Väli­ky­sy­mys omis­ta­jaoh­jauk­sesta, työmark­ki­na­ti­lan­teesta ja edus­kun­nalle anne­tusta infor­maa­tiosta

Julkaistu: 28.11.2019

Seuraa­van puolen vuoden aikana käydään ratkai­se­via neuvot­te­luita siitä, miten Suomen talou­den ja työl­li­syy­den tilanne kehit­tyy lähi­vuo­sina. Koko Suomen kannalta on tärkeää, että talous­kas­vun edel­ly­tyk­set ovat kunnossa ja työmark­ki­noilla pysty­tään sopi­maan asioista.

Postin lakosta ja tuki­la­koista ovat kärsi­neet Postin työn­te­ki­jät, Postin palve­luita tarvit­se­vat suoma­lai­set, suoma­lai­set yrityk­set, joiden kaup­paa ja vien­ti­pon­nis­te­luja lakko hait­tasi, ja myös Posti yrityk­senä. Tilanne lakon taus­talla on vello­nut vielä pidem­pään. On hyvä, että akuutti työmark­ki­na­kiista on ratken­nut ja ratkaisu löytyi siten, että Postin työn­te­ki­jöi­den asemasta huoleh­dit­tiin.

Vali­tet­ta­vasti maan halli­tuk­sen toimin­nasta syntyy vaiku­telma, että omis­ta­jaoh­jaus on varsin hapa­roi­vaa. Postin johdolla on ollut perus­teltu käsi­tys, että sen toimilla on ollut valtion omis­ta­jaoh­jauk­sen tuki. Samaan aikaan on jäänyt hyvin epäsel­väksi, mikä on ollut Suomen halli­tuk­sen rooli työmark­ki­na­kiis­tan eri vaiheissa. Syntyy vaiku­telma, että maamme halli­tus on kyllä puut­tu­nut työmark­ki­na­kiis­tan yksi­tyis­koh­tiin, mutta omis­ta­jaoh­jauk­sesta on puut­tu­nut pitkä­jän­tei­syys, enna­koi­ta­vuus ja linja.

Koska halli­tus ei ole pysty­nyt asiaa edus­kun­nalle selven­tä­mään, on oppo­si­tion syytä väli­ky­sy­myk­sellä selvit­tää, miten työmark­ki­na­kiis­taan on tultu ja mitä Postin lakko­ti­lan­teesta ja työmark­ki­na­krii­siä edel­tä­neistä tapah­tu­mista ja itse kiis­tasta on syytä oppia. Asia on syytä selvit­tää perin pohjin, jotta vastaa­vat tilan­teet välte­tään jo nyt tiedossa olevan vaikean työmark­ki­na­tal­ven edellä.

Suoma­lai­set palkan­saa­jat ansait­se­vat parem­paa.

Halli­tuk­sella on myös kunnian­hi­moi­nen työl­li­syys­ta­voite, jonka saavut­ta­mi­nen karkaa entistä kauem­maksi, jos työmark­ki­noilla on rauha­tonta.

Omis­ta­jaoh­jauk­sesta

Valtio­neu­vos­ton omis­ta­jaoh­jausta tulee johtaa kaikissa tilan­teissa hyvän hallin­to­ta­van mukai­sesti ja johdon­mu­kai­sesti. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­rin ja valtio­neu­vos­ton talous­po­liit­ti­sen minis­te­ri­va­lio­kun­nan tehtä­vänä on osoit­taa suun­taa ja tehdä valin­toja valtion omis­tus­ten tule­vai­suu­desta. Omis­ta­jan tahdon tulee välit­tyä yhtiön halli­tuk­sen päätök­siin.

Rinteen halli­tuk­sen toimin­nan seurauk­sena on vaka­vasti syytä epäillä, että omis­ta­jaoh­jausta ei ole toteu­tettu hyvän hallin­to­ta­van mukai­sesti.

Halli­tuk­sen toiminta Postin liik­keen­luo­vu­tuk­sen osalta osoit­taa, että halli­tus on anta­nut vähin­tään hiljai­sen hyväk­syn­tänsä 700 työn­te­ki­jän liik­keen­luo­vu­tuk­selle Posti Palve­lut -yhtiön alai­suu­teen ja toisen työeh­to­so­pi­muk­sen piiriin. Halli­tus on kerto­nut yksi­se­lit­tei­sesti estä­neensä aikai­sem­min kesällä suun­nit­teilla olleen yli 9000 työn­te­ki­jän siir­ron työeh­to­so­pi­muk­sesta toiseen. Elo-syys­kuussa halli­tus ei kuiten­kaan vastaa­valla tavalla yksi­se­lit­tei­sesti puut­tu­nut 700 työn­te­ki­jää koske­vaan liik­keen­luo­vu­tuk­seen.

