Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Vastuut­to­man talou­den­pi­don myyjänä ovat dema­rit, osta­jana keskusta – ja maksa­jana sinä

Vastuut­to­man talou­den­pi­don myyjänä ovat dema­rit, osta­jana keskusta – ja maksa­jana sinä

Julkaistu:

Hyvät kuuli­jat,

kun Sipi­län halli­tus vuonna 2015 aloitti työnsä, Suomen talous oli epäta­sa­pai­nossa. Kevään 2015 vaali­kes­kus­te­lu­jen tärkein teema oli se, miten velkaan­tu­mi­nen saadaan pysäh­ty­mään ja talous kasvuun. Sinä keväänä suoma­lai­set äänes­ti­vät itsel­leen edus­kun­nan, joka oli tähän projek­tiin sitou­tu­nut.

Ja paljon tehtiin­kin, kun taloutta laitet­tiin kuntoon. Halli­tus joutui päät­tä­mään merkit­tä­vistä sääs­tö­toi­mista, prio­ri­soi­maan menoja ja teke­mään lukui­sia työl­li­syys­toi­mia. Jokai­nen euro käytiin läpi ja kaikki joutui­vat tinki­mään. Velkaan­tu­mi­nen painet­tiin kauden aikana alle miljar­diin. Aina ei ollut help­poa, mutta päätök­siä oli tehtävä. Koska teke­mättä ei voinut jättää.

Kun Sipi­län halli­tus päätti työnsä, Suomen talous oli lähes tasa­pai­nossa. 140 000 työpaik­kaa syntyi.

Vuonna 2015 valtio velkaan­tui 4,4 miljar­dia. Kun elokuun alussa saimme valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tyk­sen käsiimme, oli sen luke­mi­nen kylmää­vää. Velkaan­numme valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon esityk­sen mukaan ensi vuonna 6,7 miljar­dia euroa. Tilan­teessa, jossa talous lähtee kasvuun. Velkaa siis otetaan puoli­toista kertaa enem­män kuin vuonna 2015, jolloin oli krii­si­tun­nelma. Valtion menot ovat kasva­neet vuodesta 2019 vuosi­ta­solla kahdek­san miljar­dia euroa. Se on valtava summa.

Kehyk­set riko­taan koro­nan varjolla vaikka varsi­nai­sesti koro­nasta aiheu­tu­vat menot ovat kehyk­sen ulko­puo­lella.

Tämä halli­tus jättää Suomen talou­teen sellai­sen sotkun, että vastaa­vaa ei ole vuosiin nähty. Kun halli­tus kokoon­tuu syys­kuussa Sääty­ta­lolle, miljoo­nat lentä­vät, eikä huolta huomi­sesta ole. Huoneessa ei ole yhtään polii­tik­koa, joka olisi riit­tä­vän vaka­vasti huolis­saan siitä, mihin tämän maan talous on menossa. Vastuut­to­man talou­den­pi­don myyjänä ovat dema­rit, osta­jana keskusta – ja maksa­jana sinä.

Hyvät kuuli­jat,

Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, toimi­vaa tervey­den­huol­toa tai hyvää jouk­ko­lii­ken­nettä. Ilman ihmi­siä ja yrityk­siä, jotka teke­vät työtä, luovat uutta, hyppää­vät epävar­muu­teen tai tavoit­te­le­vat tähtiä, meillä ei olisi asvalt­tia teillä, ei kirjas­toau­toa tai festa­reita.

Siksi jaka­mi­sen sijaan on keski­tet­tävä ener­giaa jaet­ta­van teke­mi­seen. Kokoo­muk­sen mielestä rahat on ensin ansait­tava ennen kuin niitä voi jakaa. Jos on tuloja on, ei tarvita leik­kauk­sia. Me haluamme, että Suomi on kannus­tava yhteis­kunta, jossa kannat­taa aina tehdä työtä ja yrit­tää. 

Halli­tus toimii päin­vas­toin. Ensin jaetaan, ja sen jälkeen vasta ryhdy­tään pohti­maan, miten rahat riit­tä­vät – ja eivät­hän ne riitä. Se johtaa näivet­ty­mi­sen ja veron­ko­ro­tus­ten tielle.  

