Vieras­blogi: Saisinpa takaisin myönteisen Suomen – kokoomus.fi
MENU
Vieras­blogi: Saisinpa takaisin myönteisen Suomen

Vieras­blogi: Saisinpa takaisin myönteisen Suomen

Julkaistu: 02.04.2015 Uncategorized

 

Olen toiminut yrittäjänä yli puolet elämästäni. Aloitin urani järjes­tä­mällä tekno­reivejä.

Bilebis­neksen jälkeen keskityin raken­tamaan Management Eventsiä, joka järjestää ammat­ti­lai­sille tapah­tumia. Niinä vuosina unohdin, että meillä on Suomessa sellainen asia kuin byrokratia. Niin helppoa oli toimia b2b-palveluja tarjoa­vassa yrityk­sessä keskellä Helsinkiä.

Reilun kymmenen vuoden jälkeen halusin ME:n rinnalle toisen työmaan. Rakastuin 350-vuoti­aaseen Billnäsin ruukkiin, joka oli rapis­tunut kolmen vuosi­kym­menen ajan kaupungin omistuk­sessa.

Tartuin työhön hymyssä suin ja palavalla innolla. Päätin laittaa persoonani, lahjak­kuuteni ja miljoonani täysillä peliin, jotta voisin toteuttaa visioni.

Hotelli- ja ravintola-alan palve­lue­lämys vietäisiin aivan uudelle tasolle Suomessa. Samalla korjat­taisiin kulttuu­ri­his­to­rial­li­sesti arvokas ruukki ja luotaisiin työtä ja verotuloja Raase­porin surkas­tu­valle talous­a­lu­eelle.

Kaikki voittai­sivat, hyvä diili, eikö vain?

Kaikki eivät kuitenkaan olleet samaa mieltä. Kylmää vettä virtasi niskaan vasem­malta ja oikealta samaan tahtiin kuin ruukin läpi virtaa­vassa koskessa.

Ensim­mäinen pettymys: kaavoitus.

Etukäteen arvioitiin, että se kestäisi kolme vuotta. Nyt on kulunut seitsemän vuotta, ja tekni­sesti kaavoitus on puoli­vä­lissä.

Toinen pulma ovat olleet puunkaa­to­luvat ? tai pikem­minkin niiden saamisen vaikeus. Kyse on Suomen mitta­kaa­vassa pienestä asiasta. Vääntö puunkaa­dosta paljastaa kuitenkin byrokraat­ti­sesta järjes­tel­mäs­tämme elementtejä, jotka tulisi heittää romukoppaan.

Olemme koettaneet saada kaato­lupia puille raiva­tak­semme pusikoita ja palaut­taak­semme Billnäsin kulttuu­ri­mai­seman siihen tilaan, jossa se oli loistonsa päivinä. Prosessi on nyt kestänyt vuosia, niellyt kymmeniä tuhansia euroja ja tuottanut satoja sivuja paperia. Lupaa ei ole kuitenkaan saatu.

Todet­takoon, ettei kyse ole mistään avohak­kuista. Puut ja maise­man­suun­nittelu ovat rakkain harras­tukseni. Olen käyttänyt suunnit­te­lussa apuna Suomen arvos­te­tuimpia maisema-arkki­tehtejä ja ammat­ti­bio­logeja. Vaiku­tukset luontoon on arvioitu huolel­li­sesti.

Ruukit, panimot ja kehräämöt olisivat jääneet raken­ta­matta, jos nykyiset säännöt olisivat olleet voimassa silloin kun Bills­tenit, Finlay­sonit ja kumppanit tulivat Suomeen.

Musta­val­koiseen ideolo­giaan perustuva hallin­to­vallan väärin­käyttö ja loput­tomat valitus­mah­dol­li­suudet ovat inves­tointien kannalta murhaavan vaaral­linen yhdis­telmä.

Suomea äskettäin uhannut murtajien lakko on sukua Billnäsin vähäi­selle puurii­dalle.

Koko maa uhkasi painua polvilleen pienen joukon intressien edessä. En voi tehdä tästä muuta johto­pää­töstä kuin sen, että Suomi on seonnut. Nykymuo­dossaan demokratia tarjoaa häikäi­le­mät­tö­mästi toimi­ville vähem­mis­töille mahdol­li­suuden vallan­käyttöön, jonka mitta­suh­teita ei voi hyväksyä.

Yrittäjien on hyvin vaikea toimia tällai­sissa olosuh­teissa. Rakastan isänmaatani, mutta en voi pitää Suomea enää mielek­käänä toimin­taym­pä­ristönä. En halua inves­toida tänne. Olen pahoillani.

Yhden asian loppu on jonkun toisen alku.

On kulunut melkein vuosi siitä, kun päätin jäädyttää inves­toinnit Billnäsiin ja panna ruukin luukulle lapun. Taistelun rauhoit­tu­minen on tarjonnut mahdol­li­suuden keskittää ajatukset takaisin Management Eventsiin.

Yrittäjänä minulla on taas se tunne, että voin muuttaa maailmaa tekemällä niitä asioita, joissa yrittäjä on parhaim­millaan: tuotteen kehitystä, innovointia, asiakas­työtä ja johta­mista. Tekemiseen on palannut ilo. Raasepori on vaihtunut Singa­poreen. Management Events kasvaa siellä.

Management Eventsin porukka on kasvanut nyt 300 huippuam­mat­ti­laisen joukoksi, joka työsken­telee 14 toimis­tossa kahdella mante­reella.

ME on saanut kehittyä, koska sen toimintaa ei ole tajuttu vielä säädellä määräyk­sillä. Olemme voineet innovoida vapaasti tuotteita ja toimin­ta­tapoja sekä luoda työpaikkoja. Samalla on syntynyt suoma­lai­sittain harvi­nainen palvelun vienti­tuote.

Billnäsin ruukille kävi täsmälleen päinvastoin. Byrokraatit voittivat ensim­mäisen erän.

Byrokratia on innovoinnin ja kasvun vasta­kohta. En pysty millään ymmär­tämään sitä, että Suomen valtio ottaa velkaa maksaakseen palkkaa virka­mie­hille, jotka säätävät lakeja, tulkit­sevat niitä mielei­sekseen ja tekevät parhaansa vaikeut­taakseen yritysten ja yksilöiden tekemisiä.

Tämä kehitys pitää pysäyttää nopeasti. Byrokratiaa pitää säätää selvästi pienem­mäksi, koska yrittäjät tarvit­sevat tilaa voidakseen luoda uutta toimintaa ja työpaikkoja.

Suomen pitää luulta­vasti vielä vähän aikaa kypsyä ajatte­lu­tavan muutokseen. Voi olla niinkin, että siihen tarvitaan vielä lisää huonoja uutisia, valitet­ta­vasti. Lopulta Suomi kuitenkin nousee, kun ihmiset ymmär­tävät, että nousuun tarvitaan innovaa­tioita, rohkeutta ja iloista työtä.

 

Olli Muurainen on yrittäjä, Management Eventsin perustaja ja halli­tuksen puheen­johtaja


Kokoomus.fi