Sisäl­lys:

1. Tavoit­teet ja suun­ni­telma
2. Vaali­työ­ryhmä
3. Ehdo­kas­han­kinta
4. Vaalioh­jelma
5. Koulu­tus
6. Vies­tintä
7. Järjes­tö­toi­minta
8. Tapah­tu­mat ja tilai­suu­det
9. Kunta­po­li­tiikka
10. Talous

Kokoo­mus on kunta­puo­lue

Arvoisa lukija,

käsis­säsi on Kansion tuot­tama kunta­vaa­lio­pas kokoo­musyh­dis­tyk­sille. Oppaan tarkoi­tuk­sena on käydä läpi ne asiat, jotka jokai­sessa kokoo­musyh­dis­tyk­sessä kannat­taa kunta­vaa­lien varalta käydä läpi. Se ei ole täydel­li­nen suun­ni­telma, mutta antaa yhdis­tyk­selle paljon tukea kunta­vaa­li­val­mis­tau­tu­mi­seen.

Kunta­vaa­lit ovat valta­kun­nal­li­set vaalit, mutta ne voite­taan jokai­sessa kunnassa erik­seen. Siksi kokoo­musyh­dis­tys­ten rooli kunta­vaa­li­tu­lok­sen teke­mi­sessä on poik­keuk­sel­li­sen tärkeä. Jokai­sessa kaupun­gissa ja kunnassa on oma tapansa tehdä vaaleja, mutta on myös asioita, joissa kannat­taa hyödyn­tää parhaita käytän­töjä. Tämä opas on niiden levit­tä­mistä varten tehty.

Kunta­vaa­lit ovat Suomen tärkeim­mät vaalit.

Kunta­vaa­lit ovat Suomen tärkeim­mät vaalit. Niissä ratkais­taan se, kuinka eri puolilla Suomea arki sujuu. Hyvänä nyrk­ki­sään­tönä on se, että kaikki asiat, joita työ- tai koulu­mat­kalla näkee, on kunnan­val­tuus­ton päätök­sen­te­koon kuulu­via asioita. Jos arki sujuu, elämä rullaa hyvin. Jos taas arjen asioissa on ongel­mia, on siitä monelle ihmi­selle pään­vai­vaa.

Kokoo­mus on kunta­puo­lue. Me olemme hyviä hoita­maan taval­lis­ten ihmis­ten asioita fiksusti. Olemme hereillä, kun kunnassa tapah­tuu, ja tuomme omia ideoi­tamme pöytään kuntien kehit­tä­mi­seksi. Siellä, missä jotkut näke­vät toivot­to­muutta, kokoo­mus­lai­nen näkee mahdol­li­suuk­sia ja ratkai­sun. Siksi meitä tarvi­taan suoma­lai­sissa kunnan- ja kaupun­gin­val­tuus­toissa.

Toivot­ta­vasti tästä oppaasta on sinulle apua, kun raken­namme kokoo­muk­sesta jälleen Suomen suurinta kunta­puo­luetta!

Kunta­vaa­li­ter­vei­sin

Petteri Orpo, kokoo­muk­sen puheen­joh­taja



 

1. Tavoit­teet ja suun­ni­telma

Suun­nit­telu alkaa edel­lis­ten vaali­tu­los­ten sekä tämän hetken vahvuuk­sien ja mahdol­li­suuk­sien arvioin­nista.

Näiden perus­teella asete­taan ääni­ta­voit­teet ja tehdään muut valmis­tau­tu­mis­pää­tök­set. Arvioin­ti­tar­peet voidaan jaotella ääni­ta­voit­tei­siin, yhdis­tyk­senne vaali­val­miu­den kehit­tä­mi­seen sekä poli­tii­kan sisäl­töön liit­ty­viin kysy­myk­siin.

Ääni­mää­riä, tavoit­teita ja ehdo­kas­a­set­te­lua koskeva arviointi kannat­taa aloit­taa edel­lis­ten vaalien (sekä kunta- että edus­kun­ta­vaa­lien) tulok­sen tarkas­te­lusta.

Kokoo­muk­sen tavoite on lisätä ehdo­kas­mää­rää jokai­sessa sellai­sessa kunnassa, jossa ehdo­kas­lis­tat eivät ole olleet täysiä. Listan pituu­den kasvat­ta­mi­sen lisäksi kaikissa kunnissa on tärkeää löytää sellai­sia ehdok­kaita, joilla on näke­mystä ja koke­musta juuri nyt esillä olevista kunta­po­li­tii­kan kysy­myk­sistä. Ehdo­kas­lis­tan on hyvä olla kattava myös esimer­kiksi ammat­tien ja ihmis­ten taus­to­jen osalta.

Suun­nit­te­lun alku­vai­heen tärkein kysy­mys on: ”miten viime vaalien ehdo­kas­a­set­te­lun onnis­tu­mi­nen vaikutti vaalin tulok­seen?”. Ehdo­kas­a­set­te­luun panos­ta­mi­nen on selvästi tehok­kain keino paran­taa vaali­tu­losta.

