Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Virk­ku­nen: Koulu­tuk­sesta vien­ti­valtti

Virk­ku­nen: Koulu­tuk­sesta vien­ti­valtti

Julkaistu:

Koulu­tus on yksi maail­man nopeim­min kasva­via sekto­reita. Vuonna 2000 korkea­kou­luissa opis­keli noin 100 miljoo­naa henki­löä ja vuonna 2010 määrä oli kasva­nut lähes 180 miljoo­naan.

Maapal­lolla pain­opiste on siir­ty­nyt yhä vahvem­min lännestä itään, kasva­viin talouk­siin: Kiinaan, Inti­aan, Kore­aan, arabi­mai­hin. Ne kaikki raken­ta­vat nyt kiivaasti omia koulu­tus­jär­jes­tel­mi­ään ja lähet­tä­vät satoja tuhan­sia omia nuori­aan ulko­maille oppia hake­maan.

Samaan aikaan Suomessa omat korkea­kou­lui­kä­luo­kat piene­ne­vät, liian pieniä yksik­köjä sulje­taan ja opet­ta­jia irti­sa­no­taan. Tällai­sessa tilan­teessa, kun Suomi kipeästi kaipaa uusia tuot­teita ja palve­luita, joilla olisi maail­malla kysyn­tää, tuntuu usko­mat­to­malta, ettei meillä haluta täysi­mää­räi­sesti hyödyn-tää koulu­tus­vien­nin mahdol­li­suuk­sia.

Suoma­lai­seen koulu­tus­jär­jes­tel­mään kohdis­tuu suuri kansain­vä­li­nen mielen­kiinto hyvän Pisa-menes­tyk­sen ansiosta. Suomessa lain­sää­däntö kuiten­kin rajoit­taa tehok­kaasti koulu­tus­vien­tiä. Meillä laki esimer­kiksi kiel­tää peri­mästä kenel­tä­kään maksuja tutkin­toon johta­vasta koulu­tuk­sesta.
Kaikissa muissa Euroo­pan maissa Norjaa ja Islan­tia lukuun otta­matta EU/ETA-alueen ulko­puo­li­silta opis­ke­li­joilta peri­tään maksuja. Maksu­jen vasta­pai­nona on luon­nol­li­sesti erilai­sia stipen­di­jär­jes­tel­miä.

Korkea­kou­lu­tus on ja sen pitäisi myös Suomessa olla aidosti kansain­vä­listä. Ei Suomen pidä kehit­tää korkea­kou­lu­jaan vain suoma­lai­sille ja mitoit­taa paik­ka­mää­rää suoma­lais­ten ikäluok­kien mukaan. Esimer­kiksi suoma­lais­ten ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sairaan­hoi­taja- ja insi­nöö­ri­kou­lu­tuk­seen kohdis­tuu kansain­vä­listä mielen­kiin­toa. Täällä voitai­siin koulut­taa osaa­jia monen kehit­ty­vän maan tarpei­siin.

Meillä on raken­net­tuna valmis infra, erin­omai­set korkea­kou­lu­te­tut opet­ta­jat ja poik­keuk­sel­li­sen paljon englan­nin­kie­li­siä koulu­tus­oh­jel­mia jo nyt. Eikö tätä kannat­taisi hyödyn­tää?

Opet­taja-lehti, 15.3.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.12.2025

Yhte­näi­syys on Suomen vahvin turval­li­suus­teko

Suomi viet­tää vuoden 2025 itse­näi­syys­päi­vää tilan­teessa, jossa Euroo­pan ja Itäme­ren alueen turval­li­suusym­pä­ristö on kiris­ty­nyt voimak­kaasti. Venä­jän sota Ukrai­nassa jatkuu, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen

26.11.2025

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei raken­neta rankai­se­malla sen rahoit­ta­jia

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Jukka Kopra muis­tut­taa, että suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta lepää kaik­kein eniten tienaa­vien harteilla. SDP vaih­toeh­to­bud­je­tin esit­tä­mät veron­ki­ris­tyk­set kohdis­tu­vat juuri

13.11.2025

Kokoo­muse­dus­ta­jat: Näpit irti työter­vey­destä!

Sosi­aali- ja terveys­va­lio­kun­nan kokoo­muse­dus­ta­jat Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola ja Ville Väyry­nen sekä valtion­va­rain­va­lio­kun­nan kansan­edus­taja Sari Sarko­maa koros­ta­vat, että työter­veys­huolto on olen­nai­nen osa

Skip to content