Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kai Mykkanen Kokoomus blogi energia
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kai Mykkä­nen: Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Kai Mykkä­nen: Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta

Julkaistu:

Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta – miksi ihmeessä? Koska sähkön hinta. Koska ilmas­to­teko. Koska teol­li­set työpai­kat ja arvon­lisä.

Puhtaan sähkön runsaus on ainoa kestävä tapa pitää sähkö­las­kut edul­li­sina. Se on myös tärkein tapa vauh­dit­taa Suomen hiili­neut­raa­li­suutta. Enkä tarkoita vain ener­gian pääs­töjä, vaan sitä, että runsas puhdas sähkö avaa oven vety­ta­lou­delle, jossa emme päästä teol­li­suu­den savu­pii­puista hiiltä hara­koille vaan otamme sen talteen ja yhdis­tämme vetyyn hyöty­tuot­teiksi. Ja lopulta Suomen kehit­tä­mi­nen puhtaan sähkön suur­val­laksi on myös vuosi­kym­me­nen tärkein teol­li­suus­po­liit­ti­nen teko.

Kuka olisi muutama vuosi sitten usko­nut, että Ranualle, Lapin sisä­maa­han, suun­ni­tel­laan valta­vaa meta­no­li­teh­dasta, joka työl­lis­täisi 500 ihmistä ja loppu­tuot­teella korvat­tai­siin fossii­lista polt­toai­netta laivoissa? Ei kukaan. Ja miksi Suomen Lappiin? Koska meillä on Euroo­pan parhaat edel­ly­tyk­set puhtaan sähkön runsaalle lisää­mi­selle.

Tai kuka olisi usko­nut, että pörs­si­sähkö maksaa tammi­kuussa yhtenä päivänä 4 sent­tiä ja toisena päivänä 40 sent­tiä kilowat­ti­tun­nilta vaan sen takia, että yhtenä päivänä tuulee ja toisena ei.

Entä kuka olisi vähän aikaa sitten usko­nut, että käydes­säni Vaasassa Metsä­hal­li­tuk­sen tiimi esit­te­lisi minulle suun­ni­tel­maa huuto­kau­pata meri­tuu­li­hank­kei­den kehit­tä­mi­sa­lueita, joiden yhtei­nen sähkö­teho vastaisi koko Suomen nykyi­sen sähkön­tuo­tan­non kokoa? En minä aina­kaan. Ja tällai­seen tapaa­mi­seen kuiten­kin päädyin nyt tammi­kuussa. Ja Vaasan pake­tissa oli vain alue­ve­sille Porin ja Oulun väliin tämän vuoden huuto­kaup­paan kaavail­lut hank­keet.

Seuraava halli­tus ratkai­see paljon sen suhteen, saam­meko myötä­tuu­lesta kaiken irti fiksulla ener­gia­pa­le­tilla. Sillä vaiku­tamme sähkö­las­kui­hin paljon enem­män kuin kinaa­malla kerta­kor­vauk­sista veron­mak­sa­jan piik­kiin.

Kävin tammi­kuussa myös Harja­val­lassa. Vierailu oli sekä tosi innos­tava että tosi masen­tava. Inspi­roi­vaa oli osal­lis­tua perus­ki­ven muuraa­mi­seen Suomen ensim­mäi­selle vety­lai­tok­selle, jossa vedystä jalos­te­taan venä­läistä kaasua korvaa­vaa synteet­tistä metaa­nia. Jatkoin naapu­riin tontille, jossa saksa­lai­sen jättiyh­tiö BASF:in akku­ke­mi­kaa­li­teh­das kiil­te­lee uutuut­taan vailla mahdol­li­suutta aloit­taa tuotan­toa. Se on esimerkki solmuun menneestä lupa­pro­ses­sista, jolla on tuntuva vaiku­tus Suomen mainee­seen.

