Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ympäristö / +1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvi­taan nyt!

+1,5º jo 10-30 vuoden sisällä - tekoja tarvi­taan nyt!

Julkaistu:

Kansain­vä­li­sen ilmas­to­pa­neeli IPCC:n viikko sitten julkis­ta­masta arviosta on kohistu ja hyvä niin. Tärkeintä onkin varmis­taa, että IPCC:n tarjoi­lema huuma pakot­taa meidät polii­ti­kot todella vauh­dit­ta­maan ilmas­to­tal­koita.

Tarvit­semme tilan­teen, jossa Suomen suur­ten puoluei­den välillä vallit­see konsen­sus pääs­tö­ve­ro­jen pitkä­jän­tei­sestä nosta­mi­sesta ja Suomen siir­tä­mi­sestä pysy­västi ilmas­to­toi­mien nopeut­ta­mista ajavaan jouk­koon EU-pöydissä.

Suosit­te­len kuiten­kin lämpi­mästi myös itse raport­tiin tai sen 40 sivui­seen tiivis­tel­mään tutus­tu­mista. Siitä löytyy kiin­nos­ta­via huomioita, joista ei niin paljon ole kohistu. Tässä muutama:

1) Tutki­ja­ryhmä tulee korkealla luot­ta­mus­ta­solla tulok­seen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen raja­pyykki lämpe­ne­mi­sessä esiteol­li­seen aikaan verrat­tuna toteu­tuu jo vuosiin 2030-2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsen­lap­sis­tamme! Esimer­kiksi sato­jen miljoo­nien ihmis­ten ilmas­to­pa­ko­lai­suus on aivan nurkan takana ja tulee näky­mään useim­pien meidän omassa elämässä!

Olen ajanut ilmas­to­tal­koita 25 vuotta ja ne olivat keskei­sin syy minulle kiin­nos­tua poli­tii­kasta. Silti minä­kin olen aina perus­tel­lut ponnis­te­luita sillä, että meidän on oltava oikeu­den­mu­kai­sia lapsen­lap­siamme kohtaan. Ja olen turhau­tu­neena jupis­sut, että ilmas­to­tal­koita ei oteta vaka­vasti, koska ihmi­nen luon­nos­taan aliar­vos­taa kaukana olevia asioita. Nyt ei tarvitse arvos­taa lapsen­lap­sia! Ei ole varaa puolus­tella, että kyllä he pärjää­vät, kun tekniikka suo heille vallan­ku­mouk­sel­li­sesti parem­man elämän muutoin. Ongelma on silmillä meidän elämämme aikana. Ja voimme merkit­tä­västi vaikut­taa siihen, miten paha ongelma meihin osuu jo 10-30 vuoden päästä.

2) Lämpe­ne­mi­sen jatku­mi­nen kahteen astee­seen vuosi­sa­dan toisella puolis­kolla näyt­tää vääjää­mät­tö­mältä. 1,5 asteessa pysy­mi­nen edel­lyt­täisi tutki­joi­den arviossa globaa­lien netto­pääs­tö­jen vähen­tä­mistä 40-60 prosen­tilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maail­man paina­mista nettona hiili­neut­raa­liksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluum­min ereh­tyisi kuin tässä: ei tule tapah­tu­maan.

Näillä näky­min pääsemme tuohon vähen­nys­tah­tiin hädin tuskin edes Euroo­passa, missä pääs­töt ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa. EU:n pääs­töt ovat alle kymme­nes­osa maail­man pääs­töistä. Aasiassa, missä pääs­töt kasva­vat kovaa vauh­tia, netto­pääs­tö­jen puolit­ta­mi­nen reilussa kymme­nessä vuodessa tuntuu mahdot­to­malta. 2020-luvun aikana miljar­dit aasia­lai­set osta­vat ensim­mäi­sen autonsa ja paina­vat ensim­mäi­sen kerran jääkaa­pin päälle. Tämän vuosi­sa­dan pääs­tö­ke­hi­tys ratkais­taan nime­no­maan Aasiassa. Afri­kan osuus näyt­tää jäävän yllät­tä­vän pieneksi, muuta­maan prosent­tiin.