Yhdis­tyk­sen vaali­val­miu­den arviointi

Poliit­ti­sissa kysy­myk­sissä, sekä paikal­li­sissa että koko maata koske­vissa, myös kilpai­li­joi­den analy­sointi on vält­tä­mä­töntä.
Niin yhdis­tys kuin ehdok­kaat­kin tarvit­se­vat hyvän koko­nais­ku­van siitä, missä ollaan menossa ja mitkä ovat kokoo­muk­sen vahvuu­det suhteessa muihin puoluei­siin.

Kunta­po­li­tii­kan tarkas­telu

Kunta­po­li­tii­kan tarkas­telu on hyvä aloit­taa ihmistä lähellä olevista asioista:

  • Miten kuluva vaali­kausi on suju­nut?
  • Mitä kokoo­mus on kulu­valla vaali­kau­della saavut­ta­nut?
  • Mistä kunnassa keskus­tel­laan juuri nyt?

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

2. Vaali­työ­ryhmä

Vaali­työ alkaa tarpeel­li­sella järjes­täy­ty­mi­sellä ja ehdo­kas­han­kin­nalla, jota tehdään useim­missa kunnissa ehdo­kas­lis­to­jen jättä­mi­seen asti.

Suurem­missa kunnissa kokoo­muk­sen vaali­työn johta­mi­sesta vastaa kunnal­lis­jär­jestö. Niissä kunnissa, joissa kunnal­lis­jär­jes­töä ei ole, vastuu on kokoo­muk­sen paikal­li­syh­dis­tyk­sillä yhdessä. Kunta­ta­son toimi­joilla ovat tukena sekä piiri­jär­jestö että puolue.

Nimet­kää eril­li­nen vaali­työ­ryhmä kunnal­lis­jär­jes­tön tai kokoo­musyh­dis­tyk­sen halli­tuk­sen avuksi valmis­te­le­maan toimin­taa ja hoita­maan vaalien käytän­nön järjes­te­lyt. Eril­li­sen vaali­työ­ryh­män nimeä­mi­nen koros­taa tehtä­vän projek­ti­luon­netta ja tieto hank­keen rajal­li­sesta kestosta antaa osal­lis­tu­jille voimia työhön. Kerät­kää työryh­mään kaikki saata­vissa oleva järjes­töl­li­nen ja kunta­po­liit­ti­nen tieto­taito moni­puo­li­sesti mukaan. Mitä katta­vam­min poliit­ti­nen ja järjes­töl­li­nen osaa­mi­nen on edus­tettu vaali­työ­ryh­mässä, sitä toden­nä­köi­sem­pää menes­ty­mi­nen on.

Esimerkki vaali­työ­ryh­män raken­ta­mi­sesta:

Organisoituminen vaaleissa, esimerkki 1

Vaali­työ­ryh­män tehtä­vät

Vaali­työ­ryh­mää johtaa nimetty vaali­pääl­likkö. Vaali­työ­ryhmä vastaa suun­ni­tel­mien valmis­te­lusta, toimen­pi­tei­den ja kampan­jan jalkaut­ta­mi­sesta, toteu­tuk­sen seuran­nasta ja kaiken kaik­ki­aan vaali­työn johta­mi­sesta. Työn ja osaa­mi­sen jaka­mi­seksi se voi nimetä vastuu­hen­ki­löitä tai työryh­miä.

Ylior­ga­ni­soi­tu­mista kannat­taa vält­tää.

Ylior­ga­ni­soi­tu­mista kannat­taa vält­tää. Kunnan koko ja teki­jöi­den määrä vaikut­ta­vat työn­ja­koon. Orga­ni­saa­tiota on oltava valmis tarpeen mukaan muut­ta­maan vaali­työn edetessä.

Organisoituminen vaaleissa, esimerkki 2

Ehdo­kas­lis­tan jättä­mi­nen

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus nimeää sen yhdis­tyk­sen, joka aset­taa kokoo­muk­sen ehdok­kaat kunnas­sasi. Ehdok­kaat aset­tava yhdis­tys nimeää ja valtuut­taa vaalia­sia­mie­hen tehtä­väänsä. Vaalia­sia­mie­hen valtuu­tuk­sen alle­kir­joit­ta­jien tulee olla yhdis­tys­re­kis­te­rissä olevat viral­li­set yhdis­tyk­sen nimen­kir­joit­ta­jat. Kysei­nen yhdis­tys tulee saamaan puolu­eelta ehdo­kas­lis­tan jättä­mi­seen liit­ty­vät asia­kir­jat ja ohjeet.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

3. Ehdo­kas­han­kinta

Ehdo­kas­han­kin­nassa ei kannata jäädä odot­ta­maan kiirettä, vaan toimia ajoissa. Kunta­vaa­lien menes­tyk­se­käs ehdo­kas­han­kinta on pitkä prosessi.

