Viljanen: Politiikan luottamusvaje korjattava
Julkaistu:
Pääministerin ilmoitus vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä (kansainvälinen demokratiapäivä 15.9.) Keskiviikkona 22.9.2010 kello 14.00 Ryhmäpuheenvuoro (5 min.)
Edustaja Ilkka Viljanen
kansanvallan tärkein periaate on kansalaisten oikeus osallistua joko välittömästi tai välillisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. Oikeusministeriön julkaisemassa periaatepäätöksessä demokratian edistämisestä Suomessa on ansiokkaasti arvioitu eri muutoksia, joilla voidaan parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tarkastelen edustajien ja kansalaisten vuorovaikutusta ja sen lähtökohtia: mitä me kansanedustajat voimme tehdä, jotta kansalaisten näkemykset otetaan poliittisessa päätöksenteossa paremmin huomioon?
Kansalaiset osallistuvat politiikan sisältöön vaikuttamiseen etenkin puolueiden kautta. Välillinen vaikuttaminen politiikan sisältöön ja ehdokkaiden nimeäminen puolueiden kautta sekä äänioikeuden käyttäminen vaaleissa ei kuitenkaan enää vastaa kansalaisten tarpeeseen vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Poliittinen järjestötoiminta kiinnostaa selvästi vähemmän samalla kun äänestysaktiivisuus on Suomessa laskenut. Kansalaiset arvostavat kokemukseni perusteella nykyään enemmän sitä, että heitä aidosti kuunnellaan kuin perinteisiä järjestötyön rituaaleja.
Kansalaisvaikuttamisen aktivointi on siis tärkeää. Avoimessa kansalaisyhteiskunnassa ihmis- ja perusoikeudet takaavat ilmaisunvapauden ja vaikuttamismahdollisuudet suoraan tai välillisesti ja niinpä kaikkien laillisten vaikutuskanavien käyttöä tulee valtiovallan taholta edistää. Tässä yhteydessä erityisesti tietoyhteiskunnan palvelut ? siis uudet osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet - ovat avainasemassa. Tietoyhteiskunnan palveluiden osalta kehittämisen varaa on edelleen paljon. Pidän tärkeänä, että saamme pian käyttöön toimivan tavan äänestää kodista internetin välityksellä.
Hallituksen esittämä kansalaisaloitteen käyttöönotto edustuksellisen demokratian apuna lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Aloitteen todellinen merkitys toki määräytyy sen pohjalta, miten sitä käytetään. Uskon edelleen, että laaja-alainen, eri näkökohdat huomioon ottava kansalaisvaikuttaminen toteutuu päätöksenteossa parhaiten edustuksellisen demokratian - määräajoin pidettävissä vaaleissa valittavien edustajien - kautta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa korostaa etenkin selkeiden ja riittävän kunnianhimoisten tavoitteiden sekä niiden perustelujen merkitystä kansalaisvaikuttamisen aktivoijana. Politiikka ei saa olla pelkkää virkamiesmäistä hallinnointia, vaan sen on vastattava kansalaisten toiveisiin ja tavoitteisiin.
Virkamiesten tehtäviin kuuluu asioiden valmistelu hallinnon lähtökohdista, meidän poliitikkojen taas asioista päättäminen ihmisten lähtökohdista. Poliittisen päätöksenteon on nautittava kansalaisten luottamusta. Jotta kansalaisten mielipiteillä on väliä, meidän pitää olla virkamiesvalmistelun jälkeinen suodatin, joka sovittaa valmistelun yhteen kansalaisnäkemyksen kanssa.
Päätöksenteon minimivaatimus on, että päätöksen perustelut ja arvopohja ovat selkeästi kaikkien arvioitavana.
Mahdollisuus äänestää ehdokasta suoraan ilman jonkin tahon säätämää etusijajärjestystä on mielestämme keskeinen kansalaisaktiivisuutta lisäävä elementti vaalijärjestelmässämme ja selvästi parempi kuin esimerkiksi julkisuudessa ajoittain esitetty nk. pitkien listojen vaalijärjestelmä. Nk. suljetussa listavaalissa listalta tulevat valituiksi ne henkilöt, jotka puolue tai vaaliryhmittymä on asettanut parhaimmille sijoille. Ruotsissa käytössä olevassa listavaalissa ehdokkaat valitaan listan järjestyksessä paitsi, jos joku saa yli 8% puolueensa äänistä vaalipiirissä. Koska ehdokasta ei ole pakko äänestää, helpoin tapa käydä uurnilla äänestää listaa sellaisena kuin se on. On vaikea kuvitella, että listavaali lisäisi tosiasiallisesti kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia.
Miten me edustajat konkreettisesti kykenemme vastaamaan odotuksiin, jotka liittyvät sekä politiikan sisältöön että poliittisen osallistumisen toimintamuotoihin?
Me uskomme, että tärkeimpiä ovat poliitikkojen avoimuus ja johdonmukainen ihmisten kuuntelu jo asioiden valmisteluvaiheessa. Väitän, että se lisää kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja kannustaa suomalaisia osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Meidän edustajien on oltava kansalaisvaikuttamisen ammattilaisia: lähtökohtaisesti nöyriä kuuntelemaan ja avoimia uusille ideoille ja asioille. Kansalaiset haluavat myös, että käyttäydymme vastuullisesti. Vaalirahoitukseen liittyneet epäselvyydet ja sen liian vähäinen avoimuus ovat heikentäneet kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Siksi on välttämätöntä, että panostamme tuon luottamusvajeen korjaamiseen.
Meillä on käsissämme avaimet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Nämä avaimet ovat hyvin yksinkertaisia: kuuntelu ja kommunikointi. Parhaiten asian on kiteyttänyt eräs ryhmämme pitkäaikainen jäsen, joka tunnetaan lauseesta: “Tavattavissa vaalien välilläkin.”
