Verorat­kaisut hyödyt­tävät pieni­tu­loisia

Halli­tuksen budjet­ti­rii­hestä saatiin paljon erinomaisia ratkaisuja aikaan. Maail­man­ta­louden taantuma syö juuri nyt työpaikkoja rajusti vienti­teol­li­suu­des­tamme. Kaikkia sen seurauksia ei voida kotimaisin toimin torjua. Hallitus toteuttaa silti tilanteen helpot­ta­mi­seksi suuren määrän työlli­syyttä edistäviä sekä lomau­tettuja ja työttö­mäksi jääneitä auttavia toimen­pi­teitä. Lisäksi valtion­ta­louden tasapai­not­ta­mis­toimet alkavat ensi vuonna maltil­li­sella yhden prosent­tiyk­sikön arvon­li­sä­veron nousulla. Näin voimme vähitellen hillitä hurjaa velkaan­tu­mis­tah­tiamme.

Arvon­li­sä­ve­ro­tusta uudis­tetaan siten, että pieni­tu­loiset hyötyvät. Reilun kuukauden päästä elintar­vik­keiden vero alenee viidellä prosent­tiyk­si­köllä. Ensi heinä­kuussa nostetaan kaikkia arvon­li­sä­veroja prosent­tiyk­si­köllä. Samalla lasketaan työpaikka- ja ravin­to­la­ruuan verotus kaupasta ostetun ruuan tasolle. Arvon­li­sä­ve­rojen uudis­ta­misen jälkeen valtio kerää kutakuinkin saman summan kulut­ta­jilta. Pieni­tu­loisten kukka­rosta kuitenkin menee suhteessa huomat­ta­vasti suurempi osuus ruokaan kuin hyvätu­loi­silta. Siten uudistus hyödyttää vahvasti pieni­tu­loisia.

Työpaikka- ja ravin­to­la­ruuan veron yhdeksän prosent­tiyk­sikön veron­alen­nuksen ansiosta kilpailu työpaik­ka­ruo­ka­loiden, lounas­ra­vin­to­loiden ja kauppojen valmis­tiskien välillä ei vääristy. Reipas ravin­to­lassa tarjoillun ruuan veroale sen sijaan työllistää voimak­kaasti alalle. Näin osaltaan paikataan muualla työttö­mäksi jääneiden tilan­netta. Kympin lounas­las­kussa alennus on euron luokkaa, joka jo tuntuu kukka­rossa kuukausi- ja vuosi­ta­solla.

Verotuloja on syytä kerätä sellai­sista kohteista, joissa voidaan saada aikaan myös hyviä vaiku­tuksia. Ensi vuoden aikana laajen­netaan veropohjaa ja uudis­tetaan makeis- ja virvoi­tus­juo­ma­ve­ro­tusta. Suoma­laisten ylipaino-ongelmat kasvavat nopeasti. Niiden mukana tulevat ikävät kansan­sai­raudet, kuten muun muassa diabetes sekä sydän- ja verisuo­ni­taudit. Makeis- ja virvoi­tus­juo­ma­ve­roilla voidaan ohjata ihmisten kulutus­tot­tu­muksia terveel­li­sempään suuntaan. Samalla kerätään 100 miljoonaa euroa nopeasti kasvavia kansan­sai­rauksien hoito­menoja kustan­tamaan.

Kaiken kaikkiaan budjet­ti­rii­hessä pääte­tyillä kulutus­ve­rojen muutok­silla kerätään vuosi­ta­solla puoli miljardia enemmän valtion kassaan. Valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia ja velkaan­tu­mis­tahti jatkuu tulevina vuosina kymmenen miljardin tasolla, jos emme tee mitään. Ihmisten terveyttä ja työuria tulevai­suu­dessa piden­tä­mällä saamme vähen­nettyä ja maksettua velkaamme. Taantuman jälkeen tarvitaan myös menojen kasvun hillit­se­mistä ja joidenkin verojen nosta­mista. Ensi vuonna tuo työ alkaa. Liian suuri velka on nimittäin pois tulevasta hyvin­voin­nis­tamme.

Myös tulove­ro­tusta uudis­tettiin. Palkan­saa­jille iloinen uutinen on, että tulove­rotus pysyy kompen­saa­tioiden ja toimen­pi­tei­demme ansiosta ennallaan, vaikka ansiot ja maksut nousevat. Se on hyvä pohja maltil­li­sille ja työlli­syyttä edistä­ville työmark­ki­na­rat­kai­sulle. Metal­li­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­lisuus aloit­tivat tuon vastuul­lisen toiminnan työmark­ki­noilla ja hallitus piti kiinni omasta osuudestaan. Hyvä yhteistyö työmark­ki­naos­a­puolien kanssa on halli­tuksen tavoit­teena.

Tulove­ro­tukseen tehtiin lisäksi voimakas kevennys kaikkein pieni­tu­loi­sim­mille. Perus­vä­hen­nyksen nosto 1 480 eurosta 2 200 euroon jättää esimer­kiksi työmark­ki­na­tuella, pienim­millä työeläk­keillä, opintotuen päälle hieman työtuloja tienaa­ville ja minimie­tuuk­silla eläville tuloista ja etuuk­sista jopa 180 euroa enemmän käteen ensi vuonna. Myös kaikkien eläke­läisten verotusta keven­nettiin.

Arvon­li­sä­ve­ro­uu­dis­tuk­sessa suuri hyötyjä on siis pieni­tu­loinen. Tuloveron muutok­sissa taas palkan­saajien verotus pidetään ennallaan samalla kun etuuksien varassa ja pienillä eläke- tai työtu­loilla toimeen­tu­levat saavat roiman veron­alen­nuksen. Se on erittäin hyvä asia. Pieni­tu­loisen käytet­tä­vissä olevien tulojen lisäys menee varmasti tarpeeseen ja takaisin kulutukseen.