Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Vestman: Kotoutumispolitiikkaan on tehtävä muutos

Vest­man: Kotou­tu­mis­po­li­tiik­kaan on tehtävä muutos

Julkaistu:

Erään alakou­lun oppi­laista lähes 70 prosen­tilla on suomi toisena kielenä – yhtei­nen kieli on Youtube-englanti. 

Tässä koulussa on nähtä­vissä jengiy­ty­mistä. Pahoin­pi­te­lyjä on jopa viikoit­tain, niitä masi­noi­daan somessa. Oppi­laat voivat alis­taa toisi­aan, käskeä suute­le­maan kenkiä.

Vanhem­pien voi olla vaikea kohdata lastensa ongel­mia kieli­muu­rin tai kunnia­kult­tuu­rin takia.

Kuvaus ei ole Ruot­sin lähiöistä vaan Suomen pääkau­pun­ki­seu­dulta. Kasau­tu­vien ongel­mien lähiöi­den todel­li­suu­desta kärsi­vät myös yhteis­kun­taamme sopeu­tu­neet maahan­muut­ta­ja­taus­tai­set perheet.

Ulko­maa­lais­taus­tais­ten työt­tö­myys on 2,5-kertainen ja työl­li­syy­saste kymme­nen­nek­sen mata­lampi suoma­lais­taus­tai­siin nähden. Lähtö­mai­den välillä on merkit­tä­viä eroja. Lähi-idästä ja Afri­kasta huma­ni­taa­ri­sin perus­tein tullei­den työl­li­syy­saste on erit­täin matala ja sosi­aa­li­tu­ki­riip­pu­vuus korkeaa.

Kotou­tu­mi­sai­kana vain kolman­nes saavut­taa perus­ta­son suomen tai ruot­sin kielessä. Monet vaati­vat tulk­kia vuosia. Epäon­nis­tu­neen maahan­muu­ton lieveil­miöt, kuten segre­gaa­tio ja jengiy­ty­mi­nen, ovat voimis­tu­neet.

Kokoo­mus katsoo, että kotou­tu­mis­po­li­tiik­kaan on tehtävä muutos. Ongel­mat on ratkais­tava. Kotou­tu­jan oikeuk­sia ja yhteis­kun­nan vastuuta koros­ta­vasta järjes­tel­mästä on siir­ryt­tävä kohti kotou­tu­jan velvol­li­suuk­sia ja omaa vastuuta. 

Jokai­sen Suomeen jäävän on suun­nat­tava – tarvit­taessa opis­ke­lun kautta – töihin. On elätet­tävä itsensä ja perheensä. On opit­tava kieli. On noudet­tava maamme sään­töjä. Muutoin henki­lön on palat­tava lähtö­maa­hansa. 

Kotou­tu­mi­sen selon­teon tavoit­teena on, että maahan­muut­ta­jien osal­li­suus yhteis­kun­nassa voidaan varmis­taa ja osaa­mis­taan hyödyn­tää. Tavoit­teet ovat hyviä.

Ongelma vain on, että konkreet­ti­set toimen­pi­teet jäävät selon­teossa vähiin. Tähän kiin­nit­tää mietin­nös­sään huomiota myös hallin­to­va­lio­kunta.

Kuvaa­vaa on, ettei selon­teon 130 sivulla sanota kertaa­kaan selkeästi, mitä maahan­muut­ta­jan pitää itse tehdä. Sanaa ”velvoite” halli­tus käyt­tää viit­ta­maan vain viran­omais­ten tai valtion vastui­siin.

Kokoo­mus on petty­nyt, ettei halli­tus otta­nut vaka­vasti edus­kun­nan tehtä­vän­an­toa uudis­taa kotou­tu­mis­po­li­tiik­kaa. Edel­ly­tämme, että konkreet­ti­set, kotou­tu­mi­sen takaa­vat toimet sisäl­ly­te­tään selon­teon toimeen­pa­no­suun­ni­tel­maan.

Suomessa asui vuonna 2020 noin 280 000 ulko­maan kansa­laista ja noin 440 000 ulko­maa­lais­taus­taista. Se, miten kotou­tu­mi­nen onnis­tuu, on valta­van mitta­luo­kan kysy­mys. Passi­voi­valla järjes­tel­mällä lannis­te­taan niitä­kin, joiden kotou­tu­mi­sen­nuste on hyvä.

