Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ympäristö / Vauhtia liikenteen päästöjen vähentämiseen!

Vauh­tia liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen!

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ehdo­tuk­set tielii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Jokai­selle suoma­lai­selle mahdol­li­suus valita vähä­pääs­töi­sempi kulku­ta­pa­muoto.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biokaa­sua käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto viimeis­tään 2030-luvulla. Siksi kokoo­mus esit­tää autoi­lun vero­tuk­seen raken­teel­lista muutosta, jossa uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään asteit­tain koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen.

Sitou­dumme puolit­ta­maan liiken­teen pääs­töt vuoteen 2030 mennessä. Tielii­ken­teemme pitäisi olla täysin hiile­tön vuoteen 2045 mennessä. Tällä hetkellä liiken­teen pääs­töt muodos­ta­vat viiden­nek­sen Suomen koko­nais­pääs­töistä, josta valtaosa tulee tielii­ken­teestä. Tavoit­tee­seen pääse­mi­nen on vaikeaa, mutta ei mahdo­tonta.

Ongel­mamme eivät ole autoissa, vaan fossii­li­sissa polt­toai­neissa. Pääs­tö­jen puolit­ta­mi­nen edel­lyt­tää­kin ennen kaik­kea auto­kan­nan nopeam­paa uusiu­tu­mista. Se on tarkoi­tus toteut­taa vähä­pääs­töi­siä autoja suosi­malla ja lisää­mällä biopolt­toai­nei­den osuutta. Vies­timme onkin: tarvit­semme tehok­kaam­pia keinoja nyt.

Kokoo­mus esit­tää seuraa­vaa:

  • Uusien auto­jen vero­tus siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Auto­vero pois­te­taan portait­tain 4 vuoden kuluessa. Muutos kompen­soi­daan korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­roa enin­tään puolet nykyi­sen auto­ve­ron määrästä.
  • Käyt­tö­voi­ma­vero pois­te­taan kaasu- ja sähkö­au­toilta. Auton muun­ta­mista kaasuau­toksi tuetaan määrä­ai­kai­sesti konver­sio­tuella.
  • Synteet­ti­set polt­toai­neet sekä biokaasu otetaan mukaan jake­lu­vel­voit­tee­seen.
  • Työsuh­deau­to­jen vero­tusarvo porras­te­taan jyrkästi pääs­tö­jen mukaan.
  • Kasva­te­taan jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn kulku­ta­pao­suutta paran­ta­malla niiden houkut­te­le­vuutta kaupun­ki­seu­duilla.
  • Ryhdy­tään raken­ta­maan nopeita raideyh­teyk­siä tuke­malla hankeyh­tiöitä vähin­tään kahdella miljar­dilla.
  • Selvi­te­tään tielii­ken­teen omaa pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää ja sen vaiku­tuk­sia polt­toai­nei­den hintaan koko EU:n tasolla.
  • Toteu­te­taan selvi­tys tarvit­ta­vista muutok­sista alueel­li­sen ja sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den takaa­mi­seksi.

1. Auto­ve­ron portait­tai­nen poisto

Tehok­kain keino auto­kan­nan ikään­ty­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi on auto­ve­ron portait­tai­nen pois­ta­mi­nen 4 vuoden kuluessa. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa hank­ki­maan vanhoja ja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. Auto­ve­ron pois­ta­mi­nen heijas­tuu koko auto­kan­taan, sillä se pois­taisi nopeim­min vanhoja elin­kaa­rensa päässä olevia autoja ja nopeut­taisi uusien ener­gia­te­hok­kai­den ja uutta tekniik­kaa hyödyn­tä­vien auto­jen ensi­re­kis­te­röin­tiä. Auto­kan­nan uusiu­tu­mi­nen lisää merkit­tä­västi liiken­ne­tur­val­li­suutta, mihin Suomi on myös sitou­tu­nut.

