Kokoomus.fi
Virolainen: Tervey­den­huollon ohjaus­kei­nojen toimi­vuutta paran­nettava

Virolainen: Tervey­den­huollon ohjaus­kei­nojen toimi­vuutta paran­nettava

Julkaistu: 16.10.08 Uutiset

Tervey­den­huollon järjes­tä­minen ja kehit­tä­minen ovat keskei­simpiä perus­teh­täviä, joita yhteis­kun­nalla on. Mahdol­li­suuksia kehit­tä­miseen meillä on runsaasti, sillä lääke­tiede ottaa nykymaa­il­massa hurjia edisty­sas­kelia. Uusia hoito­me­ne­telmiä ja lääkkeitä tulee palve­luk­seemme jatku­vasti, toteaa Kokoo­muksen kansan­edustaja Anne-Mari Virolainen.

Kunta­koh­taisia eroja terveys­pal­ve­luiden saata­vuu­dessa, vaikut­ta­vuu­dessa ja laadussa on mietin­nössä luettu liial­li­sessa määrin yksin infor­maatio-ohjauk­sesta johtu­viksi.

Tarkas­tus­va­lio­kunnan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota siihenkin, miten ja missä suhteessa sosiaali- ja tervey­den­huollon eri ohjaus­kei­nojen toimi­vuutta on mahdol­lista parantaa ja kuinka eri ohjaus­kei­nojen vaikut­ta­vuutta voitaisiin arvioida vertai­lu­kel­poi­sesti.

Tarkas­tus­va­lio­kunta olisi mietin­nössä voinut esitellä infor­maatio-ohjauk­sella saatuja tuloksia kansa­laisten terveyden hyväksi. Yksi merkit­tä­vim­mistä saavu­tuk­sista on ollut Pohjois-Karjala-projekti. Laina­takseni suoma­laisen kansan­lää­ke­tieteen pitkä­ai­kaista vaikut­tajaa Pekka Puskaa, “projektin tehtävänä oli osoittaa ehkäisyn tavoitteet ja keinot, kataly­soida ja koordi­noida, kouluttaa ja viestittää sekä myös seurata kehitystä ja arvioida tuloksia”. Kaikki nämä ovat infor­maatio-ohjaukseen liitettyjä toimintoja ja välineitä. Tulokset puhuvat puolestaan. Runsaassa vuosi­kym­me­nessä riski­ryhmään kuulu­neiden työikäisten 35 ? 64 -vuotiaiden miesten kuolleisuus lähes puolittui projektin johdosta. On vaikea kuvitella, että samoihin tuloksiin olisi päästy muilla keinoin, paitsi ehkä säätä­mällä laki voin täyskiel­losta.

Mietin­nössä on erikoi­sella tavalla asetettu vastakkain hoito­takuu ja Kelan yksityis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksamat korvaukset. Tosiasia on, että Kelan maksamat korvaukset ennen hoito­takuun voimaan­tuloa näyttäi­sivät johdon­mu­kai­sesti olleen korkeam­malla tasolla. Mietin­nössä todetaan kahteen vertai­lu­vuoteen viitaten, että kustan­nukset olisivat kasvaneet. Inflaation huomioiden Kela maksoi aiemmin näitä korvauksia miljoonia euroja enemmän.

Esimer­kiksi viime vuoden ja vuoden 2001 välinen ero on vuoden 2007 rahassa mitattuna yli kolme miljoonaa euroa. Mietinnön johto­päätös siitä, ettei hoito­takuu näiden kustan­nus­sääs­töjen osalta olisi saavut­tanut asetettua tavoi­tetta, on liian voimakas.

Tosiasia on, että reaali­sesti Kelan yksityis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksamien korvausten määrä on laskenut viisi prosenttia 2000-luvulla. Samaan aikaan niin erikois­sai­raan­hoidon kuin perus­ter­vey­den­huollon menot ovat kasvaneet reaali­sesti vähintään 25 prosenttia. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on sitä mieltä, että Kelan yksityis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksamien korvausten pohjana olevia taksoja olisi vihdoinkin perus­teltua tarkistaa. Näinhän hyvä hallitus toimi jo Kelan hammas­lää­kä­ri­palk­kioista maksamien korvausten osalta.

Korvausten nosto on perus­teltua siitäkin näkökul­masta, että vastaavan palvelun tuotta­minen kunnal­li­sesti maksaisi yhteis­kun­nalle huomat­ta­vasti taksan tarkas­tuk­sesta aiheu­tuvia menon­li­säyksiä enemmän. Samalla paran­net­taisiin ihmisten valin­nan­va­pautta omaan tervey­teensä liitty­vissä kysymyk­sissä.

Kunta­päät­täjiä ei pidä jättää yksin, sillä haasteet tervey­den­huol­lossa ja muissa palve­luissa ovat huomat­tavat. Palve­lu­tarpeet kasvavat ja monissa kunnissa on jo nyt haasteel­lista löytää ammat­ti­tai­toista työvoimaa. Hallitus on lisännyt kuntien saamia sosiaali- ja tervey­den­huollon valtio­no­suuksia merkit­tä­västi tällä vaali­kau­della. Yhtä patent­ti­rat­kaisua, jonka voisi pykäliin ja moment­teihin kirjata, ei ole. Kokemukset myös osoit­tavat, että paluu korva­mer­kit­tyihin valtio­no­suuksiin ei ole toimiva vaihtoehto.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä on vahvasti sitä mieltä, että tässä tilan­teessa kaava­mainen pakko latis­taisi sitä luovuutta, jota infor­maatio-ohjauk­sella ja nyt käynnissä olevilla kehit­tä­mis­hank­keilla ja tulossa olevilla lakiuu­dis­tuk­silla on kentällä saatu aikai­seksi. Myös toimen­pi­teisiin valvonnan tehos­ta­mi­seksi on halli­tuksen toimesta ryhdytty. Ensi vuoden alussa Suomeen tulee kokonaan uusi sosiaali- ja tervey­salan valvon­ta­vi­rasto, joka tehostaa terveys­pal­ve­luiden valvontaa yhdessä läänin­hal­li­tusten kanssa. Raken­teiden uudis­ta­minen vaatii halli­tuk­selta, mutta myös eduskun­nalta, vahvaa kannus­tusta ja uskon luomista.


Kuvat


Kokoomus.fi