Postin toimiva johto on voinut luot­taa siihen, että liik­keen­luo­vu­tuk­sella on Suomen halli­tuk­sen tuki. Syksyn mittaan omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri Paatero ja päämi­nis­teri Rinne ovat selkeästi anta­neet Postia­lan Unio­nin ymmär­tää, että he eivät seiso­kaan linjauk­sen takana, vaan sitä voidaan muut­taa. Tämä on yksi syy Postin kärjis­ty­nee­seen työmark­ki­na­ti­lan­tee­seen ja koko suoma­lai­seen yhteis­kun­taan häiriöitä tuot­ta­nei­siin tuki­lak­koi­hin.

Halli­tus on siis omalla toimin­nal­laan aiheut­ta­nut merkit­tä­vän työmark­ki­na­häi­riön ja omis­ta­jaoh­jauk­sen luot­ta­mus­pu­lan. On perus­tel­tua kysyä, miksi halli­tus ei toimi­nut linjak­kaasti omis­ta­jaoh­jauk­sessa, mutta päätti kuiten­kin puut­tua työmark­ki­na­kiis­taan. Toisin toimi­malla tilan­teen kärjis­ty­mi­nen olisi vältetty.

Työmark­ki­na­ti­lan­teesta

Halli­tus on luonut toimin­nal­laan työmark­ki­na­po­li­tiik­kaan vahin­gol­li­sen ennak­ko­ta­pauk­sen puut­tu­malla työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien väli­sen työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lun sisäl­töön sen sijaan, että se pitäy­tyisi lain­sää­tä­jän ja omis­ta­jan väli­neis­tössä. Tämä on erityi­sen vahin­gol­lista nyt, kun edessä on muita­kin haas­ta­via työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luita.

Julki­suu­dessa olevien tieto­jen mukaan halli­tus on omalla toimin­nal­laan astu­nut työeh­to­neu­vot­te­lui­hin käti­löi­mällä pöytään selvi­tys­hen­ki­lö­työ­ryh­män sovit­te­le­maan työeh­toi­hin liit­ty­vää riitaa. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri ilmoitti toiveen tulleen riidan osapuo­lilta, mutta päämi­nis­teri Rinne on itse­kin julki­suu­teen kerto­nut olleensa kirjoit­ta­massa pohjia vapaa­eh­toi­sesta sovit­te­lusta ja jopa avit­ta­massa sähkö­pos­tin laati­mi­sessa valta­kun­nan­so­vit­te­li­jalle. Tämä sähkö­posti on sisäl­tä­nyt selvi­tys­ryh­män jäsen­ten nimet.

Tällä toimin­ta­ta­valla halli­tus luo vaaral­li­sen esimer­kin, joka heiken­tää valta­kun­nan­so­vit­te­li­jan insti­tuu­tiota ja luo ennak­ko­ta­pauk­sen, jossa työmark­ki­na­rii­to­jen ratkai­si­jaksi voidaan vaatia halli­tuk­sen toimia.

Halli­tus on myös sekaan­tu­nut vahvasti itse työmark­ki­na­neu­vot­te­lui­hin.

Viikon­lo­pun aikana tele­vi­sio­ku­vista välit­tyi, että työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa “neljän viisaan” työryh­män ja riidan osapuol­ten lisäksi istui­vat mukana sekä omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­rin että päämi­nis­te­rin valtio­sih­tee­rit.

Tule­vaa työmark­ki­na­kier­rosta enna­koi­den on perus­tel­tua esit­tää vakava huoli siitä, aikooko halli­tus toimia osapuo­lena myös muissa työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa, ja voivatko tämän ennak­ko­ta­pauk­sen myötä työmark­ki­naos­a­puo­let vaatia halli­tuk­sen väliin­tu­loa. Tämä olisi vahin­gol­li­nen toimin­ta­tapa, joka perus­ta­van­laa­tui­sesti muut­taisi suoma­lais­ten työmark­ki­noi­den toimin­taa.

Edus­kun­nalle anne­tusta infor­maa­tiosta

Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri Paatero totesi edus­kun­nan suul­li­sella kyse­ly­tun­nilla 21.11., että “Posti on infor­moi­nut, että heillä on erilai­sia suun­ni­tel­mia. Mutta päätök­sen on tehnyt tieten­kin Postin halli­tus ja siitä on infor­moitu, myös­kin tämän siir­ron ajan­koh­dasta, vasta jälki­kä­teen, ja tässä kohtaa ei ollut mahdol­lista sitten tehdä tieten­kään mitään.”

