Pitkä matka on kuljettu siitä, kun pieni joukko suoma­lais­yrit­tä­jiä perusti Slush-tapah­tu­man syksyllä 2008, tai siitä, kun joukko tule­via aalto­lai­sia matkusti Stan­for­diin vuonna 2009 ja ymmärsi miten kasvu­yrit­tä­jyys muut­taa maail­maa.

Viimei­sen kuuden vuoden aikana Suomesta on tullut vartee­no­tet­tava paikka räjäh­dys­mäi­seen kasvuun tähtää­vän tekno­lo­giayh­tiön perus­ta­mi­seksi, ja kult­tuuri ja nuor­ten asen­teet yrit­tä­jyyttä kohtaan ovat kään­ty­neet päälael­leen. Pala­taan kuiten­kin vielä hetkeksi vuoteen 2008.

Kysei­senä vuonna Suomen valtion brut­to­kan­san­tuote supis­tui parhaim­mil­laan lähes kymme­nen prosent­tiyk­sik­köä vuosi­nel­jän­nek­sellä, merkit­tä­vät suoma­lai­set teol­li­suus­yh­tiöt ajau­tui­vat kannat­ta­vuus­krii­sei­hin, suur­ten ikäluok­kien eläköi­ty­mi­nen oli juuri alka­nut ja yhteis­kun­nan huol­to­suh­teen ennus­teet näyt­ti­vät huoles­tut­ta­vilta.

Vaikka sanaa star­tup ei Suomessa vielä tunnet­tu­kaan, sen nyky­mää­ri­tel­män täyt­tä­viä yhtiöitä oli perus­tettu edel­tä­neinä vuosina muutama sata. Niiden työl­lis­tävä vaiku­tus oli pari­tu­hatta henki­löä ja yhteen­las­kettu liike­vaihto joita­kin satoja miljoo­nia euroja.

Star­tup-yrit­tä­jyy­destä innos­tu­nut joukko tunnisti kolme asiaa, joihin vaikut­ta­malla voitai­siin pyrkiä kiih­dyt­tä­mään ilmiötä: asenne, osaa­mi­nen ja kansain­vä­li­syys.

Suomessa oli ollut yritys­ten ja brän­dien kasvun osalta menes­tys­ta­ri­noita jo 90-luvulta asti, esimerk­keinä Linux, Sulake, Jaiku, Hybrid Grap­hics, Wicom ja MySQL. Merkit­tä­viä exitejä tehneitä yrit­tä­jiä oli Suomessa joitain kymme­niä. Mutta miten sarjay­rit­tä­jien osaa­mista saatai­siin vietyä eteen­päin seuraa­valle suku­pol­velle? Miten nuoria korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita saatai­siin innos­tu­maan kasvu­yrit­tä­jyy­destä? Miten Suomeen saatai­siin lisää inves­toin­teja merkit­tä­viltä kansain­vä­li­siltä pääoma­si­joit­ta­jilta?

Slush siir­tyi alku­pe­räi­siltä perus­ta­jil­taan opis­ke­li­ja­ve­toi­selle orga­ni­saa­tiolle vuoden 2011 aikana. Näihin kysy­myk­siin lähdet­tiin hake­maan ratkai­suja vahvan yhtei­söl­li­sen ja osal­lis­ta­van teke­mi­sen kautta. Todet­tiin, että kansain­vä­li­sesti merkit­tä­vän kokoi­nen tapah­tuma on yksin­ker­tai­sin tapa vaikut­taa kaik­kiin näistä kolmesta osa-alueesta. Menes­ty­neen amerik­ka­lai­sen yrit­tä­jän tai sijoit­ta­jan ei peri­aat­teessa tarvitse koskaan elämäs­sään matkus­taa Suomeen, mutta jos Suomesta raken­taa maan, joka toimii koko Euroo­pan kasvu­yrit­tä­jyy­den keskuk­sena muuta­man päivän vuodessa, on yhtäk­kiä kaikilla tekno­lo­giasta kiin­nos­tu­neilla syy vierailla Suomessa vuosit­tain.