Suomi on tällä hetkellä vanho­jen tuon­ti­au­to­jen hautaus­maa. Se ei ole ihmis­ten vika, vaan vero­jär­jes­tel­mämme vika. Nykyi­nen vero­ra­kenne yllä­pi­tää keski-iältään lähes 10-vuotiai­den suuri­pääs­töis­ten auto­jen maahan­tuon­tia. Suomessa henki­lö­au­to­kan­nan keski-ikä on kasva­nut 10 prosen­tilla vuosina 2010–2015 ja ikään­ty­mi­nen jatkuu, mikäli autoi­lun vero-ohjauk­seen ei tehdä muutok­sia. Tilan­netta pahen­taa se, että Suomeen käytet­tynä tuotu­jen auto­jen määrät ovat viime vuosina olleet kasvussa. Käytet­tynä maahan­tuo­dut autot ovat usein Suomessa myytyjä autoja isom­pia ja suuri­pääs­töi­sem­piä, mikä enti­ses­tään vaikeut­taa pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­den saavut­ta­mista. Vanha auto on myös suurempi turval­li­suus­riski. Tutki­mus­ten mukaan uusi auto tarjoaa keski­mää­rin 10–20 prosent­tia parem­man suojan kuljet­ta­jal­leen kymme­nen vuotta vanhem­piin autoi­hin verrat­tuna.

Kokoo­mus haluaa, että myös Suomesta voidaan tehdä auto­kaup­paa ulko­maille Ruot­sin esimer­kin kannus­ta­mana. Ruotsi vie nyky­ään ulos lähes 120 000 käytet­tyä autoa vuodessa ja saa niistä vien­ti­tu­loa 1,5 miljar­dia euroa. Auto­ve­ron pois­ta­mi­nen kokoo­muk­sen mallin mukai­sesti kansain­vä­lis­täisi suoma­lai­sen auto­kau­pan ja lisäisi alan työl­li­syyttä.

Mallis­samme auto­ve­ron alen­ta­mi­nen kompen­soi­daan osit­tain ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron koro­tuk­sella. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja. Näin koti­ta­louk­sien olisi mahdol­lista enna­koida koro­tuk­sia suun­taa­malla seuraa­van autonsa hankinta vähä­pääs­töi­sem­piin autoi­hin. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen on arvioitu nopeut­ta­van auto­kan­nan kier­toa 2–4 vuodella.

2. Käyt­tö­voi­ma­ve­ron poisto kaasu- ja sähkö­au­toilta sekä konver­sio­tuen jatka­mi­nen

Auto­kaup­paa suun­nit­te­leva suoma­lai­nen huomaisi, että hänen kannat­taisi vaih­taa autonsa vähä­pääs­töis­teen vaih­toeh­toon vanhan fossii­li­sella polt­toai­neella kulkeva auton sijaan. Ruot­sissa tapah­tu­nut kehi­tys osoit­taa, että vuosit­tai­sen veron ja polt­toai­ne­ve­ron yhdis­telmä, johon liite­tään vähä­pääs­töis­ten auto­jen hankin­ta­kan­nus­teita, on ympä­ris­tö­oh­jaa­vuu­del­taan teho­kas vero­malli. Suomessa autoi­lun vero­tuk­sen ympä­ris­tö­oh­jauk­sen ongelma on se, että vaikka hankin­nan vero ohjaa­kin hankin­toja vähä­pääs­töi­siin mallei­hin, niin keski­mää­rin lähes 20 prosen­tin auto­vero hidas­taa merkit­tä­västi auto­kan­nan kier­toa.

3. Synteet­ti­set polt­toai­neet ja biokaasu jake­lu­vel­voit­tee­seen

Sähkön käyttö liiken­teessä kasvaa vauh­dilla, kun EU:n auto­val­mis­ta­jia koske­vat sito­vat CO2-raja-arvot ohjaa­vat kehi­tystä voimak­kaasti. Raskaan kalus­ton sähköis­tä­mi­nen on toden­nä­köi­sesti vaikeam­paa pidem­mäl­lä­kin aika­vä­lillä. Ratkai­suja on haet­tava muis­ta­kin käyt­tö­voi­mien lähteistä kuten esimer­kiksi biokaa­susta ja niin kutsu­tuista sähkö­polt­toai­neista eli synteet­ti­sistä polt­toai­neista.

Pääs­tö­kau­pan laaje­ne­mi­nen ja pääs­tö­jen hinnan nouse­mi­nen ohjaa­vat mark­ki­noita vähä­pääs­töi­seen suun­taan, mikä lisää pääs­töt­tö­män metaa­nin kysyn­tää ja tarjon­taa myös ilman julkista tukea. Odotamme näke­vämme seuraa­vien vuosien aikana merkit­tä­viä kaupal­li­sia läpi­mur­toja. Wärt­silä, St1 ja Kemira suun­nit­te­le­vat jo Jout­se­noon pilot­ti­lai­tosta synteet­ti­sen polt­toai­neen tuotan­toon vedystä ja hiili­diok­si­dista. Kaupal­li­sen pääna­vauk­sen kannalta keskei­nen kysy­mys on kelpuut­taa nämä synteet­ti­set polt­toai­neet nopeasti uusiu­tu­van polt­toai­neen jake­lu­vel­voit­tee­seen.