Lausun­non jälkeen on käynyt yksi­se­lit­tei­sesti ilmi, että Posti on infor­moi­nut omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­riä paitsi suun­ni­tel­mis­taan, myös paket­ti­la­jit­te­li­joi­den siir­rosta ennen liik­keen­luo­vu­tuk­sen toteu­tu­mista. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri on julki­suu­dessa kerto­nut, että päivä­mää­rästä oli jäänyt Postin ja minis­te­rin välille epäsel­vyyttä, oliko liik­keen­luo­vu­tuk­sen tarkka päivä­määrä 1.9. vai 1.11. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri ei siis ole enää itse­kään väit­tä­nyt, etteikö päätök­sestä olisi ennen liik­keen­luo­vu­tusta infor­moitu. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri on edel­leen kerto­nut, että hänellä on doku­mentti, josta näkyy myös liik­keen­luo­vu­tuk­sen päivä­määrä 1.9. Edus­kun­nalle aiem­min kerrottu ei siis vastaa asioi­den todel­lista kulkua.

Suomen valtio omis­taa Postin koko­naan. Näin ollen ei myös­kään pidä paik­kaansa se, ettei tilan­teessa olisi ollut mahdol­lista tehdä mitään. Omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri on ollut paitsi infor­moitu asiasta jo etukä­teen, myös viimeis­tään tiedo­tus­ti­lai­suu­des­saan 3.9. täysin kiis­tatta tietoi­nen siitä, että liik­keen­luo­vu­tus on toteu­tu­nut 1.9. Tämän jälkeen on ollut liki kaksi kuukautta aikaa tehdä toimia, vielä ennen Postin työn­te­ki­jöi­den 1.11. toteu­tu­vaksi julki­ses­ti­kin kerrot­tua TES-siir­toa. Lopulta kiista ratkais­tiin 27.11. siten, että Posti Palve­lut Oy liit­tyi Paltan jäse­neksi paketti- ja verk­ko­kaup­pa­lii­ke­toi­min­nan osalta. Miksei tähän voitu mennä jo syys-loka­kuun aikana, kun halli­tuk­sen linja selvästi oli, että TES-siirto pitää perua?

Myös PAU on ollut 3.9. siinä oikeassa käsi­tyk­sessä, että liik­keen­luo­vu­tus on jo tapah­tu­nut. 3.9. PAU tiedotti: ”PAU ei vielä ole saanut tarkem­paa tietoa minis­te­rin tarkoit­ta­man aika­li­sän sisäl­löstä eli onko esimer­kiksi

paket­ti­la­jit­te­li­jat liik­keen luovu­tettu takai­sin Posti Oy:hyn. Kun saamme tietoa, niin infor­moimme siitä välit­tö­mästi jäse­niä.” Päivän toisessa tiedot­teessa ”Posti- ja logis­tiikka-alan unioni PAU on saanut lisä­sel­vi­tyk­sen omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­rin työeh­to­so­pi­mus­kiis­taan liit­ty­vään aika­li­sä­vies­tiin ja sen perus­teella työtais­te­lu­toi­met voidaan tois­tai­seksi keskeyt­tää.” Minis­teri on siis 3.9. anta­nut ymmär­tää, että TES-siir­toon vielä pala­taan, tilan­teessa, jossa sekä hänellä, että PAU:lla on kiis­tatta ollut tiedossa, että liik­keen­luo­vu­tus on jo tapah­tu­nut.

Vali­tet­ta­vasti väärän kuvan anta­mi­nen ei rajoit­tu­nut pelkäs­tään omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­riin. Päämi­nis­teri Rinne sanoi kyse­ly­tun­nilla 21.11.2019: “Kesällä, kun tämä halli­tus aloitti, ensim­mäi­nen tieto oli se, että tullaan siir­tä­mään koko PAU:n sopi­muk­sen piirissä oleva väki Media­lii­ton ja Teol­li­suus­lii­ton väli­seen sopi­muk­seen, mikä olisi toteu­tues­saan suoraan tarkoit­ta­nut sitä, että yli 9000 ihmi­sen työeh­dot olisi­vat heiken­ty­neet 30-50%. Tämä estet­tiin halli­tuk­sen toimesta yksi­se­lit­tei­sesti. Ja ilman, että halli­tus tiesi siitä konkreet­ti­sesta päätök­sestä, 700 ihmistä siir­ret­tiin toisen työeh­to­so­pi­muk­sen piiriin.”

