Verkos­to­viesti: katsaus koulu­tus­po­liit­tiseen kevääseen – kokoomus.fi
MENU
Verkos­to­viesti: katsaus koulu­tus­po­liit­tiseen kevääseen

Verkos­to­viesti: katsaus koulu­tus­po­liit­tiseen kevääseen

Julkaistu: 02.05.2012 Ohjelmatyö

Tervehdys!

Koulu­tus­po­li­tiikan saralla on tapah­tunut tänä keväänä: helmi­kuussa ministeri Gustafs­so­nille luovu­tettiin esitys perus­o­pe­tuksen tuntijaon uudis­ta­mi­sesta. Esitys on huomat­ta­vasti kevyempi kuin viime kaudelle ministeri Virkkusen valmis­telema. Esimer­kiksi tunti­määrää ei esityk­sessä lisät­täisi, vaikka erot koulu­laisten perus­koulun aikana saaman opetuksen välillä vastaavat jopa yhtä lukukautta. Apua ei esityk­sessä liioin ole tulossa
kieli­va­li­koiman monipuo­lis­ta­miseen tai valin­nai­suuden lisää­miseen. Kohta­laisen tyyty­väisiä voimme toki olla siitä, että liikuntaan ja taito- ja taide­ai­neisiin lisättiin opetusta. Kummek­suntaa aiheutti kuitenkin kotita­louden jättä­minen lisäyksen ulkopuo­lelle. Hallitus päättää tunti­jaosta vielä tämän kevään aikana.

Myös ammat­ti­kor­kea­koulu-uudistus on edennyt, kun ministeri Gustafsson päätti aloitus­paik­kojen vähen­nyk­sestä ensi vuodelle. Yhteensä paikat vähenevät 2030 kappa­leella. Tämä on tarpeen, sillä ikäluokat piene­nevät ja tietyille
aloille on kasaan­tunut koulu­tuksen ylitar­jontaa.

Tyyty­väisiä voimme olla siitä, että jo ministeri Sarkomaan käynnistämä ja ministeri Virkkusen jatkama yliopis­to­uu­distus etenee. Eduskunta sai käsitel­tä­väkseen esityksen Taidey­li­opiston perus­ta­mi­sesta, kun Sibelius-Akatemia, Kuvatai­dea­ka­temia ja Teatte­ri­kor­kea­koulu yhdis­tyvät ensi vuoden alusta. Uusi yliopisto kokoaa voimat
yhteen ja tulee tarjoamaan kansain­vä­li­sesti korkea­ta­soista taideo­pe­tusta.

Koulu­tus­sek­to­rilla ehkäpä merkit­tä­vimmät päätökset tehtiin kuitenkin huhtikuun alussa, kun hallitus päätti valtion­ta­louden kehyk­sistä vuosille 2013-2016. Talou­del­li­sesti vaikeassa tilan­teessa yliopis­toin­deksin jäädyt­tä­mistä jouduttiin jatkamaan vuoden 2013 osalta. Iloisia voimme olla kuitenkin esimer­kiksi siitä, että esi- ja perus­o­pe­tuksen sekä lukio­kou­lu­tuksen laadun paran­ta­mista jatketaan opetus­ryh­mä­kokoja pienen­tä­mällä,
oppilas­huoltoa paran­ta­malla ja panos­ta­malla kerho­toi­mintaan. Kehit­tä­mis­toimiin lisäeuroja kohden­netaan vuoteen 2015 mennessä lähes 35 miljoonaa. Lisäta­lous­ar­viossa hallitus lisää tänä vuonna alkavien koulujen ja kuntien sosiaali- ja terveys­toimen raken­nusten remont­teihin 30 miljoonaa euroa.

Lopuksi muistutan vielä verkoston järjes­tä­mästä mainiosta seminaa­rista 10.5. Sääty­ta­lolla. Kunta­uu­dis­tuksen vaiku­tuk­sista sivis­tys­toimeen ovat tulossa puhumaan ministeri Henna Virkkunen, sivis­tys­va­lio­kunnan puheen­johtaja Raija Vahasalo sekä Kunta­liiton johtaja Anneli Kangas­vieri. Toivot­ta­vasti pääset paikalle!

Nähdään Sääty­ta­lolla!