4. Työsuh­deau­to­jen vero­tusar­von porras­ta­mi­nen pääs­tö­jen mukaan

Työsuh­deau­to­jen vero­tusar­von porras­ta­mi­sella pääs­tö­jen mukaan voidaan liiken­teen pääs­töjä vähen­tää merkit­tä­västi, ja samalla saada ladat­ta­via hybri­dejä ja sähkö­au­toja käytet­ty­jen auto­jen mark­ki­noille. Tämän kysyn­tä­muu­tok­sen arvioi­daan vähen­tä­vän CO2-pääs­töjä 50 000 tonnia vuodessa.

5. Kasva­te­taan jouk­ko­lii­ken­teen, pyöräi­lyn ja käve­lyn kulku­ta­pao­suutta

Liiken­ne­vi­ras­ton selvi­tyk­sen mukaan Suomessa tehtä­vistä auto­mat­koista yli neljän­nes on alle kolme kilo­met­riä ja lähes puolet jää alle viiteen kilo­met­riin. Ihmi­siä tulee kannus­taa käve­le­mään tai pyöräi­le­mään lyhyitä matkoja. Tämän vuoksi erityi­sesti kaupun­ki­seu­duilla tulee inves­toida vähä­pääs­töi­siin ratkai­sui­hin kuten turval­li­siin kevyen liiken­teen väyliin. Muun muassa MAL-sopi­muk­set tarjoa­vat tähän lois­ta­van työvä­li­neen. Edis­täi­simme myös yhteis­käyt­tö­au­to­jen ja kaupun­ki­pyö­rien käyt­töä.

6. Edis­te­tään nopeita junayh­teyk­siä miljardi-inves­toin­nein

Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta ei myytäisi, vaan omis­tus siir­ret­täi­siin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä mahdol­li­sesti toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don.

Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta suosit­te­lee rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Valtion asun­to­ra­has­tossa on käytet­tä­vissä olevaa varal­li­suutta arviolta noin 2 miljar­dia euroa, josta käyt­täi­simme miljar­din vauh­dit­ta­maan moni­paik­kaista asumista ja asumis­tuo­tan­toa edis­tä­viä liiken­ne­hank­keita.

7. Selvi­te­tään tielii­ken­teen pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää EU:n tasolla

Aalto yliopis­ton tutki­jat ovat esit­tä­neet, että tehok­kain tapa saavut­taa pääs­tö­ta­voit­teet olisi polt­toai­nei­den myyn­ti­lu­pa­jär­jes­telmä, joka aset­taa kiin­tiöt polt­toai­nei­den hiili­si­säl­lölle. Saksaan on tulossa oma liiken­teen pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­telmä vuonna 2021. Kokoo­muk­sen mielestä pitkän aika­vä­lin tavoit­tei­den saavut­ta­mi­seksi EU:n tulisi selvit­tää liiken­teen pääs­tö­kaup­pa­jär­jes­tel­mää, sen vaiku­tuk­sia polt­toai­nei­den hintoi­hin ja muutok­sen aiheut­ta­mien kustan­nus­ten kompen­soin­tia.

8. Huomioi­daan alueel­li­nen ja sosi­aa­li­nen oikeu­den­mu­kai­suus muutok­sissa

Esit­tä­mämme muutok­set on mahdol­lista tehdä niin, että autoi­li­joilta ei kerät­täisi veroja nykyistä enem­män, pikem­min­kin päin­vas­toin. Katsomme vero­tusta myös koko­nai­suu­tena – toisin kuin halli­tus, joka nosti polt­toai­ne­ve­roa reip­paalla kuudella sentillä litralta ja perusti vasta tämän jälkeen työryh­män pohti­maan liiken­teen vero­tusta. Kysei­sen muutok­sen vaiku­tus tielii­ken­teen pääs­töi­hin oli halli­tuk­sen oman­kin esityk­sen­kin mukaan vain 0,7 prosent­tia. Kokoo­mus ei kannata alueel­li­sesti kohden­net­tuja tietul­leja tai ruuh­ka­mak­suja. Tietul­lit muodos­tai­si­vat käytän­nössä uuden työs­sä­käyn­ti­ve­ron. Ne romut­tai­si­vat kaupun­ki­seu­duilla työn­teon kannus­ti­mia ja vähen­täi­si­vät varsin­kin mata­la­palkka-aloilla työn­teon kannat­ta­vuutta.