Rinne toteaa, että ilman, että halli­tus tiesi konkreet­ti­sesti päätök­sestä, 700 ihmistä siir­ret­tiin toisen työeh­to­so­pi­muk­sen piiriin. Tämä ei pidä paik­kaansa. Halli­tus, halli­tuk­sen omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri ja halli­tusta Postin halli­tuk­sessa edus­tava omis­ta­jaoh­jausyk­si­kön virka­mies ovat olleet tietoi­sia Postin päätök­sestä. Päivä­määrä työeh­to­so­pi­muk­sen siir­rolle on omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­rin julki­suu­teen­kin anta­mien tieto­jen mukaan ollut täysin selvä jo elokuussa. Työeh­to­so­pi­muk­sen siir­ty­mis­päivä oli alun perin­kin 1.11. Tämän Posti on kerto­nut julki­sella tiedot­teella jo 29.8. ja infor­moi­nut omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­riä tästä viimeis­tään 21.8.

Päämi­nis­te­rin antama kuva ei vastaa asioi­den todel­lista kulkua.

Yhteen­veto

Suoma­lai­silla on oikeus hyvään ja luotet­ta­vaan kansal­li­so­mai­suu­den hoita­mi­seen sekä halli­tuk­sen vastuul­li­seen toimin­taan työmark­ki­na­ky­sy­myk­sissä. Nyt on herän­nyt perus­teltu kysy­mys, onko näin ollut ja miten halli­tus toimii jatkossa.

Perus­tus­lain 60§:n mukaan “Minis­te­rien on oltava rehel­li­siksi ja taita­viksi tunnet­tuja Suomen kansa­lai­sia.” Päämi­nis­te­rin ja omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­rin lausun­not on asetet­tava arvioi­ta­vaksi tätä taus­taa vasten. Mikäli olisi niin, että edus­kun­taa on tahal­laan johdettu harhaan, on asiaan suhtau­dut­tava erityi­sellä vaka­vuu­della.

Edellä olevan perus­teella ja Suomen perus­tus­lain 43 §:ään viita­ten esitämme asian­omai­sen minis­te­rin vastat­ta­vaksi seuraa­van väli­ky­sy­myk­sen:

voiko omis­ta­jaoh­jauk­sen hyvään hallin­to­ta­paan luot­taa,

kuinka luot­ta­mus omis­ta­jaoh­jauk­sen johdon­mu­kai­suu­teen ja vakau­teen palau­te­taan,

onko halli­tus omalla toimin­nal­laan pitkit­tä­nyt työmark­ki­na­krii­siä ja aiheut­ta­nut suoma­lai­selle yhteis­kun­nalle siten miljoo­na­luo­kan vahin­got,

onko halli­tus toimi­nut osapuo­lena työmark­ki­na­neu­vot­te­luissa ja kuinka este­tään, ettei tästä muodostu yleistä toimin­ta­ta­paa,

mikä oli halli­tuk­sen valtio­sih­tee­rei­den rooli ja mandaatti kiis­taa ratko­maan asete­tun selvi­tys­hen­ki­lö­ryh­män kokouk­sessa,

eikö omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri Paatero ole ollut tietoi­nen Postin halli­tuk­sen teke­mistä päätök­sistä, vaikka Postin halli­tuk­sessa jäse­nenä on Paate­ron johta­man omis­ta­jaoh­jausyk­si­kön virka­mies ja onko minis­teri puut­tu­nut mahdol­li­siin tiedon­ku­lun puut­tei­siin havait­tu­aan ne,

miten halli­tus aikoo turvata Postin laki­sää­teis­ten velvol­li­suuk­sien toteu­tu­mi­sen tule­vai­suu­dessa ilman merkit­tä­viä lisä­kus­tan­nuk­sia veron­mak­sa­jille,

miten halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kunta on käsi­tel­lyt Postin tilan­netta tänä syksynä ja mahdol­li­sesti sopi­nut halli­tuk­sen yhtei­sistä toimin­ta­lin­jauk­sista,

ja ovatko valtio­neu­vos­ton jäse­net päämi­nis­teri Rinne ja omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­teri Paatero anta­neet edus­kun­nalle virheel­listä tietoa liit­tyen heidän tietoi­hinsa Postin tilan­teesta?

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin 28.11.2019 jättämä väli­ky­sy­mys halli­tuk­selle