Hyvät kuuli­jat,

Halli­tuk­sen ongel­mana ei ole ainoas­taan se, miten paljon rahaa käyte­tään, vaan mihin sitä käyte­tään. 

Tuskin oli muste valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tyk­sestä ehti­nyt kuivua, kun luin sähkö­pos­tis­tani Suomen Akate­mian pääjoh­taja Heikki Manni­lan nimissä lähe­te­tyn tiedot­teen.

 “Esitetty leik­kaus heiken­tää merkit­tä­västi suoma­lai­sen tutki­muk­sen edel­ly­tyk­siä sekä siten myös Suomen osaa­mis­ta­son, sivis­tyk­sen ja kansal­li­sen kilpai­lu­ky­vyn kehit­ty­mistä.”

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön budjet­tieh­do­tuk­sen mukaan Suomen Akate­mian kautta kana­voi­tava tutki­mus­ra­hoi­tus piene­nee vuonna 2022 noin 40 miljoo­nalla eurolla tähän vuoteen verrat­tuna, koska halli­tus ei ole ratkais­sut raha­pe­li­tuot­to­jen supis­tu­mi­sesta aiheu­tu­vaa ongel­maa. 

Sen lisäksi, tois­tan, sen lisäksi halli­tus päätti viime kevään kehys­rii­hessä 35 miljoo­nan euron leik­kauk­sesta tieteen ja tutki­muk­sen rahoi­tuk­seen vuodesta 2023 alkaen.

Tässäpä tieteen ja tutki­muk­sen “kunnian­pa­lau­tusta” kerrak­seen. Eipä näy Vihrei­den lupaa­mia miljar­deja.

Vihreät ja vasem­misto kriti­soi­vat omia päätök­si­ään kuin olisi­vat oppo­si­tiossa. Ei se auta, että hauk­kuu tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riä, jos ei saa suutaan auki, kun halli­tuk­sen yhtei­siä päätök­siä tehdään.

Kaikki halli­tus­puo­lu­eet kerto­vat sitou­tu­vansa siihen, että tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den rahoi­tuk­sen osuutta noste­taan 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä. Se on hyvä ja tärkeä tavoite, mutta se ei todel­la­kaan tapahdu itses­tään. Toivot­ta­vasti nyt viimein halli­tus­puo­lueille valke­nee, että se vaatii aktii­vi­sia tekoja ja pois­va­lin­toja.

Suomen menes­tys on aina perus­tu­nut korke­aan osaa­mi­seen. Me kokoo­muk­sessa uskomme siihen, että vain tieteen ja tutki­muk­sen avulla pärjäämme kiris­ty­vässä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että TKI-rahoi­tuk­sen osuus noste­taan 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. Olemme myös vuosit­tain esit­tä­neet vaih­toeh­to­bud­je­tissa tarvit­ta­vat määrä­ra­hat, joilla tavoi­tetta kohti mennään.

Kokoo­mus kannat­taa sitä, että tieteen ja tutki­muk­sen leik­kauk­set peru­taan - ja etsi­tään valtion budje­tista parem­pia sääs­tö­koh­teita. Niitä löytyy aivan sata­var­masti, jos vain on halua prio­ri­soida.

Hyvät kuuli­jat,

5. huhti­kuuta 2019 Helsin­gin Kansal­lis­museossa pidet­tiin Suomen polii­si­jär­jes­tö­jen liiton ja halli­tuk­sen semi­naari, johon osal­lis­tui­vat edus­ta­jat jokai­sesta edus­kun­ta­puo­lu­eesta. Jokai­nen edus­kun­ta­puo­lue sitou­tui siihen, että polii­sien määrä nousee tule­valla vaali­kau­della 7850 polii­siin. 

Pohja­työ lupauk­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi tehtiin viime halli­tus­kau­della, kun polii­siam­mat­ti­kor­kea­kou­lun aloi­tus­paik­ka­mää­riä nostet­tiin kokoo­mus­lais­ten sisä­mi­nis­te­rien toimesta maksi­miin, yli 400 paik­kaan vuodessa. Aikai­sem­min nuor­ten koulu­tet­ta­vien polii­sien määrä oli pullon­kaula, mutta viime halli­tus­kau­den aikana polii­sien määrä saatiin kasvuun. Koro­te­tuilla koulu­tus­mää­rillä polii­sien määrä olisi mahdol­lista nostaa lähi­vuo­sina kohti 8000 polii­sia.

Suomessa on tällä hetkellä noin 7450 polii­sia, kun halli­tus­kautta on jäljellä kaksi vuotta. Paljon olisi teke­mistä, että edes nykyi­sestä tilan­teesta pääs­täi­siin kohti turval­li­suus­lu­pauk­sen 7850 polii­sia.

Mitä tekee halli­tus?

Samana päivänä, kun valtio­va­rain­mi­nis­te­riö julkai­see oman talous­ar­vio­eh­do­tuk­sensa, sisä­mi­nis­te­riö lähet­tää poik­keuk­sel­li­sen kova­sa­nai­sen tiedot­teen otsi­kolla: “Polii­sia uhkaa­vat rajut sopeut­ta­mis­toi­met vuonna 2022”. 

Sisä­mi­nis­te­riön mukaan poliisi on tilan­teessa, jossa vuoden 2022 määrä­raha ei riitä toimin­nan nyky­ta­son yllä­pi­tä­mi­seen. Saari­kon esityk­sellä poliisi joutuisi sopeut­ta­maan toimin­taansa merkit­tä­västi. Kun huomioi­daan, että henki­lös­tö­me­no­jen osuus polii­sin menoista on 70 %, sopeu­tuk­set kohdis­tui­si­vat väis­tä­mättä henki­lös­töön. Pahim­mil­laan se tarkoit­taisi, että polii­sien määrä voisi laskea 7450:stä 7050:een.

Tämä on aivan käsit­tä­mä­töntä toimin­taa tilan­teessa, jossa poliisi ei nykyi­sil­lä­kään resurs­seilla pysty hoita­maan kaik­kia päivit­täis­ri­kok­sia, kuten polku­pyö­rä­var­kauk­sia, eikä lisään­ty­neitä häly­tys­teh­tä­viä. Juuri perus­tet­tua ihmis­kaup­pa­ryh­mää uhkaa lakkaut­ta­mi­nen, eikä harvaan asut­tu­jen aluei­den virkoja pystytä jatka­maan.

Suomessa järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus on viime vuosina lisään­ty­nyt. Pieni, mutta sitä­kin pahoin­voin­ti­sempi, joukko nuoria tekee raaem­pia rikok­sia kuin ennen. Kyber­ri­kol­li­suu­den määrä kasvaa. Polii­sin toimin­taym­pä­ristö moni­mut­kais­tuu jatku­vasti, mutta halli­tus ei heilauta eväänsä sen eteen, että edes nykyi­set resurs­sit turvat­tai­siin. 

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan 40 miljoo­nan euron pysy­vää lisä­mää­rä­ra­haa polii­sille, jotta polii­sien määrä saatai­siin kasvuun ja polii­sin toimin­tae­del­ly­tyk­set voitai­siin turvata. Me olemme sitou­tu­neet siihen, että näin myös tapah­tuu, kun tämä halli­tus vaih­tuu. Turval­li­suus on jokai­sen ihmi­sen perus­tarve ja -oikeus. Arjen turval­li­suus ja oikeus­val­tion toimi­vuus ovat asioita, josta ei voi tinkiä.

Hyvät kuuli­jat,

Tieteen ja tutki­muk­sen sekä polii­sin rahoi­tus ovat molem­mat yhteis­kun­nan tärkeim­piä ydin­teh­tä­viä. Tästä varmasti jok’ikinen on samaa mieltä.

Miksi minä sitten niiden resurs­seista saar­naan, kun kokoo­mus haluaa samaan aikaan vähen­tää valtion velkaan­tu­mista? 

Siksi, että kyse on prio­ri­soin­nista - tai pikem­min­kin sen puut­teesta. Halli­tus on lisän­nyt miljar­di­tol­kulla julki­sia menoja, mutta ei pysty varmis­ta­maan edes yhteis­kun­nan tärkeim­pien tehtä­vien, turval­li­suu­den ja tule­vai­suu­den, resurs­seja. Tämä kertoo siitä, miten holti­tonta tämän halli­tuk­sen rahan­käyttö on.

Halli­tuk­sella ja kokoo­muk­sella on valtava ero siinä, miten yhteistä rahoista huoleh­di­taan. Me haluamme katsoa läpi budje­tin jokai­sen miljoo­nan, välillä jopa niuhot­ta­mi­seen asti. Mutta me teemme sen siksi, että rahaa riit­tää niihin kohtei­siin, joihin sitä oikeasti tarvi­taan. Sitä sano­taan vastuul­li­seksi talou­den­pi­doksi. 

Hyvät kuuli­jat, 

en odota halli­tuk­sen budjet­ti­rii­heltä mitään. Voimme olla varmoja, että Sääty­ta­lon portaita mars­sii alas halli­tus, joka on kahden päivän aikana onnis­tu­nut kasvat­ta­maan valtion velkaan­tu­mista jo valmiiksi valta­vasta 6,7 miljar­din euron summasta vielä suurem­maksi.

Emme tule näke­mään oikeita raken­teel­li­sia muutok­sia, emmekä kunnon työl­li­syys­toi­mia. Juhlat jatku­vat ja orkes­teri soit­taa valo­merk­kiin asti, vaikka kannat­taisi keskeyt­tää ennen kuin tulee huono olo.

Näemme varmasti myös keskus­ta­lai­sen valtio­va­rain­mi­nis­te­rin pörhis­te­lyä siitä, miten keskusta on ollut tiuk­kana. “Ilman keskus­taa asiat olisi­vat vielä huonom­min”, sano­vat keskus­tan kansan­edus­ta­jat.

Minä sanon, että ilman keskus­taa ei olisi tätä vasem­mis­to­hal­li­tusta, eikä sen törsäi­le­vää talous­po­li­tiik­kaa.

Hyvät kuuli­jat,

me lähdemme täysillä poli­tii­kan syksyyn. Kokoo­mus on maltil­li­nen oikeis­to­puo­lue, jolla on ratkai­suja. Me uskomme siihen, että teke­mällä järke­viä asioita, Suomi on huomenna parempi maa.

Tällä halli­tuk­sella ei ole enää uutta annet­ta­vaa isän­maan asioi­den hoita­mi­seen. Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat muutok­sen parem­paan. Kokoo­mus on valmis töihin suoma­lais­ten parhaaksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.10.2024

Suomella ei ole enää varaa lykätä työmark­ki­noi­den uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro väli­ky­sy­myk­seen palk­­ka­­tasa-arvosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lais­ten hyvin­vointi nojaa menes­ty­viin ja kilpai­lu­ky­kyi­siin vien­tiy­ri­tyk­siin, jotka tuovat meille vero­tu­loja, työpaik­koja ja

12.10.2024

Työmi­nis­te­rin puhe yrit­tä­jille

Työmi­nis­teri Arto Sato­sen puhe Valta­kun­nal­lis­ten yrit­tä­jä­päi­vien yrit­tä­jä­gaa­lassa 12.10. Arvoi­sat yrit­tä­jät, hyvät ystä­vät, Teidän merki­tyk­senne isän­maan menes­tyk­selle on aivan perus­ta­van­laa­tui­nen. Talou­den

9.10.2024

Halli­tus kehit­tää sovit­te­lu­jär­jes­tel­mää kansan­ta­lou­den koko­nai­se­dun turvaa­mi­seksi

Päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­massa on linjattu tavoit­teeksi vien­ti­ve­toi­sen työmark­ki­na­mal­lin vahvis­ta­mi­nen. Halli­tus­oh­jel­ma­kir­jauk­sen mukai­sesti ”laissa työrii­to­jen sovit­te­lusta sääde­tään, että palkan­tar­kas­tus­ten yleistä

Skip to content