Kun autot siir­ty­vät entistä nopeam­min ja edul­li­sem­min käytet­ty­jen auto­jen mark­ki­noille, auton vaihto vähä­pääs­töi­sem­pään olisi mahdol­lista yhä useam­malle. Muutos helpot­taisi myös pieni­tu­loi­sia. Seuraa­van auton osto­hinta olisi aiem­paa alempi ja vanhan auton tilalle olisi mahdol­lista ostaa 3–4 vuotta aiem­paa nuorempi auto. Auto­ve­ron muutos muut­taisi myös Suomen asemaa kansain­vä­li­sessä auto­kau­passa siten, että voisimme myös viedä autoja maasta kuten Ruotsi menes­tyk­sellä tekee. Jos emme poista auto­ve­roa, olemme tuomit­tuja otta­maan vastaan yhä lisään­ty­vän määrän vanhoja diesel- ja bensa-autoja Keski-Euroo­pasta ja Ruot­sista. Suoma­lai­nen auto­kauppa ansait­see uuden, kansain­vä­li­sen mahdol­li­suu­den.

Myös pieni- ja keski­tu­loi­set hyöty­vät auto­ve­ron alen­ta­mi­sesta!

Mallie­si­merkki Asko Autoi­li­jasta:

  • Nykyi­sin pieni­tu­loi­sempi maksaa autos­taan suurem­man osan verona kuin suuri­tu­loi­nen. Asko Autoi­li­jalla on vuoden 2010 X-merk­ki­nen auto, jonka arvo nykyi­sen auto­ve­ron ollessa voimassa on 10 000 euroa. Tästä auto­ve­roa on jäljellä sama suhteel­li­nen osuus, joka autosta makset­tiin uutena, eli esimer­kiksi 2000 euroa. Hän haluaa vaih­taa uuteen saman­lai­seen autoon, jonka hinta on nyt auto­ve­rol­li­sena 20 000 euroa auto­ve­ron ollessa 4000 euroa. Väli­raha täten vaih­toau­ton ja uuden välillä on 10 000 euroa.
  • Jos auto­vero pois­tuu, laskee hänen vaih­toau­tonsa arvo 8000 euroon. Vastaa­vasti uuden auton hinta laskee auto­ve­ron verran eli 16 000 euroon. Näin ollen väli­raha laskee nykyi­sestä 10 000 eurosta 8 000 euroon.
  • Toisin sanoen vaih­toipa Asko Autoi­lija autonsa siis heti auto­ve­ron pois­tut­tua, tai koska tahansa myöhem­min, laskee hänen vanhan ja tule­van autonsa väli­raha euro­mää­räi­sesti mitat­tuna. Näin ollen auto­ve­ron alen­nus hyödyt­tää kaik­kia autoi­li­joita, niitä­kin, jotka eivät vaihda auto­aan heti tuoreem­paan, vaan vasta myöhem­min.
  • Vaiku­tus heijas­tuu tieten­kin myös käytet­ty­jen auto­jen kaup­paan. Mikäli Asko Autoi­li­jalla ei olisi auto­ve­ron pois­tut­tua varaa uuteen autoon, saa Asko käytet­tä­vissä olevalla summal­laan veron pois­ton jälkeen kuiten­kin nykyistä uudem­man, pieni­ku­lu­tuk­sel­li­sem­man ja turval­li­sem­man auton.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2020

Toivon polku: kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vaih­toeh­to­bud­jetti vuodelle 2021 Sisäl­lys: Alkusa­nat: Suomi kestä­vän kasvun tielle 1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto suoma­lai­sille 2. Työtä 120 000 ihmi­selle

4.11.2020

The Natio­nal Coali­tion Party’s stra­tegy to increase inter­na­tio­nal recruit­ment – It’s time to bring skil­led workers to Finland!

Why does Finland need more workers? Finland’s working-age popu­la­tion is on the decline while at the same time the number

4.11.2020

Kokoo­muk­sen keinot kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin lisää­mi­seksi – Nyt on aika houku­tella osaa­jat Suomeen!

Miksi Suomi tarvit­see lisää teki­jöitä? Suomen työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun ikään­ty­nei­den määrä kasvaa. Yhtälö haas­taa hyvin­voin­timme perus­taa. Piene­ne­vän