Liik­keellä on oltava mielui­ten jopa etua­jassa. Hyvissä ajoin aloit­ta­mi­nen takaa, että ehdo­kas­lis­talle saadaan edus­tava ja laaja joukko kunta­lai­sia. Vaikka määrä ei yleensä korvaa laatua, kunta­vaa­leissa ehdo­kas­jou­kon kasvat­ta­mi­nen takaa myös ääni­mää­rän kasvun.

Onnis­tu­nut ehdo­kas­han­kinta vaatii suun­ni­tel­mal­li­suutta ja selkeää työn­ja­koa. Suun­nit­telu kannat­taa aloit­taa hahmot­te­le­malla, millai­nen olisi kuntasi paras mahdol­li­nen ehdo­kas­lista. Ehdok­kai­den hank­ki­mi­seen kannat­taa tehdä selkeä työn­jako, jotta jokai­nen tietää ketä kysyä. Kun työn­jako ja suun­ni­tel­mat ovat kunnossa, on aika tart­tua toimeen.

HUOM! Kun paikal­li­nen kokoo­mus­toi­minta on houkut­te­le­vaa sekä vakuut­ta­vaa, niin myös sitä kautta uudet ihmi­set kiin­nos­tu­vat ehdok­kuu­desta. Järjes­tä­kää kaikille avoi­mia tapah­tu­mia ja tilai­suuk­sia. Päivit­tä­kää netti- ja face­book -sivut kuntoon sekä kerto­kaa valtuus­to­ryh­män linjauk­sista kirjoit­ta­malla mieli­pi­de­kir­joi­tuk­sia ja jäsen­kir­jeitä.

Kenelle ehdok­kuutta kannat­taa tarjota?

Kokoo­muk­sen ehdok­kaiksi kysyt­tä­vien joukko alkaa muodos­tu­maan tarjoa­malla ehdok­kuutta puolu­een jäse­nille ja heidän ehdot­ta­mil­leen ihmi­sille. Seuraava tarkas­te­lusuunta ovat edus­kun­ta­vaa­leissa kokoo­muk­sen ehdok­kaina ollei­den tuki­jou­kot ja heidän lähi­pii­rinsä. Aiem­min vaaleissa tavalla tai toisella mukana olleet ihmi­set ovat toden­nä­köi­sesti kiin­nos­tu­neita autta­maan jatkos­sa­kin, joko aset­tu­malla itse ehdolle tai tule­malla mukaan vaali­toi­min­taan. On tärkeää, että ehdok­kaana on ihmi­siä, joilla on näke­mystä ja koke­musta juuri nyt esillä olevista kunta­po­li­tii­kan kysy­myk­sistä.

Ehdo­kas­ha­rava – oiva keino kartoit­taa ehdok­kaita

Ehdo­kas­lista tulee saada alueel­li­sesti, amma­til­li­sesti ja ikära­ken­teel­taan sellai­seksi, että jokai­sella äänes­tä­jällä on mahdol­li­suus löytää sieltä juuri itselle sopiva ehdo­kas. Tähän tavoit­tee­seen pääse­mi­seksi kuntaa ja sen asuk­kaita kannat­taa tarkas­tella pienem­pinä koko­nai­suuk­sina. Missä ihmi­set kokoon­tu­vat harras­ta­maan – onko siellä poten­ti­aa­li­sia ehdok­kaita? Missä ihmi­set käyvät töissä, missä senio­ri­väki tapaa toisi­aan, entä nuorem­mat polvet? Tätä tarkas­te­lu­ta­paa kutsu­taan ehdo­kas­ha­ra­vaksi.

Ehdokasharava

Ehdo­kas­so­pi­mus ja tehtä­vään sitou­tu­mi­nen

Jokai­sen ehdok­kaaksi nimet­tä­vän kanssa tehdään ehdo­kas­so­pi­mus. Sopi­muk­sessa ehdo­kas antaa suos­tu­muk­sensa ehdok­kaaksi kunta­vaa­leissa ja kunnal­lis­ten luot­ta­mus­toi­mien vastaa­not­ta­mi­seen. Hän sitou­tuu pereh­ty­mään puolu­een voimassa oleviin ohjel­miin ja keskei­siin päätök­siin sekä noudat­ta­maan niitä.

Ehdo­kas­si­tou­muk­sessa on kään­tö­puo­lella (ehdok­kaalle annet­ta­vassa punai­sessa osassa) kunta­vaa­lien vaali­lu­paus, johon ehdo­kas sitou­tuu.

Ehdo­kas sitou­tuu noudat­ta­maan vaali­työs­sään ja kunnal­lis­po­li­tii­kassa hyviä tapoja ja vält­tä­mään puoluetta tai sen luot­ta­mus­hen­ki­löitä vahin­goit­ta­vaa toimin­taa.