Timo Heinonen
Ossi-verkoston puheen­johtaja, kansan­edustaja

sekä

Anniina Iskanius ja Robert Torve­lainen
Ossin sihteerit

Tässä viestissä:

Kansan­edustaja Sari Sarkomaan kolumni

Osaamisen ja sivis­tyksen verkoston seminaari 10.5.2012

Ajankoh­taista Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riössä

***
Kansan­edustaja Sari Sarkomaa: Odotettu tunti­ja­ko­uu­distus

Pitkään valmis­teltu perus­o­pe­tuksen tunti­ja­ko­uu­distus kaatui viime vaali­kau­della Keskustan vastus­tukseen. Kokoo­muk­sessa on innolla odotettu sitä, että tällä vaali­kau­della saamme jatkettua perus­kou­lumme kehit­tä­mistä. Nyt tunti­ja­ko­työ­ryhmän esitys on lausun­to­kier­rok­sella. Esityk­sessä on vielä hiomisen varaa.

Työryhmän lähtö­kohtana oli valmis­tella esitys, joka erityi­sesti vahvis­taisi taide- ja taitoai­neiden ja liikunnan opetusta, yhteis­kun­nal­lisen kasva­tuksen asemaa sekä oppiai­neiden välistä yhteis­työtä ja monipuo­lis­taisi kielioh­jelmia. Ikävä kyllä työryhmän esitys ei riittä­vällä tavalla vastaa toimek­siantoa. Esitystä onkin muokattava
ennen kuin tunti­jaosta voidaan tehdä päätös.

Opetus­mi­nisteri Maija Raskin (sd.) aikana tehty nykyinen tuntijako kohteli erityi­sesti taito- ja taide­ai­neita kaltoin ja teki perus­kou­lus­tamme liian teoreet­tisen. Uuden tunti­ja­koe­si­tyksen keskeinen tavoite onkin korjata tämä virhe. Taito- ja taide­aineet antavat lapsille mahdol­li­suuden syventää ja soveltaa tietoai­neissa opittua, ja ne tekevät koulusta monipuo­li­semman. Taito- ja taide­aineet edistävät lasten luovuutta ja oppimisen iloa.

Esityksen iso valuvika on se, että se kaventaa valin­nai­suutta ja lisää kaikille pakol­listen oppituntien määrää. Mahdol­lisuus keskittyä omien taipu­muk­siensa mukaisiin aineisiin on erityisen tärkeää vuosi­luo­killa 7-9. Valin­nai­suuden kaven­ta­minen ei ole oppilaan eikä koulun kannalta kannus­tavaa. Tutki­musten mukaan oppilaan mahdol­lisuus tehdä valintoja erityi­sesti perus­o­pe­tuksen ylemmillä luokilla lisää motivaa­tiota ja tuo parempia
oppimis­tu­loksia. Esitys herättää myös vahvan huolen erikois­luokkien, kuten liikunta-, kuvataide- ja musiik­ki­luokkien, tulevai­suu­desta.

Myönteistä on, että tunti­ja­koe­si­tyk­sessä on taito- ja taide­ai­neiden tunti­määriä lisätty. Sen sijaan kotitalous on ilman perus­teluja jätetty vaille lisäre­sursseja. Tämä esityksen virhe on korjattava. Kotita­lous­tun­nilla opetetaan valmiuksia jokapäi­väisten valin­tojen tekemiseen. Kotitalous on tärkeä osa suoma­laisen ruoka­kult­tuurin ja suoma­laisen ruoan arvos­tuksen edistä­mistä. Kotitalous on myös kansain­vä­li­syys­kas­va­tusta: Erilai­sista etnisistä
taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruoka­kult­tuu­reista.

Enemmistö suoma­lais­lap­sista ei liiku tervey­tensä ja hyvin­voin­tinsa kannalta riittä­västi. Tilanne uhkaa vakavasti tulevien työikäis­temme työkykyä ja terveyttä. Tunti­ja­koe­si­tyk­sessä yhden vuosi­viik­ko­tunnin lisää­minen ei riitä, vaan liikuntaa tarvitaan lisää ja erityi­sesti yläluo­kille. Koulu­lii­kunnan lisää­minen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttä­mät­tö­mintä.