Voidaanko ajatella, että tuleva vuosi­kym­men voidaan vielä saas­tut­taa ja sen jälkeen spur­ta­taan oikein kunnolla ja paine­taan pääs­töt nollaan kun lähes­ty­tään vuotta 2050? Ei voida.

Hiili­diok­sidi säilyy ilma­ke­hässä tuhan­sia vuosia. Kumu­la­tii­vi­set pääs­töt ratkai­se­vat. Vuosi­kym­me­nen myöhäs­ty­mi­nen tekee 1,5 astee­seen jäämi­sen jo erit­täin vaikeaksi, vaikka sen jälkeen tekisi mitä temp­puja.

3) Ilmas­to­tal­koita kannat­taa ehdot­to­masti kiih­dyt­tää, vaikka 1,5 astetta ehkä meni jo. IPCC:n arvion mukaan Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sen yhtey­dessä anne­tut sitou­muk­set ovat viemässä 3 asteen lämpe­ne­mi­seen.  Vilje­ly­kel­poi­sen kuivan maan määrä riip­puu meren pinnan korkeu­desta. Antark­tik­sen ja Grön­lan­nin sula­mi­nen nostaisi IPCC:n mukaan meren pintaa mahdol­li­sesti jopa metrejä. Tällä olisi suora vaiku­tus sato­jen miljoo­nien ihmis­ten kykyyn tulla toimeen. Näiden jääman­ner­ten pysy­vyy­den arvioi­daan järk­ky­vän jossain 1,5 ja 2 asteen välillä. Kolmen asteen vaih­toeh­dossa oltaisi todella liuk­kailla jäillä! Ja juuri niille liuk­kaille olemme nyt luisu­massa Parii­sin sitou­mus­ten viitoit­ta­malla tiellä!

4) Kymme­nien sent­tien meren­pin­nan nousu ja sään ääri-ilmiöi­den yleis­ty­mi­nen arvioi­daan erit­täin toden­nä­köi­seksi jo 1,5 asteen lämpe­ne­mi­sen tasolla. Muutos­ten vaiku­tus­pii­rissä olevien ihmis­ten määrä kasvaa kiih­ty­västi tästä eteen­päin. Mitä se sitten merkit­see? Pystyykö ihmis­kunta jatka­maan kehi­tystä aiheu­tu­vista ongel­mista huoli­matta? Olihan 1900-luku­kin suun­na­ton menes­tys, vaikka siihen mahtui kaksi maail­man­so­taa ja järkyt­tä­västi muuta väki­val­taa.

Parhaassa tapauk­sessa ihmis­kunta pystyy sopeu­tu­maan kohtuul­li­sin ponnis­tuk­sin, huonom­massa ei. Ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen on tosia­sia, mutta haitat ovat epävar­moja riskejä. Tarkoit­taako tämä, ettei mitään kannata tehdä? Ilmas­to­tal­koot kannat­taa jättää väliin, jos vastus­tat myös kodin ja auton vakuut­ta­mista. Talkoi­siin kannat­taa osal­lis­tua, jos teet päätök­sen samalla tavalla kuin ostat vakuu­tuk­sia.

Tiede arvioi ilmas­ton­muu­tok­sen kiih­ty­mi­sen aiheut­ta­mien tuho­jen toden­nä­köi­syy­den niin korkeaksi, että itse aina­kin ottai­sin vakuu­tuk­sen ja panos­tai­sin riskien hillin­tään.

Mitä tehdä: Globaa­listi tarvi­taan ydin­voi­maa ja keino­te­koista hiilen ilmasta sito­mista

Tehdes­sään oletuk­sia eri pääs­tö­po­luista, IPCC arvioi kuiten­kin myös tekno­lo­gis­ten ratkai­su­jen skenaa­rioita, joihin liit­tyen muutama huomio.

