Kokoomus.fi
Ympäris­tö­po­li­tiikan verkoston blogi: Ilmas­to­vastuun kanta­minen on turval­li­suus­po­li­tiikkaa

Ympäris­tö­po­li­tiikan verkoston blogi: Ilmas­to­vastuun kanta­minen on turval­li­suus­po­li­tiikkaa

Julkaistu: 24.11.17 Ohjelmatyö

Ympäris­tö­po­li­tiikan verkoston blogi

Eduskun­nassa keskus­teltiin viime viikolla opposi­tio­puo­lueiden varjo­bud­je­teista. Perus­suo­ma­laisten tarjoi­le­massa ehdotuk­sessa korostui haikailu impivaa­ra­laisen Suomen perään. Puolueen varjo­bud­jettia voisikin kuvailla ennen kaikkea kansain­vä­li­syys­vas­tai­seksi. Siinä esitettiin tuntuvia leikkauksia esimer­kiksi EU-jäsen­mak­suihin, turva­pai­kan­ha­ki­joiden kustan­nuksiin, sekä radikaaleja leikkauksia kehitys­a­pu­mää­rä­ra­hoihin.

Turva­paikka- ja maahan­muut­to­po­liit­ti­sessa keskus­te­lussa vaiku­tuksia kansal­li­sella tasolla on ruodittu lähes jokai­sesta näkökul­masta. Harvoin pysäh­dytään kuitenkaan pohtimaan, missä pakolais­vir­tojen juurisyyt ovat, ja miten voisimme niihin vaikuttaa.

Ilmas­ton­muu­toksen sosiaa­li­sista ja poliit­ti­sista vaiku­tuk­sista puhutaan liian vähän. Lähi-idässä ja Afrikassa on jo tapah­tu­ma­ketjuja, joissa poikkeuk­sel­lisen pitkät kuivat kaudet vievät ensin elannon vilje­li­jöiltä, johtavat muutto­liik­keeseen maan sisällä, työttö­myyteen ja niukkuuteen, levot­to­muuteen, konflik­teihin ja lopulta jopa sisäl­lis­sotaan. Ääriliikkeet ovat herkästi paikalla vauhdit­ta­massa yhteen­ottoja ja täyttä­mässä poliit­tisen tyhjiön.

Ilmas­ton­muu­toksen ympäris­tö­vai­ku­tukset Suomelle tulevat merkit­semään esimer­kiksi sateiden lisään­ty­mistä, havumet­sä­vyö­hykkeen vetäy­ty­mistä ja boreaa­lisen luonnon ja lajiston muutosta. Monelle luonnosta elinkei­nonsa saavalle ne tuovat toki meilläkin muutoksen.

Meidän tulisi kuitenkin ottaa huomioon myös ilmas­ton­muu­toksen sosiaa­liset ja poliit­tiset vaiku­tukset ymmär­tääk­semme, mitä ilmas­ton­muutos meille suoma­lai­sille todella tarkoittaa.

Ilmaston hallit­se­maton lämpe­ne­minen tulee muuttamaan turval­li­suus­ti­lan­net­tamme radikaa­listi. Meren­pinnan nousu ja äärim­mäinen kuivuus muuttai­sivat suuria osia maapal­losta elinkel­vot­to­miksi. Ilmas­to­pa­ko­laisten virta tulisi olemaan valta­vasti suurempaa kuin mitä nyt on nähty.

Muutto­lii­kettä hillitään parhaiten luomalla tulevai­suu­den­nä­kymiä sinne, missä niitä ei nyt ole. Se tarkoittaa koulu­tusta ja osaamisen vientiä, tukea paikal­li­selle yritys­toi­min­nalle ja inves­tointien tekemiseen, työpaik­kojen luomista, sukupuolten tasa-arvon edistä­mistä, demokra­tia­työtä ja kriisin­hal­lintaa.

Meitä jokaista tarvitaan myös kantamaan vastuuta maapallon elinkel­poi­suu­desta. Kestä­villä kulutus­va­lin­noilla voimme vähentää hiili­ja­lan­jäl­keämme ja myös kannustaa kolmansia maita ottamaan käyttöön tuotan­to­tapoja, jotka huomioivat ympäristön ja ovat sosiaa­li­sesti vastuul­lisia.

Kaikkiaan meidän on sopeu­duttava ajatukseen, että maailma on vuonna 2050 hyvin erilainen paikka. Ainakaan se ei ole vähemmän kansain­vä­linen kuin se on nyt.

Maija Uusi-Oukari
VTM, Kokoo­muksen ympäris­tö­po­li­tiikan verkoston puheen­johtaja


Kokoomus.fi