Onnis­tu­nut, vali­koiva maahan­muutto on Suomelle vält­tä­mät­tö­myys: Ilman sitä työi­käi­nen väestö piene­nee vuosi­kym­me­nen aikana 150 000 henki­löllä. Jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­pohja saadaan turvat­tua, tarvit­semme ulko­mailta lisää osaa­via ihmi­siä.

Työpe­räistä maahan­muut­toa ei kuiten­kaan pidä edis­tää romut­ta­malla turva­paik­ka­jär­jes­tel­män uskot­ta­vuutta, kuten halli­tus on toimi­nut. Kokoo­muk­sen mielestä työpe­räi­sen ja kansain­vä­listä suoje­lun kais­tat on pidet­tävä tiukasti eril­lään. 

Työ ja kieli ovat kokoo­mus­lai­sen vaih­toeh­don keskiössä. Työn­syr­jään on pääs­tävä kiinni heti oles­ke­lu­lu­van alet­tua. Työssä maahan­muut­taja oppii ymmär­tä­mään yhteis­kun­taamme ja saa osal­lis­tua sen yllä­pi­tä­mi­seen. 

Pysy­västi maahan jääville kieli on toinen avain yhteis­kun­taan. Kieli­kou­lu­tuk­seen on taat­tava nopea pääsy. Sen laatua ja vaikut­ta­vuutta on paran­net­tava. Vastaa­vasti oikeutta tulk­kauk­seen on rajat­tava. Työs­sä­olo tukee kielen oppi­mista.

Kokoo­mus haluaa muut­taa sosi­aa­li­tur­van työn­te­koon ja kiele­nop­pi­mi­seen kannus­ta­vaksi. Maahan­muut­ta­jan sosi­aa­li­tur­van tulee olla kotou­tu­mis­jak­son alussa muuta väes­töä mata­lampi. Tuki­taso tulee kytkeä kotou­tu­mis­oh­jel­man tulok­sel­li­seen suorit­ta­mi­seen.

Kanna­tamme lisäksi tuki­ka­ton selvit­tä­mistä. Työn­teon on oltava aina kannat­ta­vam­paa kuin tuilla elämi­nen.

Kokoo­muk­sen tavoin hallin­to­va­lio­kunta penää sitä, että kotou­tu­mi­sen velvoit­ta­vuutta lisä­tään. Hallin­to­va­lio­kunta koros­taa aivan oikein kielen oppi­mi­sen merki­tystä.

Valio­kun­nassa kokoo­mus esitti, että halli­tus velvoi­tet­tai­siin toimiin pitkä­ai­kai­sen tulk­kaus­pal­ve­luoi­keu­den rajaa­mi­seksi sekä kieli­tai­to­vaa­ti­muk­sen säätä­mi­seksi pysy­vän oles­ke­lu­lu­van edel­ly­tyk­seksi. Halli­tus­puo­lu­eet eivät tätä kannat­ta­neet.

Kokoo­muk­sen mielestä pysyvä oles­ke­luoi­keus Suomessa tulee antaa vain niille, jotka osoit­ta­vat työl­lään tai opis­ke­lul­laan sekä riit­tä­vällä kieli­tai­dol­laan kotou­tu­neensa suoma­lai­seen yhteis­kun­taan.

Teen kokoo­muk­sen vasta­lauseen mukai­sen kannan­ot­toeh­do­tuk­sen.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­teosta kotou­tu­mi­sen edis­tä­mi­sen uudis­ta­mis­tar­peista

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.5.2022

Mykkä­nen: Finland’s mission to strengt­hen NATO’s common defence

The Natio­nal Coali­tion Party’s group speech in Parlia­ment of Finland 17.5.2022 , MP Kai Mykkä­nen Hono­rable spea­ker, “The begin­ning of

17.5.2022

Mykkä­nen: Nato-jäse­nyys avaa ovia euroop­pa­lai­selle puolus­tusyh­teis­työlle

”Kaiken viisau­den alku on tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen”. Presi­dentti J.K. Paasi­kivi kuvasi näillä sanoilla ulko­po­li­tiik­kaa itse­näi­syys­päi­vänä 1944, muutama kuukausi jatko­so­dan päät­ty­mi­sen jälkeen.

16.5.2022

Petteri Orpo: Nato-jäse­nyys maksi­moi Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­den

Venä­jän häikäi­le­mä­tön hyök­käys­sota Ukrai­naa vastaan toi suoma­lai­set yhteen. Suoma­lai­set teki­vät johto­pää­tök­set nopeasti. Me haluamme elää rauhassa koti­maas­samme. Me haluamme Natoon.

Skip to content