Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Vieras­blogi: Suomi liik­keelle

Vieras­blogi: Suomi liik­keelle

Julkaistu:

Pitkä matka on kuljettu siitä, kun pieni joukko suoma­lais­yrit­tä­jiä perusti Slush-tapah­tu­man syksyllä 2008, tai siitä, kun joukko tule­via aalto­lai­sia matkusti Stan­for­diin vuonna 2009 ja ymmärsi miten kasvu­yrit­tä­jyys muut­taa maail­maa.

Viimei­sen kuuden vuoden aikana Suomesta on tullut vartee­no­tet­tava paikka räjäh­dys­mäi­seen kasvuun tähtää­vän tekno­lo­giayh­tiön perus­ta­mi­seksi, ja kult­tuuri ja nuor­ten asen­teet yrit­tä­jyyttä kohtaan ovat kään­ty­neet päälael­leen. Pala­taan kuiten­kin vielä hetkeksi vuoteen 2008.

Kysei­senä vuonna Suomen valtion brut­to­kan­san­tuote supis­tui parhaim­mil­laan lähes kymme­nen prosent­tiyk­sik­köä vuosi­nel­jän­nek­sellä, merkit­tä­vät suoma­lai­set teol­li­suus­yh­tiöt ajau­tui­vat kannat­ta­vuus­krii­sei­hin, suur­ten ikäluok­kien eläköi­ty­mi­nen oli juuri alka­nut ja yhteis­kun­nan huol­to­suh­teen ennus­teet näyt­ti­vät huoles­tut­ta­vilta.

Vaikka sanaa star­tup ei Suomessa vielä tunnet­tu­kaan, sen nyky­mää­ri­tel­män täyt­tä­viä yhtiöitä oli perus­tettu edel­tä­neinä vuosina muutama sata. Niiden työl­lis­tävä vaiku­tus oli pari­tu­hatta henki­löä ja yhteen­las­kettu liike­vaihto joita­kin satoja miljoo­nia euroja.

Star­tup-yrit­tä­jyy­destä innos­tu­nut joukko tunnisti kolme asiaa, joihin vaikut­ta­malla voitai­siin pyrkiä kiih­dyt­tä­mään ilmiötä: asenne, osaa­mi­nen ja kansain­vä­li­syys.

Suomessa oli ollut yritys­ten ja brän­dien kasvun osalta menes­tys­ta­ri­noita jo 90-luvulta asti, esimerk­keinä Linux, Sulake, Jaiku, Hybrid Grap­hics, Wicom ja MySQL. Merkit­tä­viä exitejä tehneitä yrit­tä­jiä oli Suomessa joitain kymme­niä. Mutta miten sarjay­rit­tä­jien osaa­mista saatai­siin vietyä eteen­päin seuraa­valle suku­pol­velle? Miten nuoria korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita saatai­siin innos­tu­maan kasvu­yrit­tä­jyy­destä? Miten Suomeen saatai­siin lisää inves­toin­teja merkit­tä­viltä kansain­vä­li­siltä pääoma­si­joit­ta­jilta?

Slush siir­tyi alku­pe­räi­siltä perus­ta­jil­taan opis­ke­li­ja­ve­toi­selle orga­ni­saa­tiolle vuoden 2011 aikana. Näihin kysy­myk­siin lähdet­tiin hake­maan ratkai­suja vahvan yhtei­söl­li­sen ja osal­lis­ta­van teke­mi­sen kautta. Todet­tiin, että kansain­vä­li­sesti merkit­tä­vän kokoi­nen tapah­tuma on yksin­ker­tai­sin tapa vaikut­taa kaik­kiin näistä kolmesta osa-alueesta. Menes­ty­neen amerik­ka­lai­sen yrit­tä­jän tai sijoit­ta­jan ei peri­aat­teessa tarvitse koskaan elämäs­sään matkus­taa Suomeen, mutta jos Suomesta raken­taa maan, joka toimii koko Euroo­pan kasvu­yrit­tä­jyy­den keskuk­sena muuta­man päivän vuodessa, on yhtäk­kiä kaikilla tekno­lo­giasta kiin­nos­tu­neilla syy vierailla Suomessa vuosit­tain.

