Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Virk­ku­nen: Koulu­tuk­sesta vien­ti­valtti

Virk­ku­nen: Koulu­tuk­sesta vien­ti­valtti

Julkaistu:

Koulu­tus on yksi maail­man nopeim­min kasva­via sekto­reita. Vuonna 2000 korkea­kou­luissa opis­keli noin 100 miljoo­naa henki­löä ja vuonna 2010 määrä oli kasva­nut lähes 180 miljoo­naan.

Maapal­lolla pain­opiste on siir­ty­nyt yhä vahvem­min lännestä itään, kasva­viin talouk­siin: Kiinaan, Inti­aan, Kore­aan, arabi­mai­hin. Ne kaikki raken­ta­vat nyt kiivaasti omia koulu­tus­jär­jes­tel­mi­ään ja lähet­tä­vät satoja tuhan­sia omia nuori­aan ulko­maille oppia hake­maan.

Samaan aikaan Suomessa omat korkea­kou­lui­kä­luo­kat piene­ne­vät, liian pieniä yksik­köjä sulje­taan ja opet­ta­jia irti­sa­no­taan. Tällai­sessa tilan­teessa, kun Suomi kipeästi kaipaa uusia tuot­teita ja palve­luita, joilla olisi maail­malla kysyn­tää, tuntuu usko­mat­to­malta, ettei meillä haluta täysi­mää­räi­sesti hyödyn-tää koulu­tus­vien­nin mahdol­li­suuk­sia.

Suoma­lai­seen koulu­tus­jär­jes­tel­mään kohdis­tuu suuri kansain­vä­li­nen mielen­kiinto hyvän Pisa-menes­tyk­sen ansiosta. Suomessa lain­sää­däntö kuiten­kin rajoit­taa tehok­kaasti koulu­tus­vien­tiä. Meillä laki esimer­kiksi kiel­tää peri­mästä kenel­tä­kään maksuja tutkin­toon johta­vasta koulu­tuk­sesta.
Kaikissa muissa Euroo­pan maissa Norjaa ja Islan­tia lukuun otta­matta EU/ETA-alueen ulko­puo­li­silta opis­ke­li­joilta peri­tään maksuja. Maksu­jen vasta­pai­nona on luon­nol­li­sesti erilai­sia stipen­di­jär­jes­tel­miä.

Korkea­kou­lu­tus on ja sen pitäisi myös Suomessa olla aidosti kansain­vä­listä. Ei Suomen pidä kehit­tää korkea­kou­lu­jaan vain suoma­lai­sille ja mitoit­taa paik­ka­mää­rää suoma­lais­ten ikäluok­kien mukaan. Esimer­kiksi suoma­lais­ten ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sairaan­hoi­taja- ja insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­seen kohdis­tuu kansain­vä­listä mielen­kiin­toa. Täällä voitai­siin koulut­taa osaa­jia monen kehit­ty­vän maan tarpei­siin.

Meillä on raken­net­tuna valmis infra, erin­omai­set korkea­kou­lu­te­tut opet­ta­jat ja poik­keuk­sel­li­sen paljon englan­nin­kie­li­siä koulu­tus­oh­jel­mia jo nyt. Eikö tätä kannat­taisi hyödyn­tää?

Opet­taja-lehti, 15.3.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.1.2024

Sanni Grahn-Laaso­nen: Kela-korvauk­set nousi­vat vuoden alussa hoito­jo­no­jen purka­mi­seksi

Lääkä­ri­käyn­tien kela-korvauk­­set nousi­vat vuoden alusta alkaen. Orpon halli­tuk­sen tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jo­noja, helpot­taa hyvin­voin­tia­luei­den taak­kaa ja ennen kaik­kea nopeut­taa hoitoon

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content