen toden­nä­köi­syyden niin korkeaksi, että itse ainakin ottaisin vakuu­tuksen ja panos­taisin riskien hillintään.

Mitä tehdä: Globaa­listi tarvitaan ydinvoimaa ja keino­te­koista hiilen ilmasta sitomista

Tehdessään oletuksia eri päästö­po­luista, IPCC arvioi kuitenkin myös tekno­lo­gisten ratkai­sujen skenaa­rioita, joihin liittyen muutama huomio.

Kaikissa 1,5 asteeseen jäävissä poluissa tarvitaan hiili­diok­sidia ilmake­hästä takaisin keräävä tekniikka, jolla kerätään kokoluo­kaltaan kaikkia vuodesta 2018 eteenpäin ilmaan päästet­täviä päästöjä vastaava määrä! Siinä haaste teekka­reille! Kaikissa 1,5 asteen skenaa­rioissa vaaditaan ydinvoi­malla tuotetun energian määrän monin­ker­tais­tuvan vuoteen 2050 mennessä ja kasvavan selvästi enemmän kuin uusiu­tuvan energian. Siinä mietit­tävää ydinvoiman vastus­ta­jille! Tuuli- ja aurin­ko­voima ovat tärkeitä ja yleis­tyvät onneksi joka tapauk­sessa nopeasti.

Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka

Nuo ovat globaaleja päätelmiä siitä, mitkä teot ratkai­sevat. Niissä painottuu siis Aasian tilanne. Keskeinen ero on, että meillä pohjois­maissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiili­diok­si­di­va­paasti.  Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaa­vasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fenno­voiman ydinvoimala Hanhi­kiveen tai kaksin- vai kolmin­ker­tais­tuuko Suomen tuuli­voi­ma­ka­pa­si­teetti. Suurempi ilmas­to­ky­symys meillä on se, pysty­täänkö poltta­malla tuotetun lämmön osuus puolit­tamaan Helsingin seudulla tai siirty­vätkö suoma­laiset sähkö­au­toihin jo ensi vuosi­kym­me­nellä vai vasta 2030-luvulla.

Kaupun­geissa tarvit­semme lämmön kierto­ta­louden. Lämpö­pump­pu­tek­niikan kehitys on viime vuosina avannut huikean mahdol­li­suuden hukka­läm­pöjen pienen­tä­mi­sessä murto-osaan. Poltta­malla tuotetun lämmön osuus pitää pakottaa alas. Markkinat keksivät kyllä tehok­kaimmat korvaavat ratkaisut. Pian eduskuntaan annettava halli­tuksen lakie­sitys kivihiilen kieltä­mi­sestä on potku tuohon suuntaan. Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen eriva­paudet ja nostaa lämmi­tys­polt­toai­neiden veron hiili­maksua määrä­tie­toi­sesti.

Liiken­teessä sähköis­ty­minen on ratkaisu. Sähkö­moottori on niin paljon poltto­moot­toria tehok­kaampi, että hiilellä tuote­tulla sähköl­läkin ajaminen on parempi vaihtoehto kuin bensii­nillä tankkaa­minen. Hiili­vapaa sähkö­jär­jes­telmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjois­maissa se jo lähes tehty. Liikenteen verotuk­sessa pitää yksin­ker­tai­sesti asettaa vaati­muk­seksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin poltto­moot­to­ri­auton ostaminen on aina kulut­ta­jalle edulli­sempi vaihtoehto. Auto-, ajoneuvo- ja polttoai­ne­veroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu.

Ruoan osalta siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää.

Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saarnata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvis­ruokia kiihty­västi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkai­sevat.

Pitäisikö valtion tehdä jotain ruoka­va­liolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnol­lisena päästöjen mukaan verot­ta­mista liiken­teessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiili­ja­lan­jälkeen perustuva ruokavero kuoli­nisku suoma­lai­selle eläin­ta­lou­delle? Ei välttä­mättä. Uskon, että suoma­lainen liha, maito ja muna pärjäisi kulje­tusten ja kasva­tus­ta­pojen avulla hiili­las­ken­nassa varsin hyvin brasi­lia­laiseen verrattuna. Samasta syystähän hiili­pe­rus­teinen lämmi­tys­polt­toai­neiden vero suosii kotimaista biomassaa tuonti­hiileen nähden tai fossii­lisen bensiinin vero suosii kotimaista biokaasua.

Metsä­nielut mietittävä tarkkaan

Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennen­nä­ke­mät­tömän voima­kasta keskus­telua erityi­sesti metsä­nie­luista. Hyvä niin. Huikeaa ja innos­tavaa, että aletaan laajemmin ajatella sitä, että metsäi­sissä maissa puuhun sidonta on keskeinen osa hiili­ta­setta. Tähän verrattuna IPCC:n raportti tarkas­telee nieluihin liittyviä vaihtoeh­toisia skenaa­rioita yllät­tävän vähän.

Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuu­kausina. Puhtaiden ratkai­suiden ja biota­louden minis­te­ri­ryh­mässä sovimme pari viikkoa selvi­tyk­sestä, jossa arvioidaan tarpeel­lisen nielu­po­li­tiikan polku siten, että netto­pääs­tömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Palaan omalta osalta nieluihin ja muiden Suomessa ja Euroo­passa tarvit­taviin poliit­tisiin päätöksiin lähikuu­kausina. Kokoo­muk­sessa hyväk­syimme eduskun­ta­ryhmän perus­teel­lisen käsit­telyn tuloksena lähtö­kohdat ilmas­to­lin­jauk­sil­lemme elokuussa. Niitä jalos­tetaan parhaillaan ja täyden­netty versio käsitellään puolue­hal­li­tuk­sessa joulu­kuussa. Terve­tuloa siihen työhön jos kiinnostaa!

p.s. Ja jos vielä epäilee itse ilmas­ton­muu­tosta, niin lämpe­ne­minen alkaa kyllä olla ”taivaan tosi”. Tutki­ja­pa­neeli päätyy erittäin korkealla luotta­mus­ta­solla tulokseen, että vuosien 2006-2015 lämpötila oli lähes asteen lämpi­mämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkel­linen poikkeama.

Kai Mykkänen
Sisämi­nisteri, kansan­edustaja

Kirjoitus on julkaistu alun perin Uuden Suomen Puheen­vuoro-palstalla.


Kokoomus.fi