MENU
Viro­lai­nen: Tervey­den­huol­lon ohjaus­kei­no­jen toimi­vuutta paran­net­tava

Viro­lai­nen: Tervey­den­huol­lon ohjaus­kei­no­jen toimi­vuutta paran­net­tava

Julkaistu: 16.10.2008 Uncategorized

Tervey­den­huol­lon järjes­tä­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen ovat keskei­sim­piä perus­teh­tä­viä, joita yhteis­kun­nalla on. Mahdol­li­suuk­sia kehit­tä­mi­seen meillä on runsaasti, sillä lääke­tiede ottaa nyky­maa­il­massa hurjia edis­ty­sas­ke­lia. Uusia hoito­me­ne­tel­miä ja lääk­keitä tulee palve­luk­seemme jatku­vasti, toteaa Kokoo­muk­sen kansan­edus­taja Anne-Mari Viro­lai­nen.

Kunta­koh­tai­sia eroja terveys­pal­ve­lui­den saata­vuu­dessa, vaikut­ta­vuu­dessa ja laadussa on mietin­nössä luettu liial­li­sessa määrin yksin infor­maa­tio-ohjauk­sesta johtu­viksi.

Tarkas­tus­va­lio­kun­nan tulisi jatkossa kiin­nit­tää huomiota siihen­kin, miten ja missä suhteessa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon eri ohjaus­kei­no­jen toimi­vuutta on mahdol­lista paran­taa ja kuinka eri ohjaus­kei­no­jen vaikut­ta­vuutta voitai­siin arvioida vertai­lu­kel­poi­sesti.

Tarkas­tus­va­lio­kunta olisi mietin­nössä voinut esitellä infor­maa­tio-ohjauk­sella saatuja tulok­sia kansa­lais­ten tervey­den hyväksi. Yksi merkit­tä­vim­mistä saavu­tuk­sista on ollut Pohjois-Karjala-projekti. Laina­tak­seni suoma­lai­sen kansan­lää­ke­tie­teen pitkä­ai­kaista vaikut­ta­jaa Pekka Puskaa, “projek­tin tehtä­vänä oli osoit­taa ehkäi­syn tavoit­teet ja keinot, kata­ly­soida ja koor­di­noida, koulut­taa ja vies­tit­tää sekä myös seurata kehi­tystä ja arvioida tulok­sia”. Kaikki nämä ovat infor­maa­tio-ohjauk­seen liitet­tyjä toimin­toja ja väli­neitä. Tulok­set puhu­vat puoles­taan. Runsaassa vuosi­kym­me­nessä riski­ryh­mään kuulu­nei­den työi­käis­ten 35 ? 64 -vuotiai­den mies­ten kuol­lei­suus lähes puolit­tui projek­tin johdosta. On vaikea kuvi­tella, että samoi­hin tulok­siin olisi päästy muilla keinoin, paitsi ehkä säätä­mällä laki voin täys­kiel­losta.

Mietin­nössä on erikoi­sella tavalla asetettu vastak­kain hoito­ta­kuu ja Kelan yksi­tyis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksa­mat korvauk­set. Tosia­sia on, että Kelan maksa­mat korvauk­set ennen hoito­ta­kuun voimaan­tu­loa näyt­täi­si­vät johdon­mu­kai­sesti olleen korkeam­malla tasolla. Mietin­nössä tode­taan kahteen vertai­lu­vuo­teen viita­ten, että kustan­nuk­set olisi­vat kasva­neet. Inflaa­tion huomioi­den Kela maksoi aiem­min näitä korvauk­sia miljoo­nia euroja enem­män.

Esimer­kiksi viime vuoden ja vuoden 2001 väli­nen ero on vuoden 2007 rahassa mitat­tuna yli kolme miljoo­naa euroa. Mietin­nön johto­pää­tös siitä, ettei hoito­ta­kuu näiden kustan­nus­sääs­tö­jen osalta olisi saavut­ta­nut asetet­tua tavoi­tetta, on liian voima­kas.

Tosia­sia on, että reaa­li­sesti Kelan yksi­tyis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksa­mien korvaus­ten määrä on laske­nut viisi prosent­tia 2000-luvulla. Samaan aikaan niin erikois­sai­raan­hoi­don kuin perus­ter­vey­den­huol­lon menot ovat kasva­neet reaa­li­sesti vähin­tään 25 prosent­tia. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on sitä mieltä, että Kelan yksi­tyis­lää­kä­ri­käyn­neistä maksa­mien korvaus­ten pohjana olevia taksoja olisi vihdoin­kin perus­tel­tua tarkis­taa. Näin­hän hyvä halli­tus toimi jo Kelan hammas­lää­kä­ri­palk­kioista maksa­mien korvaus­ten osalta.

Korvaus­ten nosto on perus­tel­tua siitä­kin näkö­kul­masta, että vastaa­van palve­lun tuot­ta­mi­nen kunnal­li­sesti maksaisi yhteis­kun­nalle huomat­ta­vasti taksan tarkas­tuk­sesta aiheu­tu­via menon­li­säyk­siä enem­män. Samalla paran­net­tai­siin ihmis­ten valin­nan­va­pautta omaan tervey­teensä liit­ty­vissä kysy­myk­sissä.

Kunta­päät­tä­jiä ei pidä jättää yksin, sillä haas­teet tervey­den­huol­lossa ja muissa palve­luissa ovat huomat­ta­vat. Palve­lu­tar­peet kasva­vat ja monissa kunnissa on jo nyt haas­teel­lista löytää ammat­ti­tai­toista työvoi­maa. Halli­tus on lisän­nyt kuntien saamia sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon valtio­no­suuk­sia merkit­tä­västi tällä vaali­kau­della. Yhtä patent­ti­rat­kai­sua, jonka voisi pykä­liin ja moment­tei­hin kirjata, ei ole. Koke­muk­set myös osoit­ta­vat, että paluu korva­mer­kit­tyi­hin valtio­no­suuk­siin ei ole toimiva vaih­toehto.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on vahvasti sitä mieltä, että tässä tilan­teessa kaava­mai­nen pakko latis­taisi sitä luovuutta, jota infor­maa­tio-ohjauk­sella ja nyt käyn­nissä olevilla kehit­tä­mis­hank­keilla ja tulossa olevilla laki­uu­dis­tuk­silla on kentällä saatu aikai­seksi. Myös toimen­pi­tei­siin valvon­nan tehos­ta­mi­seksi on halli­tuk­sen toimesta ryhdytty. Ensi vuoden alussa Suomeen tulee koko­naan uusi sosi­aali- ja tervey­sa­lan valvon­ta­vi­rasto, joka tehos­taa terveys­pal­ve­lui­den valvon­taa yhdessä läänin­hal­li­tus­ten kanssa. Raken­tei­den uudis­ta­mi­nen vaatii halli­tuk­selta, mutta myös edus­kun­nalta, vahvaa kannus­tusta ja uskon luomista.


Kuvat