Kaikissa 1,5 astee­seen jäävissä poluissa tarvi­taan hiili­diok­si­dia ilma­ke­hästä takai­sin keräävä tekniikka, jolla kerä­tään koko­luo­kal­taan kaik­kia vuodesta 2018 eteen­päin ilmaan pääs­tet­tä­viä pääs­töjä vastaava määrä! Siinä haaste teek­ka­reille! Kaikissa 1,5 asteen skenaa­rioissa vaadi­taan ydin­voi­malla tuote­tun ener­gian määrän monin­ker­tais­tu­van vuoteen 2050 mennessä ja kasva­van selvästi enem­män kuin uusiu­tu­van ener­gian. Siinä mietit­tä­vää ydin­voi­man vastus­ta­jille! Tuuli- ja aurin­ko­voima ovat tärkeitä ja yleis­ty­vät onneksi joka tapauk­sessa nopeasti.

Meillä haaste ei ole sähkö vaan lämpö, autot ja ruoka

Nuo ovat globaa­leja päätel­miä siitä, mitkä teot ratkai­se­vat. Niissä painot­tuu siis Aasian tilanne. Keskei­nen ero on, että meillä pohjois­maissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosent­tia syntyy jo hiili­diok­si­di­va­paasti.  Meillä haaste on lämmi­tys, liikenne ja syömi­nen. Vastaa­vasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fenno­voi­man ydin­voi­mala Hanhi­ki­veen tai kaksin- vai kolmin­ker­tais­tuuko Suomen tuuli­voi­ma­ka­pa­si­teetti. Suurempi ilmas­to­ky­sy­mys meillä on se, pysty­täänkö polt­ta­malla tuote­tun lämmön osuus puolit­ta­maan Helsin­gin seudulla tai siir­ty­vätkö suoma­lai­set sähkö­au­toi­hin jo ensi vuosi­kym­me­nellä vai vasta 2030-luvulla.

Kaupun­geissa tarvit­semme lämmön kier­to­ta­lou­den. Lämpö­pump­pu­tek­nii­kan kehi­tys on viime vuosina avan­nut huikean mahdol­li­suu­den hukka­läm­pö­jen pienen­tä­mi­sessä murto-osaan. Polt­ta­malla tuote­tun lämmön osuus pitää pakot­taa alas. Mark­ki­nat keksi­vät kyllä tehok­kaim­mat korvaa­vat ratkai­sut. Pian edus­kun­taan annet­tava halli­tuk­sen lakie­si­tys kivi­hii­len kiel­tä­mi­sestä on potku tuohon suun­taan. Tule­vina vuosina on tärkeä lopet­taa turpeen eriva­pau­det ja nostaa lämmi­tys­polt­toai­nei­den veron hiili­mak­sua määrä­tie­toi­sesti.

Liiken­teessä sähköis­ty­mi­nen on ratkaisu. Sähkö­moot­tori on niin paljon polt­to­moot­to­ria tehok­kaampi, että hiilellä tuote­tulla sähköl­lä­kin ajami­nen on parempi vaih­toehto kuin bensii­nillä tank­kaa­mi­nen. Hiili­va­paa sähkö­jär­jes­telmä on myös helpoin osa talkoita ja pohjois­maissa se jo lähes tehty. Liiken­teen vero­tuk­sessa pitää yksin­ker­tai­sesti aset­taa vaati­muk­seksi, että viimeis­tään 10 vuoden päästä muun kuin polt­to­moot­to­ri­au­ton osta­mi­nen on aina kulut­ta­jalle edul­li­sempi vaih­toehto. Auto-, ajoneuvo- ja polt­toai­ne­ve­roja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteu­tuu.

Ruoan osalta siitä ei pääse mihin­kään, että lihan osuutta pitää vähen­tää.

Minulla ei ole oikeutta eikä intoa saar­nata. Syön myös lihaa. Mutta olen kyllä alka­nut suosia kasvis­ruo­kia kiih­ty­västi ja alka­nut tottua siihen. Ilmas­ton kannalta määrät ratkai­se­vat.