Ehdo­kas sitou­tuu toimi­maan yhteis­ten peri­aat­tei­den toteut­ta­mi­seksi yhteis­työssä puolueyh­tei­sön ja valtuus­to­ryh­män kanssa sekä kuulu­maan valtuu­tet­tuna kokoo­muk­sen valtuus­to­ryh­mään. Näin siis myös niiden ehdok­kai­den osalta, jotka eivät ole kokoo­muk­sen jäse­niä.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

4. Vaalioh­jelma

Vaalioh­jelma: toimi­via kokoo­mus­lai­sia ratkai­suja ihmi­sen arki­päi­vän ongel­miin.

Kokoo­muk­sen paikal­li­set kunta­vaa­li­ta­voit­teet ovat muuta­man rivin mittai­nen kirjaus tai se voi olla laajempi asia­kirja. Nimel­tään se voi olla vaalioh­jelma, kuntaoh­jelma, kunnan kehit­tä­mis­oh­jelma tai vaik­kapa Toivo­tee­sit. Muodol­taan se voi olla myös video, sarja­kuva tai esimer­kiksi kuva­kol­laasi. Vain mieli­ku­vi­tus on rajana. Kyseessä on joka tapauk­sessa kokoo­muk­sen ehdo­kas­lis­tan tuote­se­loste, johon tutus­tu­malla äänes­täjä saa tietää, mitä hän äänel­lään saa.

Miten vaalioh­jel­maa voisi valmis­tella? Tässä muuta­mia esimerk­kejä:

  • Mikke­lissä kunta­lai­silta kysyt­tiin verkossa tapah­tu­valla kyse­lyllä muun muassa ”mikä kunnas­sasi tekee sinusta ylpeän”, ”mitkä ovat tule­vai­suu­den menes­tys­te­ki­jät” ja ”mikä on tärkeintä kunnas­sasi arjen suju­vuu­den kannalta”. Saman­lai­sen kyse­lyn voi toteut­taa minkä­ko­koi­nen kokoo­mus­kunta tahansa ja maksut­to­masti, avun tarjoaa Kansal­li­nen Sivis­tys­liitto.
  • Oulun kokoo­muk­sen kaupun­kioh­jel­maksi kutsuttu kunta­vaa­lioh­jelma tehtiin puolen vuoden aikana ja siinä käytet­tiin apuna sekä työpa­joja ja työryh­miä. Näin saatiin mukaan yhdis­tys­ten jäse­niä, jotka eivät muutoin olleet aktii­vi­sesti mukana toimin­nassa. Mukaan tuli myös kunta­lai­sia, jotka eivät olleet puolu­een jäse­niä.
  • Pirk­ka­lassa kaik­kien valtuus­to­ryh­mien yhtei­sesti hyväk­symä valtuusto-ohjelma ansait­see myös mainin­nan

Tärkeim­mät ja äänes­tä­jää eniten kosket­ta­vat tavoit­teet löyty­vät ihmistä lähellä olevista asioista.

Tärkeim­mät ja äänes­tä­jää eniten kosket­ta­vat tavoit­teet löyty­vät ihmistä lähellä olevista asioista. Hyvin valmis­teltu kuntaoh­jelma antaa parhaat lähtö­koh­dat koko vaali­kau­den kestä­välle koti­kun­nan kehit­tä­mis­työlle ja se toimii koko vaali­kau­den kokoo­muk­sen kunta­po­liit­ti­sena ohje­nuo­rana.

Pirkkalan valtuusto-ohjelma visualisoituna: asenne, ympäristö, talous, hyvinvointi ja työ

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

5. Koulu­tus

Kokoo­musyh­dis­tyk­sillä on vastuu ehdok­kai­den koulut­ta­mi­sesta ja opas­ta­mi­sesta.

Moni ehdok­kuutta harkit­seva arkai­lee ehdok­kaaksi ryhty­mistä, koska hän pelkää, ettei olisi ”pätevä” tai ”valmis” ehdok­kaaksi. Ehdok­kaaksi aset­tu­mi­sen kynnys madal­tuu, kun pystymme tarjoa­maan pereh­dy­tystä kunnan toimin­taan ja luot­ta­mus­teh­tä­vän hoitoon. Siis mikä on kokoo­mus, miten kunta toimii ja kuinka toimia päätök­sen­teossa.

Koulutuksen tehtävä on antaa apua ehdokashankintaan, valmentaa ehdokkaita ja tukea koko järjestön vaalityötä

Kunta­vaa­li­kou­lu­tuk­sen ylei­set tehtä­vät

Vaalei­hin liit­ty­vää koulu­tusta järjes­tä­vät piiri­jär­jestö ja paikal­li­set yhdis­tyk­set sekä kunnal­lis­jär­jestö yhteis­työssä Kansion kanssa. Piiri­taso huoleh­tii erityi­sesti yhdis­tys­ten ja kunnal­lis­jär­jes­tön johdon sekä vaali­työ­ryh­mien koulu­tuk­sesta.