Tunti­ja­koe­si­tyksen iso huole­naihe on esitys vapaa­eh­toisten kielten opetuksen siirtä­mi­sestä hanke­ra­halla rahoi­tet­ta­vaksi. Erityi­sesti Helsin­gille tämä esitys olisi hyvin ongel­mal­linen ja johtaisi rahan tuhlaa­miseen byrokra­tiaan. Esitys rahoittaa valin­naisia kieliä hanke­ra­hoilla herättää myös suuren huolen siitä, mistä rahat otetaan. Miten käy esimer­kiksi halli­tus­oh­jel­massa luvatun ryhmä­ko­kojen pienen­tä­misen? On aivan selvää, että epävarma pätkä­ra­hoitus ei ole paras tapa innostaa monipuo­lis­tamaan kieli­tar­jontaa saatikka kehit­tämään kielten opetusta pitkä­jän­tei­sesti. Monipuo­lisen kieli­tar­jonnan edistä­mi­seksi koko Suomessa tarvitaan tunti­ja­koe­si­tystä tehok­kaampia keinoja.

Sari Sarkomaa
Kansan­edustaja (kok)
Opetus­hal­li­tuksen johto­kunnan puheen­johtaja
www.sarisarkomaa.fi

Osaamisen ja sivis­tyksen verkoston seminaari 10.5.2012 Sääty­ta­lolla

Valta­kun­nal­lisen kunta­uu­dis­tuksen valmistelu on käynnissä. Julki­sessa keskus­te­lussa keskiössä ovat tähän mennessä olleet kunnan­ta­lojen lukumäärä ja kartta­har­joi­tukset, vaikka uudis­tuk­sella on merkit­täviä vaiku­tuksia asukkaiden elämään. Tule keskus­te­lemaan ministeri Henna Virkkusen, sivis­tys­va­lio­kunnan puheen­johtaja Raija Vahasalon ja Kunta­liiton johtaja Anneli Kangas­vierin kanssa siitä, miten uudistus vaikuttaa kuntien sivis­tys­toimeen tulevai­suuteen. Tarjoi­lujen vuoksi pyydämme ilmoit­tau­tu­misia osoit­teeseen robert.torvelainen@eduskunta.fi.
***

Ajankoh­taista Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riössä

Yliopis­tojen rahoitus uudistuu vuoden 2013 alusta

Uusi rahoi­tus­malli korostaa laatua, vaikut­ta­vuutta, tulok­sel­li­suutta ja kansain­vä­lis­ty­mistä. Valtio­neu­vosto päätti 19.4.2012 yliopis­toista annetun valtio­neu­voston asetuksen muutta­mi­sesta. Jatkossa perus­ra­hoi­tuk­sesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikut­ta­vuuden perus­teella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiede­po­li­tiikan tavoit­teiden perus­teella. Valtion rahoi­tusta yliopis­toille kohden­netaan erityi­sesti suori­tet­tujen tutkin­tojen ja opinto­pis­teiden sekä tieteel­listen julkai­sujen ja kilpaillun tutki­mus­ra­hoi­tuksen perus­teella.
Alla linkki tiedot­teeseen:
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/yliopistojen_rahoitus.html?lang=fi

Liikun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­miseen ensi vuodelle 28 miljoonaa

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö jakoi liikun­ta­paik­kojen raken­ta­miseen ja perus­kor­jauksiin yhteensä 28,1 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 34 hankkeelle, joista uudis­ra­ken­nus­hank­keita on 16 ja perus­kor­jaus­hank­keita 18.
Alla linkki tiedot­teeseen sekä listaus myönne­tyistä avustuk­sista:
http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/liikuntapaikkarakentaminen/
myoennetyt/liitteet/liikuntapaikkarakentaminen_2012.pdf
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/04/liikuntapaikkarakentaminen2012.html?lang=fi

Hyvitys­mak­su­jär­jes­telmän ratkai­su­neu­vot­te­li­jaksi Markus Leikola

OKM on käynnis­tänyt yksityisen kopioinnin hyvitys­mak­su­jär­jes­telmän uudis­tustyön. Hyvitys­mak­su­jär­jes­telmän uudis­ta­minen sisältyy halli­tus­oh­jelmaan. Uudis­tetun järjes­telmän sovel­ta­minen on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 alusta. Tavoit­teena on järjes­telmä, joka olisi nykyistä paremmin ennakoi­ta­vissa, takaisi reilun hyvityksen
tason tekijöille, turvaisi kaupan ja työpaik­kojen säily­mistä Suomessa ja olisi hallin­nol­li­sesti mahdol­li­simman kevyt. Lisäksi tavoit­teena on järjes­telmä, jonka kansa­laiset voisivat kokea nykyistä oikeu­den­mu­kai­sem­maksi. Ratkai­su­neu­vot­te­li­jaksi on nimetty Markus Leikola.
Alla linkki tiedot­teeseen:
http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2012/03/hyvitymaksujarjestelma_neuvottelija_leikola.html


Kokoomus.fi