Pitäi­sikö valtion tehdä jotain ruoka­va­liolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luon­nol­li­sena pääs­tö­jen mukaan verot­ta­mista liiken­teessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioi­tuun hiili­ja­lan­jäl­keen perus­tuva ruoka­vero kuoli­nisku suoma­lai­selle eläin­ta­lou­delle? Ei vält­tä­mättä. Uskon, että suoma­lai­nen liha, maito ja muna pärjäisi kulje­tus­ten ja kasva­tus­ta­po­jen avulla hiili­las­ken­nassa varsin hyvin brasi­lia­lai­seen verrat­tuna. Samasta syys­tä­hän hiili­pe­rus­tei­nen lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero suosii koti­maista biomas­saa tuon­ti­hii­leen nähden tai fossii­li­sen bensii­nin vero suosii koti­maista biokaa­sua.

Metsä­nie­lut mietit­tävä tark­kaan

Suomessa IPCC:n raportti tuotti ennen­nä­ke­mät­tö­män voima­kasta keskus­te­lua erityi­sesti metsä­nie­luista. Hyvä niin. Huikeaa ja innos­ta­vaa, että aletaan laajem­min ajatella sitä, että metsäi­sissä maissa puuhun sidonta on keskei­nen osa hiili­ta­setta. Tähän verrat­tuna IPCC:n raportti tarkas­te­lee nielui­hin liit­ty­viä vaih­toeh­toi­sia skenaa­rioita yllät­tä­vän vähän.

Vaikeita kysy­myk­siä, joihin pitää etsiä vastauk­sia Suomessa lähi­kuu­kausina. Puhtai­den ratkai­sui­den ja biota­lou­den minis­te­ri­ryh­mässä sovimme pari viik­koa selvi­tyk­sestä, jossa arvioi­daan tarpeel­li­sen nielu­po­li­tii­kan polku siten, että netto­pääs­tömme laske­vat 85-90 prosent­tia vuoteen 2050 mennessä.

Palaan omalta osalta nielui­hin ja muiden Suomessa ja Euroo­passa tarvit­ta­viin poliit­ti­siin päätök­siin lähi­kuu­kausina. Kokoo­muk­sessa hyväk­syimme edus­kun­ta­ryh­män perus­teel­li­sen käsit­te­lyn tulok­sena lähtö­koh­dat ilmas­to­lin­jauk­sil­lemme elokuussa. Niitä jalos­te­taan parhail­laan ja täyden­netty versio käsi­tel­lään puolue­hal­li­tuk­sessa joulu­kuussa. Terve­tu­loa siihen työhön jos kiin­nos­taa!

p.s. Ja jos vielä epäi­lee itse ilmas­ton­muu­tosta, niin lämpe­ne­mi­nen alkaa kyllä olla ”taivaan tosi”. Tutki­ja­pa­neeli päätyy erit­täin korkealla luot­ta­mus­ta­solla tulok­seen, että vuosien 2006-2015 lämpö­tila oli lähes asteen lämpi­mämpi kuin vuosina 1850-1900 eikä tuo ollut vain hetkel­li­nen poik­keama.

Kai Mykkä­nen
Sisä­mi­nis­teri, kansan­edus­taja

Kirjoi­tus on julkaistu alun perin Uuden Suomen Puheen­vuoro-pals­talla.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

25.3.2023

Petteri Orpo: Uusi ydin­voi­mala Suomeen

Yksi tule­van halli­tuk­sen tärkeim­mistä tehtä­vistä on vauh­dit­taa voimak­kaasti uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mista Suomeen. Kokoo­mus haluaa ydin­voi­masta tule­van halli­tuk­sen ener­gia­po­li­tii­kan kulma­ki­ven. Fortum

7.3.2023

Kai Mykkä­nen: Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta – miksi ihmeessä? Koska sähkön hinta. Koska ilmas­to­teko. Koska teol­li­set työpai­kat ja arvon­lisä. Puhtaan sähkön runsaus

Skip to content