Kokoomus.fi
Vieras­blogi: Suomi liikkeelle

Vieras­blogi: Suomi liikkeelle

Julkaistu: 4.4.15 Uutiset

Pitkä matka on kuljettu siitä, kun pieni joukko suoma­lais­yrit­täjiä perusti Slush-tapah­tuman syksyllä 2008, tai siitä, kun joukko tulevia aalto­laisia matkusti Stanfordiin vuonna 2009 ja ymmärsi miten kasvu­yrit­täjyys muuttaa maailmaa.

Viimeisen kuuden vuoden aikana Suomesta on tullut vartee­no­tettava paikka räjäh­dys­mäiseen kasvuun tähtäävän tekno­lo­giayhtiön perus­ta­mi­seksi, ja kulttuuri ja nuorten asenteet yrittä­jyyttä kohtaan ovat kääntyneet päälaelleen. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi vuoteen 2008.

Kyseisenä vuonna Suomen valtion brutto­kan­san­tuote supistui parhaim­millaan lähes kymmenen prosent­tiyk­sikköä vuosi­nel­jän­nek­sellä, merkit­tävät suoma­laiset teolli­suus­yhtiöt ajautuivat kannat­ta­vuus­krii­seihin, suurten ikäluokkien eläköi­ty­minen oli juuri alkanut ja yhteis­kunnan huolto­suhteen ennusteet näyttivät huoles­tut­ta­vilta.

Vaikka sanaa startup ei Suomessa vielä tunnet­tukaan, sen nykymää­ri­telmän täyttäviä yhtiöitä oli perus­tettu edeltä­neinä vuosina muutama sata. Niiden työllistävä vaikutus oli paritu­hatta henkilöä ja yhteen­las­kettu liike­vaihto joitakin satoja miljoonia euroja.

Startup-yrittä­jyy­destä innos­tunut joukko tunnisti kolme asiaa, joihin vaikut­ta­malla voitaisiin pyrkiä kiihdyt­tämään ilmiötä: asenne, osaaminen ja kansain­vä­lisyys.

Suomessa oli ollut yritysten ja brändien kasvun osalta menes­tys­ta­ri­noita jo 90-luvulta asti, esimerk­keinä Linux, Sulake, Jaiku, Hybrid Graphics, Wicom ja MySQL. Merkit­täviä exitejä tehneitä yrittäjiä oli Suomessa joitain kymmeniä. Mutta miten sarjay­rit­täjien osaamista saataisiin vietyä eteenpäin seuraa­valle sukupol­velle? Miten nuoria korkea­kou­luo­pis­ke­li­joita saataisiin innos­tumaan kasvu­yrit­tä­jyy­destä? Miten Suomeen saataisiin lisää inves­tointeja merkit­tä­viltä kansain­vä­li­siltä pääoma­si­joit­ta­jilta?

Slush siirtyi alkupe­räi­siltä perus­ta­jiltaan opiske­li­ja­ve­toi­selle organi­saa­tiolle vuoden 2011 aikana. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan ratkaisuja vahvan yhtei­söl­lisen ja osallis­tavan tekemisen kautta. Todettiin, että kansain­vä­li­sesti merkit­tävän kokoinen tapahtuma on yksin­ker­taisin tapa vaikuttaa kaikkiin näistä kolmesta osa-alueesta. Menes­tyneen amerik­ka­laisen yrittäjän tai sijoit­tajan ei periaat­teessa tarvitse koskaan elämässään matkustaa Suomeen, mutta jos Suomesta rakentaa maan, joka toimii koko Euroopan kasvu­yrit­tä­jyyden keskuksena muutaman päivän vuodessa, on yhtäkkiä kaikilla tekno­lo­giasta kiinnos­tu­neilla syy vierailla Suomessa vuosittain.

Yhteisön raken­ta­minen tapah­tuman ympärille toimi ja Suomeen saatiin tuotua useita mielen­kiin­toisia hahmoja, jotka eivät olisi tänne muuten tulleet. Sijoit­tajat kiinnos­tuivat kasva­vasta ilmiöstä sekä energiasta, joka sen taakse oli ladattu. Toisaalta taas nuoret kiinnos­tuivat kasva­vissa määrin startup-yrittä­jyy­destä. Suoma­laisia exit-tarinoita syntyi ja uusia esikuvia nousi johtamaan asenne­muu­tosta. Näihin pereh­ty­mät­tö­mätkin tuntevat Supercellin ja Rovion, sekä näiden perus­tajien tarinat.

Vuonna 2014 Slushissa oli 14 218 kävijää, joista noin puolet saapui Suomeen ulkomailta. Alkupe­räinen visio kansain­vä­li­syy­destä alkoi toteutua ja kaikkein positii­vi­simpana merkkinä Suomeen virtaavan riski­ra­hoi­tuksen määrä hipoi ennätyksiä. Vuoden 2014 Slushin osallis­tu­jay­ri­tyksiin tehtiin yhteensä vain neljässä kuukau­dessa noin 70 miljoonaa euroa sijoi­tuksia.

Myös vaikutus kansan­ta­louteen alkaa vähitellen näkyä: tällä vuosi­kym­me­nellä perus­tetut startup-yritykset työllis­tävät Suomessa yli 15 000 henkeä. Absoluut­tista kokoluokkaa oleel­li­sempi on tuon luvun merkitys. Startup-yritys säilyy startupina vain joitakin vuosia ? sen menes­tyessä siitä tulee keski­suuri tai suuri yritys ja se häviää näistä tilas­toista.

Työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö arvioi kasvu­yri­tysten luoneen noin 50 000 työpaikkaa Suomeen vuosina 2007 ? 2010, mutta kun huomioidaan alle 10 henkilön startupit ja tarkas­tellaan tuoreempia vuosia 2011 ? 2014, on työpaikkoja syntynyt jo yli 100 000.

Herää myös kysymys siitä, mikä on startup-yritysten rooli Suomen viennin veturina. Vuonna 2008 startup-yritysten yhteen­las­kettu liike­vaihto oli vain satoja miljoonia, kun taas vuonna 2014 pelkästään Slushin suoma­laisten osallis­tu­jayh­tiöiden liike­vaihto oli yli kaksi ja puoli miljardia euroa. Näiden yritysten myynnistä suurin osa kohdistuu ulkomaille, ja se on elintärkeää valtiolle, joka on elänyt lähes sata vuotta viennistä.

Mutta tarina on vasta alussa. Slush pyrkii jatkamaan kasvuaan ja kansain­vä­listyy entistä vahvemmin vuonna 2015. 90-lukulainen tapa kulkea maail­malla Suomen liput liehuen on vanhen­tunut. Yhdessä esimer­kiksi Team Finlandin kanssa etsitään uusia menetelmiä viennin ja maaku­vatyön tekemi­seksi ? mennään brändit ja ilmiöt edellä tehok­kaasti ja kette­rästi. Suomi on tämän toteut­ta­miseen juuri oikean kokoinen valtio.

Jatka­malla panos­tuksia kasvu­yrit­tä­jyyteen ja pysymällä kasvun uralla on täysin mahdol­lista nähdä lähivuosina entistä enemmän miljar­di­luokan tarinoita. Samalla syntyy taas lisää osaamista, esikuvia ja paljon kaivattuja menes­tys­ta­ri­noita. Suomi on nouse­massa itse itseään ruokkivaan positii­viseen kierteeseen ja me emme malta odottaa mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.

 

Kirjoittaja Riku Mäkelä on Slushin toimi­tus­johtaja


Kokoomus.fi