Yhtei­sön raken­ta­mi­nen tapah­tu­man ympä­rille toimi ja Suomeen saatiin tuotua useita mielen­kiin­toi­sia hahmoja, jotka eivät olisi tänne muuten tulleet. Sijoit­ta­jat kiin­nos­tui­vat kasva­vasta ilmiöstä sekä ener­giasta, joka sen taakse oli ladattu. Toisaalta taas nuoret kiin­nos­tui­vat kasva­vissa määrin star­tup-yrit­tä­jyy­destä. Suoma­lai­sia exit-tari­noita syntyi ja uusia esiku­via nousi johta­maan asen­ne­muu­tosta. Näihin pereh­ty­mät­tö­mät­kin tunte­vat Supercel­lin ja Rovion, sekä näiden perus­ta­jien tari­nat.

Vuonna 2014 Slus­hissa oli 14 218 kävi­jää, joista noin puolet saapui Suomeen ulko­mailta. Alku­pe­räi­nen visio kansain­vä­li­syy­destä alkoi toteu­tua ja kaik­kein posi­tii­vi­sim­pana merk­kinä Suomeen virtaa­van riski­ra­hoi­tuk­sen määrä hipoi ennä­tyk­siä. Vuoden 2014 Slus­hin osal­lis­tu­jay­ri­tyk­siin tehtiin yhteensä vain neljässä kuukau­dessa noin 70 miljoo­naa euroa sijoi­tuk­sia.

Myös vaiku­tus kansan­ta­lou­teen alkaa vähi­tel­len näkyä: tällä vuosi­kym­me­nellä perus­te­tut star­tup-yrityk­set työl­lis­tä­vät Suomessa yli 15 000 henkeä. Abso­luut­tista koko­luok­kaa oleel­li­sempi on tuon luvun merki­tys. Star­tup-yritys säilyy star­tu­pina vain joita­kin vuosia ? sen menes­tyessä siitä tulee keski­suuri tai suuri yritys ja se häviää näistä tilas­toista.

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö arvioi kasvu­yri­tys­ten luoneen noin 50 000 työpaik­kaa Suomeen vuosina 2007 ? 2010, mutta kun huomioi­daan alle 10 henki­lön star­tu­pit ja tarkas­tel­laan tuoreem­pia vuosia 2011 ? 2014, on työpaik­koja synty­nyt jo yli 100 000.

Herää myös kysy­mys siitä, mikä on star­tup-yritys­ten rooli Suomen vien­nin vetu­rina. Vuonna 2008 star­tup-yritys­ten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli vain satoja miljoo­nia, kun taas vuonna 2014 pelkäs­tään Slus­hin suoma­lais­ten osal­lis­tu­jayh­tiöi­den liike­vaihto oli yli kaksi ja puoli miljar­dia euroa. Näiden yritys­ten myyn­nistä suurin osa kohdis­tuu ulko­maille, ja se on elin­tär­keää valtiolle, joka on elänyt lähes sata vuotta vien­nistä.

Mutta tarina on vasta alussa. Slush pyrkii jatka­maan kasvu­aan ja kansain­vä­lis­tyy entistä vahvem­min vuonna 2015. 90-luku­lai­nen tapa kulkea maail­malla Suomen liput liehuen on vanhen­tu­nut. Yhdessä esimer­kiksi Team Finlan­din kanssa etsi­tään uusia mene­tel­miä vien­nin ja maaku­va­työn teke­mi­seksi ? mennään brän­dit ja ilmiöt edellä tehok­kaasti ja kette­rästi. Suomi on tämän toteut­ta­mi­seen juuri oikean kokoi­nen valtio.

Jatka­malla panos­tuk­sia kasvu­yrit­tä­jyy­teen ja pysy­mällä kasvun uralla on täysin mahdol­lista nähdä lähi­vuo­sina entistä enem­män miljar­di­luo­kan tari­noita. Samalla syntyy taas lisää osaa­mista, esiku­via ja paljon kaivat­tuja menes­tys­ta­ri­noita. Suomi on nouse­massa itse itse­ään ruok­ki­vaan posi­tii­vi­seen kier­tee­seen ja me emme malta odot­taa mitä tule­vat vuodet tuovat tulles­saan.

 

Kirjoit­taja Riku Mäkelä on Slus­hin toimi­tus­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

Skip to content