Yhtei­sön raken­ta­mi­nen tapah­tu­man ympä­rille toimi ja Suomeen saatiin tuotua useita mielen­kiin­toi­sia hahmoja, jotka eivät olisi tänne muuten tulleet. Sijoit­ta­jat kiin­nos­tui­vat kasva­vasta ilmiöstä sekä ener­giasta, joka sen taakse oli ladattu. Toisaalta taas nuoret kiin­nos­tui­vat kasva­vissa määrin star­tup-yrit­tä­jyy­destä. Suoma­lai­sia exit-tari­noita syntyi ja uusia esiku­via nousi johta­maan asen­ne­muu­tosta. Näihin pereh­ty­mät­tö­mät­kin tunte­vat Supercel­lin ja Rovion, sekä näiden perus­ta­jien tari­nat.

Vuonna 2014 Slus­hissa oli 14 218 kävi­jää, joista noin puolet saapui Suomeen ulko­mailta. Alku­pe­räi­nen visio kansain­vä­li­syy­destä alkoi toteu­tua ja kaik­kein posi­tii­vi­sim­pana merk­kinä Suomeen virtaa­van riski­ra­hoi­tuk­sen määrä hipoi ennä­tyk­siä. Vuoden 2014 Slus­hin osal­lis­tu­jay­ri­tyk­siin tehtiin yhteensä vain neljässä kuukau­dessa noin 70 miljoo­naa euroa sijoi­tuk­sia.

Myös vaiku­tus kansan­ta­lou­teen alkaa vähi­tel­len näkyä: tällä vuosi­kym­me­nellä perus­te­tut star­tup-yrityk­set työl­lis­tä­vät Suomessa yli 15 000 henkeä. Abso­luut­tista koko­luok­kaa oleel­li­sempi on tuon luvun merki­tys. Star­tup-yritys säilyy star­tu­pina vain joita­kin vuosia ? sen menes­tyessä siitä tulee keski­suuri tai suuri yritys ja se häviää näistä tilas­toista.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö arvioi kasvu­yri­tys­ten luoneen noin 50 000 työpaik­kaa Suomeen vuosina 2007 ? 2010, mutta kun huomioi­daan alle 10 henki­lön star­tu­pit ja tarkas­tel­laan tuoreem­pia vuosia 2011 ? 2014, on työpaik­koja synty­nyt jo yli 100 000.

Herää myös kysy­mys siitä, mikä on star­tup-yritys­ten rooli Suomen vien­nin vetu­rina. Vuonna 2008 star­tup-yritys­ten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli vain satoja miljoo­nia, kun taas vuonna 2014 pelkäs­tään Slus­hin suoma­lais­ten osal­lis­tu­jayh­tiöi­den liike­vaihto oli yli kaksi ja puoli miljar­dia euroa. Näiden yritys­ten myyn­nistä suurin osa kohdis­tuu ulko­maille, ja se on elin­tär­keää valtiolle, joka on elänyt lähes sata vuotta vien­nistä.

Mutta tarina on vasta alussa. Slush pyrkii jatka­maan kasvu­aan ja kansain­vä­lis­tyy entistä vahvem­min vuonna 2015. 90-luku­lai­nen tapa kulkea maail­malla Suomen liput liehuen on vanhen­tu­nut. Yhdessä esimer­kiksi Team Finlan­din kanssa etsi­tään uusia mene­tel­miä vien­nin ja maaku­va­työn teke­mi­seksi ? mennään brän­dit ja ilmiöt edellä tehok­kaasti ja kette­rästi. Suomi on tämän toteut­ta­mi­seen juuri oikean kokoi­nen valtio.

Jatka­malla panos­tuk­sia kasvu­yrit­tä­jyy­teen ja pysy­mällä kasvun uralla on täysin mahdol­lista nähdä lähi­vuo­sina entistä enem­män miljar­di­luo­kan tari­noita. Samalla syntyy taas lisää osaa­mista, esiku­via ja paljon kaivat­tuja menes­tys­ta­ri­noita. Suomi on nouse­massa itse itse­ään ruok­ki­vaan posi­tii­vi­seen kier­tee­seen ja me emme malta odot­taa mitä tule­vat vuodet tuovat tulles­saan.

 

Kirjoit­taja Riku Mäkelä on Slus­hin toimi­tus­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa