Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Vastuuttoman taloudenpidon myyjänä ovat demarit, ostajana keskusta – ja maksajana sinä

Vastuut­to­man talou­den­pi­don myyjänä ovat dema­rit, osta­jana keskusta – ja maksa­jana sinä

Julkaistu:

Hyvät kuuli­jat,

kun Sipi­län halli­tus vuonna 2015 aloitti työnsä, Suomen talous oli epäta­sa­pai­nossa. Kevään 2015 vaali­kes­kus­te­lu­jen tärkein teema oli se, miten velkaan­tu­mi­nen saadaan pysäh­ty­mään ja talous kasvuun. Sinä keväänä suoma­lai­set äänes­ti­vät itsel­leen edus­kun­nan, joka oli tähän projek­tiin sitou­tu­nut.

Ja paljon tehtiin­kin, kun taloutta laitet­tiin kuntoon. Halli­tus joutui päät­tä­mään merkit­tä­vistä sääs­tö­toi­mista, prio­ri­soi­maan menoja ja teke­mään lukui­sia työl­li­syys­toi­mia. Jokai­nen euro käytiin läpi ja kaikki joutui­vat tinki­mään. Velkaan­tu­mi­nen painet­tiin kauden aikana alle miljar­diin. Aina ei ollut help­poa, mutta päätök­siä oli tehtävä. Koska teke­mättä ei voinut jättää.

Kun Sipi­län halli­tus päätti työnsä, Suomen talous oli lähes tasa­pai­nossa. 140 000 työpaik­kaa syntyi.

Vuonna 2015 valtio velkaan­tui 4,4 miljar­dia. Kun elokuun alussa saimme valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tyk­sen käsiimme, oli sen luke­mi­nen kylmää­vää. Velkaan­numme valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon esityk­sen mukaan ensi vuonna 6,7 miljar­dia euroa. Tilan­teessa, jossa talous lähtee kasvuun. Velkaa siis otetaan puoli­toista kertaa enem­män kuin vuonna 2015, jolloin oli krii­si­tun­nelma. Valtion menot ovat kasva­neet vuodesta 2019 vuosi­ta­solla kahdek­san miljar­dia euroa. Se on valtava summa.

Kehyk­set riko­taan koro­nan varjolla vaikka varsi­nai­sesti koro­nasta aiheu­tu­vat menot ovat kehyk­sen ulko­puo­lella.

Tämä halli­tus jättää Suomen talou­teen sellai­sen sotkun, että vastaa­vaa ei ole vuosiin nähty. Kun halli­tus kokoon­tuu syys­kuussa Sääty­ta­lolle, miljoo­nat lentä­vät, eikä huolta huomi­sesta ole. Huoneessa ei ole yhtään polii­tik­koa, joka olisi riit­tä­vän vaka­vasti huolis­saan siitä, mihin tämän maan talous on menossa. Vastuut­to­man talou­den­pi­don myyjänä ovat dema­rit, osta­jana keskusta – ja maksa­jana sinä.

Hyvät kuuli­jat,

Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, toimi­vaa tervey­den­huol­toa tai hyvää jouk­ko­lii­ken­nettä. Ilman ihmi­siä ja yrityk­siä, jotka teke­vät työtä, luovat uutta, hyppää­vät epävar­muu­teen tai tavoit­te­le­vat tähtiä, meillä ei olisi asvalt­tia teillä, ei kirjas­toau­toa tai festa­reita.

Siksi jaka­mi­sen sijaan on keski­tet­tävä ener­giaa jaet­ta­van teke­mi­seen. Kokoo­muk­sen mielestä rahat on ensin ansait­tava ennen kuin niitä voi jakaa. Jos on tuloja on, ei tarvita leik­kauk­sia. Me haluamme, että Suomi on kannus­tava yhteis­kunta, jossa kannat­taa aina tehdä työtä ja yrit­tää. 

Halli­tus toimii päin­vas­toin. Ensin jaetaan, ja sen jälkeen vasta ryhdy­tään pohti­maan, miten rahat riit­tä­vät – ja eivät­hän ne riitä. Se johtaa näivet­ty­mi­sen ja veron­ko­ro­tus­ten tielle.  

Hyvät kuuli­jat,

Halli­tuk­sen ongel­mana ei ole ainoas­taan se, miten paljon rahaa käyte­tään, vaan mihin sitä käyte­tään. 

Tuskin oli muste valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon budjet­tie­si­tyk­sestä ehti­nyt kuivua, kun luin sähkö­pos­tis­tani Suomen Akate­mian pääjoh­taja Heikki Manni­lan nimissä lähe­te­tyn tiedot­teen.

 “Esitetty leik­kaus heiken­tää merkit­tä­västi suoma­lai­sen tutki­muk­sen edel­ly­tyk­siä sekä siten myös Suomen osaa­mis­ta­son, sivis­tyk­sen ja kansal­li­sen kilpai­lu­ky­vyn kehit­ty­mistä.”

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön budjet­tieh­do­tuk­sen mukaan Suomen Akate­mian kautta kana­voi­tava tutki­mus­ra­hoi­tus piene­nee vuonna 2022 noin 40 miljoo­nalla eurolla tähän vuoteen verrat­tuna, koska halli­tus ei ole ratkais­sut raha­pe­li­tuot­to­jen supis­tu­mi­sesta aiheu­tu­vaa ongel­maa. 

Sen lisäksi, tois­tan, sen lisäksi halli­tus päätti viime kevään kehys­rii­hessä 35 miljoo­nan euron leik­kauk­sesta tieteen ja tutki­muk­sen rahoi­tuk­seen vuodesta 2023 alkaen.

Tässäpä tieteen ja tutki­muk­sen “kunnian­pa­lau­tusta” kerrak­seen. Eipä näy Vihrei­den lupaa­mia miljar­deja.

Vihreät ja vasem­misto kriti­soi­vat omia päätök­si­ään kuin olisi­vat oppo­si­tiossa. Ei se auta, että hauk­kuu tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riä, jos ei saa suutaan auki, kun halli­tuk­sen yhtei­siä päätök­siä tehdään.

Kaikki halli­tus­puo­lu­eet kerto­vat sitou­tu­vansa siihen, että tutki­muk­sen, kehi­tyk­sen ja inno­vaa­tioi­den rahoi­tuk­sen osuutta noste­taan 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2030 mennessä. Se on hyvä ja tärkeä tavoite, mutta se ei todel­la­kaan tapahdu itses­tään. Toivot­ta­vasti nyt viimein halli­tus­puo­lueille valke­nee, että se vaatii aktii­vi­sia tekoja ja pois­va­lin­toja.

Suomen menes­tys on aina perus­tu­nut korke­aan osaa­mi­seen. Me kokoo­muk­sessa uskomme siihen, että vain tieteen ja tutki­muk­sen avulla pärjäämme kiris­ty­vässä kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että TKI-rahoi­tuk­sen osuus noste­taan 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. Olemme myös vuosit­tain esit­tä­neet vaih­toeh­to­bud­je­tissa tarvit­ta­vat määrä­ra­hat, joilla tavoi­tetta kohti mennään.

Kokoo­mus kannat­taa sitä, että tieteen ja tutki­muk­sen leik­kauk­set peru­taan - ja etsi­tään valtion budje­tista parem­pia sääs­tö­koh­teita. Niitä löytyy aivan sata­var­masti, jos vain on halua prio­ri­soida.

Hyvät kuuli­jat,

5. huhti­kuuta 2019 Helsin­gin Kansal­lis­museossa pidet­tiin Suomen polii­si­jär­jes­tö­jen liiton ja halli­tuk­sen semi­naari, johon osal­lis­tui­vat edus­ta­jat jokai­sesta edus­kun­ta­puo­lu­eesta. Jokai­nen edus­kun­ta­puo­lue sitou­tui siihen, että polii­sien määrä nousee tule­valla vaali­kau­della 7850 polii­siin. 

Pohja­työ lupauk­sen mahdol­lis­ta­mi­seksi tehtiin viime halli­tus­kau­della, kun polii­siam­mat­ti­kor­kea­kou­lun aloi­tus­paik­ka­mää­riä nostet­tiin kokoo­mus­lais­ten sisä­mi­nis­te­rien toimesta maksi­miin, yli 400 paik­kaan vuodessa. Aikai­sem­min nuor­ten koulu­tet­ta­vien polii­sien määrä oli pullon­kaula, mutta viime halli­tus­kau­den aikana polii­sien määrä saatiin kasvuun. Koro­te­tuilla koulu­tus­mää­rillä polii­sien määrä olisi mahdol­lista nostaa lähi­vuo­sina kohti 8000 polii­sia.

Suomessa on tällä hetkellä noin 7450 polii­sia, kun halli­tus­kautta on jäljellä kaksi vuotta. Paljon olisi teke­mistä, että edes nykyi­sestä tilan­teesta pääs­täi­siin kohti turval­li­suus­lu­pauk­sen 7850 polii­sia.

Mitä tekee halli­tus?

Samana päivänä, kun valtio­va­rain­mi­nis­te­riö julkai­see oman talous­ar­vio­eh­do­tuk­sensa, sisä­mi­nis­te­riö lähet­tää poik­keuk­sel­li­sen kova­sa­nai­sen tiedot­teen otsi­kolla: “Polii­sia uhkaa­vat rajut sopeut­ta­mis­toi­met vuonna 2022”. 

Sisä­mi­nis­te­riön mukaan poliisi on tilan­teessa, jossa vuoden 2022 määrä­raha ei riitä toimin­nan nyky­ta­son yllä­pi­tä­mi­seen. Saari­kon esityk­sellä poliisi joutuisi sopeut­ta­maan toimin­taansa merkit­tä­västi. Kun huomioi­daan, että henki­lös­tö­me­no­jen osuus polii­sin menoista on 70 %, sopeu­tuk­set kohdis­tui­si­vat väis­tä­mättä henki­lös­töön. Pahim­mil­laan se tarkoit­taisi, että polii­sien määrä voisi laskea 7450:stä 7050:een.

Tämä on aivan käsit­tä­mä­töntä toimin­taa tilan­teessa, jossa poliisi ei nykyi­sil­lä­kään resurs­seilla pysty hoita­maan kaik­kia päivit­täis­ri­kok­sia, kuten polku­pyö­rä­var­kauk­sia, eikä lisään­ty­neitä häly­tys­teh­tä­viä. Juuri perus­tet­tua ihmis­kaup­pa­ryh­mää uhkaa lakkaut­ta­mi­nen, eikä harvaan asut­tu­jen aluei­den virkoja pystytä jatka­maan.

Suomessa järjes­täy­ty­nyt rikol­li­suus on viime vuosina lisään­ty­nyt. Pieni, mutta sitä­kin pahoin­voin­ti­sempi, joukko nuoria tekee raaem­pia rikok­sia kuin ennen. Kyber­ri­kol­li­suu­den määrä kasvaa. Polii­sin toimin­taym­pä­ristö moni­mut­kais­tuu jatku­vasti, mutta halli­tus ei heilauta eväänsä sen eteen, että edes nykyi­set resurs­sit turvat­tai­siin. 

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan 40 miljoo­nan euron pysy­vää lisä­mää­rä­ra­haa polii­sille, jotta polii­sien määrä saatai­siin kasvuun ja polii­sin toimin­tae­del­ly­tyk­set voitai­siin turvata. Me olemme sitou­tu­neet siihen, että näin myös tapah­tuu, kun tämä halli­tus vaih­tuu. Turval­li­suus on jokai­sen ihmi­sen perus­tarve ja -oikeus. Arjen turval­li­suus ja oikeus­val­tion toimi­vuus ovat asioita, josta ei voi tinkiä.

Hyvät kuuli­jat,

Tieteen ja tutki­muk­sen sekä polii­sin rahoi­tus ovat molem­mat yhteis­kun­nan tärkeim­piä ydin­teh­tä­viä. Tästä varmasti jok’ikinen on samaa mieltä.

Miksi minä sitten niiden resurs­seista saar­naan, kun kokoo­mus haluaa samaan aikaan vähen­tää valtion velkaan­tu­mista? 

Siksi, että kyse on prio­ri­soin­nista - tai pikem­min­kin sen puut­teesta. Halli­tus on lisän­nyt miljar­di­tol­kulla julki­sia menoja, mutta ei pysty varmis­ta­maan edes yhteis­kun­nan tärkeim­pien tehtä­vien, turval­li­suu­den ja tule­vai­suu­den, resurs­seja. Tämä kertoo siitä, miten holti­tonta tämän halli­tuk­sen rahan­käyttö on.

Halli­tuk­sella ja kokoo­muk­sella on valtava ero siinä, miten yhteistä rahoista huoleh­di­taan. Me haluamme katsoa läpi budje­tin jokai­sen miljoo­nan, välillä jopa niuhot­ta­mi­seen asti. Mutta me teemme sen siksi, että rahaa riit­tää niihin kohtei­siin, joihin sitä oikeasti tarvi­taan. Sitä sano­taan vastuul­li­seksi talou­den­pi­doksi. 

Hyvät kuuli­jat, 

en odota halli­tuk­sen budjet­ti­rii­heltä mitään. Voimme olla varmoja, että Sääty­ta­lon portaita mars­sii alas halli­tus, joka on kahden päivän aikana onnis­tu­nut kasvat­ta­maan valtion velkaan­tu­mista jo valmiiksi valta­vasta 6,7 miljar­din euron summasta vielä suurem­maksi.

Emme tule näke­mään oikeita raken­teel­li­sia muutok­sia, emmekä kunnon työl­li­syys­toi­mia. Juhlat jatku­vat ja orkes­teri soit­taa valo­merk­kiin asti, vaikka kannat­taisi keskeyt­tää ennen kuin tulee huono olo.

Näemme varmasti myös keskus­ta­lai­sen valtio­va­rain­mi­nis­te­rin pörhis­te­lyä siitä, miten keskusta on ollut tiuk­kana. “Ilman keskus­taa asiat olisi­vat vielä huonom­min”, sano­vat keskus­tan kansan­edus­ta­jat.

Minä sanon, että ilman keskus­taa ei olisi tätä vasem­mis­to­hal­li­tusta, eikä sen törsäi­le­vää talous­po­li­tiik­kaa.

Hyvät kuuli­jat,

me lähdemme täysillä poli­tii­kan syksyyn. Kokoo­mus on maltil­li­nen oikeis­to­puo­lue, jolla on ratkai­suja. Me uskomme siihen, että teke­mällä järke­viä asioita, Suomi on huomenna parempi maa.

Tällä halli­tuk­sella ei ole enää uutta annet­ta­vaa isän­maan asioi­den hoita­mi­seen. Suomi ja suoma­lai­set ansait­se­vat muutok­sen parem­paan. Kokoo­mus on valmis töihin suoma­lais­ten parhaaksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.7.2021

Kotou­te­taan työhön, ei työt­tö­mäksi ja tuodaan velvol­li­suuk­sia oikeuk­sien rinnalle

Kotou­te­taan työhön, ei työt­tö­mäksi ja tuodaan velvol­li­suuk­sia oikeuk­sien rinnalle Tiedote 23.7.2021 Julkai­su­va­paa heti Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä esit­tää muutok­sia maahan­­muutto- ja eten­kin

12.7.2021

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä: Lähi­ju­na­lii­ken­nettä koko Suomeen

Hyväk­sytty edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa kevä­tis­tun­to­kau­della 2021. Lähi­ju­na­lii­ken­nettä koko Suomeen! • Kokoo­mus haluaa vahvis­taa aluei­den ja kaupun­ki­seu­tu­jen saavu­tet­ta­vuutta Suomessa.• Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa

23.6.2021

Efter histo­risk valframgång är Samlings­par­tiet nästs­törsta partiet i Folk­tin­get

Efter histo­risk valframgång är Samlings­par­tiet nästs­törsta partiet i Folk­tin­get I samband med kommu­nal­va­let ordna­des också val till Svenska Finlands Folk­ting.