Koulu­tus tukee hyvän vaali­tu­lok­sen saavut­ta­mista monella tavalla.

Pereh­dy­tystä kunnan toimin­taan

Ehdok­kai­den ja heidän vaali­tii­miensä koulut­ta­mi­sen tavoit­teena on poliit­ti­sen tiedon ja osaa­mi­sen vahvis­ta­mi­nen sekä käytän­nön­vä­li­nei­den tarjoa­mi­nen kampan­jan suun­nit­te­lusta aina toteu­tuk­seen. Päämää­ränä on myös tukea hyvän yhteis­hen­gen muodos­tu­mista sekä auttaa jokaista ehdo­kasta omaan parhaa­seen suori­tuk­seensa.

Perehdytystä kunnan toimintaan: mitä on kokoomus, kuinka toimin päättäjänä ja kuinka kunta toimii?

Ehdo­kas­kou­lu­tuk­sen paikal­li­nen sisältö

Kunnal­lis­po­liit­ti­seen toimin­taan liit­ty­vän koulu­tuk­sen sisäl­löl­li­nen asian­tun­te­mus ja toteut­ta­mis­vas­tuu ovat paikal­li­silla toimi­joilla. Neuvo­kaa ehdok­kaita paikal­li­sissa asioissa, anta­kaa tietoa ja tukea ja välit­tä­kää tietoa kaikille ehdok­kaille. Kunta­vaa­leissa kunnan tai kaupun­gin asiat ovat huomion keski­pis­teenä. Kokoo­mus tekee valta­kun­nal­li­sesti kunta­vaa­li­kam­pan­jan, mutta varsi­nai­nen poli­tiikka tehdään kunnissa, kuntien omista lähtö­koh­dista ja tilan­teista katsoen.

Ehdokaskoulutuksen paikallinen sisältö: kunnan budjetti, tärkeimpien hallinnonalojen erikoisillat, vaalitavoitteet 2021–2025, kampanjointi, valtuuston kokousvierailu

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

6. Vies­tintä

Vies­tintä on erot­ta­ma­ton osa yhdis­tyk­sen toimin­taa. Kaikesta yhdis­tyk­sen toimin­nasta voi tehdä vies­tin­tää.

Hyvä vies­tintä on jatku­vaa ja vuoro­vai­kut­teista, ei pelkäs­tään vaalien alla tapah­tu­vaa yksi­suun­taista julis­ta­mista. Aktii­vi­nen vies­tintä lisää yhdis­tyk­sen kiin­nos­ta­vuutta.
Yhdis­tyk­sen vies­tintä on syytä suun­ni­tella yhtä tarkasti kuin muukin yhdis­tyk­sen toiminta. Kunta­vaa­leja ajatel­len voi tehdä vaik­kapa vuosi­kel­lon, johon kirja­taan sellai­set merk­ki­päi­vät ja tapah­tu­mat, jotka vähin­tään pitää huomioida yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä. Kaavoi­hin ei kuiten­kaan kannata kangis­tua, vaan yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä voi tehdä myös rohkeita kokei­luja.

Esimer­kiksi sosi­aa­li­sen median kana­vissa on vain kokeil­tava erilai­sia sisäl­töjä saadak­seen selville, mikä toimii. Jos yksi päivi­tys ei kerää valta­vaa määrää reak­tioita, niin ei hätää: seuraava voi kerätä jo parem­min. Hyvä vies­tintä vaatii myös pitkä­jän­tei­syyttä.

Muuta­mia tärp­pejä yhdis­tyk­sen vies­tin­tää varten:

  • Jokai­nen kokoo­mus­lai­nen on vies­tijä. Kun olemme vuoro­vai­ku­tuk­sessa ihmis­ten kanssa, kerromme jatku­vasti tari­naa siitä, millai­nen kokoo­mus on ja mitä se tavoit­te­lee.
  • Ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut toisesta ihmi­sestä. Siksi myös yhdis­tyk­sen vies­tin­nässä kannat­taa tuoda esiin ihmi­siä orga­ni­saa­tioi­den takaa. Hyödynnä myös arki­sia asioita ja tunnel­mia. Ole aito!
  • Älä jaa pelkäs­tään raskaita teks­ti­päi­vi­tyk­siä, vaan hyödynnä poliit­tis­ten päivi­tys­ten yhtey­dessä erilai­sia kuvia ja videoita. Tuo esiin ihmi­siä ja kasvoja mieluum­min kuin tyhjiä toreja tai kokous­pa­pe­reita. Mieti kuvaa julkais­tes­sasi, haluai­sitko itse olla kuvan tilan­teessa mukana.
  • Kun otat kantaa, älä piilota mieli­pi­det­täsi. Kannan­o­ton keskei­sin viesti kannat­taa lait­taa esille heti kärkeen ja vasta sen jälkeen edetä perus­te­lui­hin. Liian puudut­tava johdanto saat­taa pudot­taa kiin­nos­tu­neem­man­kin luki­jan. Minkä yhden asian haluat jättää luki­jan mieleen?
  • Käy keskus­te­lua, älä pelkäs­tään pyri herät­tä­mään sitä. Vastaa sosi­aa­li­sessa mediassa tule­viin komment­tei­hin. Jos olet eri mieltä, perus­tele kohte­li­aasti oma näkö­kul­masi. Kiitä kehuista. Toisi­naan jopa mieli­pi­teen korjaa­mi­nen voi tulla kysee­seen.
  • Mieti keskei­sim­mät kana­vasi ja pidä niistä huolta. Yksi toimiva kanava on parempi kuin kolme passii­vista. Oli kyse sitten sähkö­pos­titse lähe­tet­tä­västä yhdis­tys­kir­jeestä tai Face­book-vies­tistä, niin testaa mikä toimii ja pidä se aktii­vi­sena.
  • Peukuta, kommen­toi, jaa. Kun jaamme muiden yhdis­tys­ten ja kokoo­mus­lais­ten sisäl­töjä, niiden näky­vyys kasvaa ja koko jouk­kue hyötyy.
  • Lisää päivi­tyk­siisi toimin­ta­ke­ho­tuk­sia: ”Tästä pääset osal­lis­tu­maan” /​ ”ilmoit­taudu mukaan” /​ ”kerro, mitä mieltä olet”. Koukuta jo vies­tin otsi­kolla.

Vies­tin­nän apuvä­li­neet löyty­vät Brän­di­kir­jasta ja Gredistä

Ota omak­sesi kokoo­muk­sen brän­di­kirja, jossa on muun muassa yleistä tietoa tiedot­ta­mi­sesta. Brän­di­kirja auttaa vies­tin­nän teke­mi­sessä käytän­nön esimerk­kien kautta.
Lisäksi aineis­to­pankki nimel­tään Gredi tarjoaa videoita, kuvia, kirjal­lista mate­ri­aa­lia ja esimer­kiksi muokat­ta­via esite­poh­jia kampan­join­tiin. Aineis­to­pan­kissa voit tehdä itsel­lesi rinta­nap­pi­poh­jia, esit­teitä tai vaik­kapa teks­ti­ku­via jaet­ta­vaksi sosi­aa­li­seen medi­aan.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

7. Järjes­tö­toi­minta

Paikal­li­sen kokoo­musyh­dis­tyk­sen tapah­tuma on usein myös jäse­nen ensim­mäi­nen koske­tus puolue­toi­min­taan.

Yhdis­tyk­senne tapah­tu­ma­tar­jon­nan on oltava laajaa ja moni­puo­lista. Tapah­tu­ma­ka­len­te­rin laati­mi­nen puoleksi vuodeksi tai vuodeksi kerral­laan auttaa yhdis­tys­tänne huoleh­ti­maan, että jokai­sella vuoden neljän­nek­sellä yhdis­tyk­sellä on jäse­nis­tölle suun­nat­tua toimin­taa.

Keskus­te­lu­ti­lai­suu­det, rento­hen­ki­set illa­nis­tu­jai­set sekä erikoi­set­kin kampan­ja­tem­pauk­set sitout­ta­vat jäse­net yhdis­tyk­sen toimin­taan niin vaalien alla kuin niiden välissä. Keskus­te­lu­ti­lai­suu­det kampanja-aikana toimi­vat myös vaali­työtä tuke­vina poliit­ti­sina tilai­suuk­sina. Olkaa aktii­vi­sia – NYT!

Runsaalla tapah­tu­ma­tar­jon­nalla vies­ti­tään kokoo­muk­sen aktii­vi­suu­desta kunnassa. Yhdis­tyk­senne voi myös järjes­tää täysin poli­tii­kan ulko­puo­lella olevia tempauk­sia. Voitte vaik­kapa kutsua kansan­edus­ta­jan kans­sanne juok­su­len­kille tai käydä tutus­tu­massa kunnan museoon.

Esimerk­kejä:

  1. Turun Kansal­lis­seura on järjes­tä­nyt sään­nöl­li­siä Vaikut­ta­ja­foo­rumi -nimi­siä keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sia paikal­li­sessa kuppi­lassa, joihin kutsu­taan paikal­li­sia vaikut­ta­jia ja kaupun­gin­val­tuu­tet­tuja keskus­te­le­maan poli­tii­kasta.
  2. Hämeen­lin­nassa Häti­län Kokoo­mus otti osaa keskus­tan kehit­tä­mis- ja tori­park­ki­kes­kus­te­luun järjes­tä­mällä ylei­sö­ti­lai­suu­den ja lähetti tilai­suu­den vielä FB:n kautta livenä. Kuuma aihe, josta käydään laajaa keskus­te­lua. Sopi hyvin yhden paikal­li­syh­dis­tyk­sen tilai­suu­den aiheeksi.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

8. Tapah­tu­mat ja tilai­suu­det

Kaikki kokoo­muk­sen järjes­tä­mät tapah­tu­mat on suun­ni­tel­tava myös kunta­vaa­lien näkö­kul­masta.