Paikal­li­nen viran­omai­nen myönsi ympä­ris­tö­lu­van, mutta korkein hallinto-oikeus palautti luvan käsit­te­lyyn. Nyt lupaa ja tehtaan järjes­te­lyitä tehdään toista kier­rosta. Ympä­ris­tö­vaa­ti­muk­set saavat olla tiukat, mutta luvi­tuk­sen pitää olla suju­vaa ja sään­tö­jen siinä määrin selviä, että viran­omai­sen tulkin­toi­hin voi luot­taa. Nyt olemme jo toden­nä­köi­sesti menet­tä­neet jatkoin­ves­toin­teja muihin maihin, koska Suomi osoit­tau­tui erityi­sen hanka­laksi. Tällai­siin meillä ei oikein ole varaa. Vastuu ei ole tuomiois­tui­men vaan lain­sää­tä­jän eli edus­kun­nan.

Seuraa­van halli­tuk­sen yksi prio­ri­teetti tulee olla inves­toin­ti­lu­vi­tuk­sen suju­vuu­den ja enna­koi­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen. Kort­tien oikein pelaa­mi­nen ei riitä suur­val­ta­pe­lissä, jos naapuri pelaa kort­tinsa nopeam­min oikein.

“Olisipa ollut rohkeutta toimia topa­kam­min”

Kulu­nut ener­gia­vuosi on ollut vaikea. Me ehdo­timme jo vuosi sitten edus­kun­ta­ryh­män linja­pa­pe­rissa keinoja, joilla sähkön ja bensan hinta­ral­lia olisi hillitty. Ener­gia­myrs­kyn ei olisi tarvin­nut riepo­tella meitä näin­kään paljon, jos olisi ollut rohkeutta toimia topa­kam­min.

Vaikut­ta­mi­nen kohdis­tuu kuiten­kin eteen­päin eikä taka­pei­liin. Tärkeintä on, mitä teemme ener­gia­mur­rok­sen seuraa­vassa vaiheessa. Suomella on vähän yllät­täen Euroo­pan parhaat kortit nousta puhtaan ener­gian suur­val­laksi! Voimme nousta voit­ta­jina, kun ener­gia­krii­sin pöly hälve­nee.

Saksa kärvis­te­lee, miten korvata Venä­jän kaasu. Me voimme oikeasti monin­ker­tais­taa Suomen sähkön­tuo­tan­non 10-20 vuodessa. Kortit pitää vaan pelata oikein.

“Tuuli­voima ei lämmitä, kun on tyyntä ja pauk­ku­pak­ka­set samaan aikaan”

Meillä on enem­män tilaa uuden suku­pol­ven tuuli­puis­toille niin maalla kuin merel­lä­kin. Siksi Euroo­pan ener­giain­ves­toi­jat katso­vat nyt pohjois­mai­hin. Sijoit­ta­jat usko­vat, että sähköä riit­täisi Suomessa edul­li­sesti myös vedyn tuotan­toon. Vetyä voidaan jalos­taa perin­tei­siin polt­to­moot­to­rei­hin polt­toai­neiksi tai kemian­teol­li­suu­den raaka-aineiksi.

Tuulesta tulee Suomen tärkein sähkön­lähde vuosi­ta­solla. Se ei kuiten­kaan yksin riitä. Tuuli­voima ei lämmitä silloin, kun on tyyntä ja pauk­ku­pak­ka­set samaan aikaan. Kulu­tus­jous­ton auto­ma­tiikka auttaa tunti­ta­son kulu­tus­piik­kei­hin esimer­kiksi sammut­ta­malla sähkö­läm­mi­tystä. Help­poja jous­to­koh­teita ei kuiten­kaan ole riit­tä­västi.

Osa toivea­jat­te­lee, että vedyn tuot­ta­mi­nen keski­tet­täi­siin halvan sähkön tuntei­hin ja se riit­täisi tasaa­maan sääriip­pu­vai­suutta. Olen keskus­tel­lut lukuis­ten hanke­joh­ta­jien kanssa, jotka ovat tilaa­massa elekt­ro­lyy­se­riä vedyn tuotan­toon. Lähes aina he sano­vat, että elekt­ro­lyy­se­riä ei saa kannat­ta­vaksi, jos sitä ei aja hyvällä käyt­tö­as­teella. Juuri kukaan ei ole ollut tilaa­massa monen päivän vety­va­ras­toa­kaan.

Vety­hank­keissa pyri­tään yleensä osta­maan sähkö kiin­teäksi sovit­tuun hintaan. Yleensä se halu­taan ostaa tuuli­voi­man tuot­ta­jalta, joka taas suojaa tuulet­to­man päivän toimi­tus­ris­kinsä sähkö­pörs­sissä. Epäi­len, ettei tämä menet­te­ly­tapa kauaa toimi, jos tuuli­voi­man osuus pohjois­mai­den sähköstä nousee kohtuut­to­man suureksi verrat­tuna säävar­maan ja säätö­ky­kyi­seen tuotan­toon.

Elekt­ro­lyy­se­rit ja vety­va­ras­tot kehit­ty­vät, mutta edul­li­sen ja puhtaan sähkön yhdis­tel­mää ei voi laskea yksin sen varaan. Valtti on sillä maalla, jonka sähkö­jär­jes­tel­mässä on tuulen rinnalla riit­tä­västi puhdasta perus­tuo­tan­toa eli ydin­voi­maa sekä säätö­voi­maa eli lähinnä vesi­voi­maa. Ruot­silla ja Norjalla on vuoris­ton vesi­voima. Meidän täytyy olla kette­rin luomaan olosuh­teet uuden ydin­voi­man tuotan­nolle.

“Aika on kypsä tehdä Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta”

Muut­tu­neessa tilan­teessa teol­li­suus ja lämmi­tys ovat nopeasti siir­ty­mässä sähköön ja sähkö­polt­toai­nei­siin. Tarvit­semme sekä uuden ison ydin­voi­ma­lan että edel­lä­kä­vi­jä­hank­keita pienem­pien modu­laa­ris­ten ydin­voi­ma­loi­den saralla.

Ener­gia­kort­tien oikein pelaa­mi­nen on tämän vuosi­kym­me­nen tärkein teol­li­suus­po­liit­ti­nen teko. Se vetää meille jalos­ta­vaa teol­li­suutta. Sen näemme jo nyt esimer­kiksi Ranuan meta­no­li­teh­taan tai Inkoo­seen suun­ni­tel­ta­van teräs­teh­taan kohdalla. Vain osa suun­ni­tel­mista toteu­tuu, mutta yksi­kään ei pysy edes pöydällä, jos usko Suomeen puhtaan sähkön monin­ker­tais­ta­jana lopah­taa.

Tavoite pitää olla sähkön ja vedyn jalos­ta­mi­nen Suomessa tuot­teiksi pääsään­tönä sen sijaan, että veisimme ener­gian kaape­lissa Saksaan. Aika on kypsä tehdä Suomesta puhtaan ener­gian suur­valta. Se on myös halvin ja kestä­vin tapa varmis­taa, ettei suoma­lais­ten tarvitse jatkossa pelätä konkurs­sia sähkö­las­kun takia.

Kai Mykkä­nen
puhtaan ener­gian nörtti lukio­lai­sesta saakka,
kokoo­muk­sen
edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

21.3.2024

Pihla Keto-Huovi­nen: “Rasis­min vastus­ta­mi­nen on meidän jokai­sen vastuulla”

Suomi on monella mitta­rilla mitat­tuna hyvä maa asua. Juuri tällä viikolla julkais­tun Maail­man onnel­li­suus­ra­por­tin mukaan Suomi on seit­se­män­nen kerran maail­man

19.3.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Miksi tasa-arvosta pitää yhä puhua väsy­mättä

Emme voi hyväk­syä maail­maa, jossa isoäi­dit pelkää­vät tyttä­riensä ja poikiensa tyttä­rillä olevan vähem­män oikeuk­sia kuin heillä oli. Tähän YK:n pääsih­tee­rin

Skip to content