Kunta­vaa­lien näky­vin kampan­jointi keskit­tyy perin­tei­sesti viimei­siin viik­koi­hin ennen vaaleja. Kaikki tuona aikana järjes­tet­tä­vät tilai­suu­det on suun­ni­tel­tava hyvissä ajoin ennak­koon.

Tapah­tu­mien suun­nit­te­lu­vai­heessa on hyvä miet­tiä, ovatko kaikki kampan­jan kohde­ryh­mät, kohdea­lu­eet ja asia­ta­voit­teet tulleet jonkun järjes­tet­tä­vän tapah­tu­man kautta otetuksi huomioon.

Vink­ki­lista tapah­tu­mien suun­nit­te­luun:

  • Mikä on tapah­tu­man tavoite?
  • Kenelle tapah­tuma järjes­te­tään?
  • Millai­nen (asia)sisältö tapah­tu­massa on?
  • Milloin ja missä tapah­tuma järjes­te­tään?
  • Miten tapah­tuma tukee ehdo­kas­han­kin­taa?
  • Miten tapah­tuma tukee kokoo­muk­sen tavoit­tei­den esit­te­lyä?
  • Miten tapah­tuma tukee uusien ideoi­den kerää­mistä?
  • Miten tapah­tuma tukee vaali­työn varain­han­kin­taa?
  • Kuinka kohde­ryhmä tavoi­te­taan?
  • Mikä on tapah­tu­man budjetti?
  • Työn­jaon orga­ni­sointi?

Tärkeim­mät tilai­suu­det pitää heti merkitä niin yhdis­tyk­sen kuin ehdok­kai­den­kin omiin vaali­ka­len­te­rei­hin.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

9. Kunta­po­li­tiikka

Hyvään vaali­tu­lok­seen vaikut­ta­vat ne päätök­set, joita kokoo­mus­lai­set kunnissa teke­vät. Niissä näkyy, miten yhtei­siä asioi­tamme on hoidettu.

On tärkeää, että kokoo­mus­lai­sia saavu­tuk­sia noste­taan esiin niin sosi­aa­li­sessa mediassa, verkossa kuin paikal­lis­leh­dis­sä­kin ja lähem­pänä vaaleja muis­tu­te­taan niistä: ”Vuosi sitten hyväk­syt­tiin kokoo­muk­sen aloite luku­tai­don edis­tä­mi­sestä…”.

Yhdis­tyk­senne on syytä palata edel­lis­ten vaalien vaali­ta­voit­tei­siin ja katsoa, mitkä niistä ovat toteu­tu­neet tai edis­ty­neet kulu­neen valtuus­to­kau­den aikana. Saavu­tus­ten lisäksi on myös visioi­tava tule­vaa: mitkä asiat kunnassa toimi­vat ja mitä tulisi kohen­taa? Mitä käytän­nön asioita kokoo­mus tekisi, jotta kunta­lais­ten elämä helpot­tuisi ja para­nisi?

Yhdis­tyk­senne voi tehdä rohkei­ta­kin avauk­sia ja valtuus­toa­loit­teita yhteis­työssä kokoo­muk­sen valtuu­tet­tu­jen kanssa. Kunta­lai­sille tulee välit­tää vies­tiä siitä, että meillä on halu vaikut­taa. Myös avauk­sista ja aloit­teista, jotka eivät ole vielä eden­neet, on hyvä kertoa: ”Kokoo­mus jatkaa työtään X:n edis­tä­mi­seksi…”.

Esimerk­kejä:

  1. Hyvin­käällä nostet­tiin keskus­te­luun auto­jen ja kevyen liiken­teen toimin­to­jen yhteen­so­vit­ta­mi­nen. Asiasta tehtiin aloite ja järjes­tet­tiin ylei­nen katsel­mus. Kokoo­mus kustansi bussi­kul­je­tuk­sen katsel­mus­pai­kalle.
  2. Hirven­sal­mella FB-ryhmässä nous­sut keskus­telu koira­puis­ton saami­seksi kuntaan johti myös aloit­tee­seen ja koirille sekä niiden omis­ta­jille järjes­tet­tiin kävely tutus­tu­maan tule­viin mahdol­li­siin koira­puis­to­paik­koi­hin.
  3. Kun kokoo­mus­val­tuu­tettu Jyväs­ky­lässä tekee valtuus­toa­loit­teen, aloi­te­teksti kopioi­daan ja julkais­taan blogi­kir­joi­tuk­sena yhdis­tyk­sen netti­si­vuilla. Näin tehdyt aloit­teet pääty­vät yhteen paik­kaan ”arkis­toon” ja ne voidaan jakaa sieltä myös sosi­aa­li­seen medi­aan. Hyväk­sy­tyistä ja eden­neistä aloit­teista voidaan tehdä samalla tavalla nostoja sosi­aa­li­seen medi­aan kun ne tule­vat ajan­koh­tai­seksi.

Takai­sin sisäl­lys­luet­te­loon

 

10. Talous

Vaali­ku­lu­jen katta­mi­seksi voidaan käyt­tää monia koetel­tuja tapoja.

Luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sut

Kokoo­mus perii paikal­li­sesti kaikista kunnal­li­sista luot­ta­mus­teh­tä­vistä makse­tuista palk­kiosta luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sun. Suosi­tus on vähin­tään 20 prosent­tia makset­tu­jen palk­kioi­den määrästä. Peri­tyt luot­ta­mus­hen­ki­lö­mak­sut ovat luot­ta­mus­hen­ki­löille vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia.

Ehdo­kas­mak­sut

Ehdok­kailta peri­tyt ehdo­kas­mak­sut ovat helppo tapa kartut­taa yhdis­tyk­senne vaali­kas­saa. Ne ovat perus­tel­tuja, mikäli kerä­tyt varat käyte­tään yhtei­siin kampan­ja­ma­te­ri­aa­lei­hin (vaali­ju­lis­teet, yhdis­tyk­sen lehti­mai­nok­set yms.).

Kunnan tuki

Kunta­lain mukaan kunta voi talou­del­li­sesti tukea valtuus­to­ryh­mien toimin­taa.

Vaali­lehti

Yhdis­tyk­senne tuot­ta­mat vaali­leh­det voivat olla täysin omia tai liit­teitä paikal­lis­leh­tien välissä. Niihin voivat kaikki yhdis­tyk­sen jäse­net myydä ilmoi­tuk­sia.

Semi­naa­rit

Semi­naa­rit toimi­vat parhai­ten usean kunnan yhtei­sinä tai piirin semi­naa­reina, joihin myydään lippuja. Semi­naa­rin luen­noit­si­joi­den tulee olla korkea­luok­kai­sia.

Vapaa­muo­toi­set tilai­suu­det

Vapaa-aika voi myydä jopa semi­naa­reja parem­min. Esim. coctail-tyyp­pi­sestä tilai­suu­desta, jossa on kevyttä ohjel­maa ja yhdes­sä­oloa, voi periä illal­lis­kor­tin muodossa maksun. Illal­lis­kort­tiin on mahdol­lista sisäl­lyt­tää pieni varain­han­kin­tao­suus.

Ylei­set tilai­suu­det

Tori­ta­pah­tu­mat ja mark­ki­nat sekä erilai­set tempauk­set ovat hyviä paik­koja myydä omia tai puolu­een kokoo­mus­tuot­teita ja näin kartut­taa kassaa. Myytä­viin kokoo­mus­tuot­tei­siin voi tutus­tua osoit­teessa: www.kokoomuspuoti.fi

Kulu­kuri

Kulu­jen mini­mointi on teho­kas tapa pitää talous kurissa. Samaan loppu­tu­lok­seen pääs­tään, jos joku muu taho tukee tapah­tu­mia osal­lis­tu­malla niistä aiheu­tu­viin kului­hin.

Katso lisää varain­han­kin­ta­kei­noja tästä

Puolue­ra­hoi­tuk­sesta annet­tu­jen määräys­ten mukaan paikal­li­syh­dis­tyk­sen ja kunnal­lis­jär­jes­tön on tehtävä ilmoi­tus saamas­taan tuesta, jos se saa samalta tuki­jalta kalen­te­ri­vuo­den aikana vähin­tään 1500 euron arvoi­sen tuen. Kokoo­muk­sessa tuki-ilmoi­tuk­set tehdään keski­te­tysti siten, että kukin ilmoi­tus­ra­jan ylit­tä­vän tuen saanut yhdis­tys ilmoit­taa tuen anta­jan ja tuen määrän tuen saan­ti­kuu­kau­den lopussa puolu­een hallin­to­pääl­likkö Timo Elolle, timo.elo@kokoomus.fi.

Ehdok­kaan vaali­ra­hoi­tuk­seen liit­ty­vistä asioista kerro­taan myöhem­min ilmes­ty­vässä ehdok­kaan kunta­vaa­liop­paassa.


Yhdis­ty­sop­paan tueksi
Yhdis­ty­sop­paan tueksi muis­tiin­pa­noin

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2020

Tukea yhdis­tys­ten etätyös­ken­te­lyyn

Tähän artik­ke­liin on koottu vink­kejä ja neuvoja kokoo­muk­sen yhdis­tys­toi­mi­joille etätyös­ken­te­lyn tueksi Voit järjes­tää sähköi­senä piiri­hal­li­tuk­sen ja yhdis­tyk­sen halli­tuk­sen kokouk­set –