Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Talous / Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hen teke­mät­tö­mistä päätök­sistä

Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hen teke­mät­tö­mistä päätök­sistä

Julkaistu:

Edus­kun­nalle

Halli­tus lisäsi menoja miljar­deilla jo kautensa alussa. Halli­tuk­sen lupaus suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta olisi edel­lyt­tä­nyt, että julkista taloutta olisi samalla vahvis­tettu työl­li­syys­pää­tök­sillä 1 500 miljoo­nalla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Viime syksynä halli­tus päätti siir­tää tavoit­teen vuoteen 2030, mutta lupasi tehdä päätök­set, jotka vahvis­ta­vat julkista taloutta 2 000 miljoo­nalla eurolla. Halli­tus lupasi, että työl­li­syys­pää­tös­ten vaiku­tus­ten arvio perus­tuu valtio­va­rain­mi­nis­te­riön laskel­miin.

Puoli­vä­li­rii­hessä halli­tus teki päätök­siä, jotka valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan vahvis­ta­vat julkista taloutta vain 150 miljoo­nalla eurolla. Halli­tus ei pysty­nyt täyt­tä­mään edes kymme­nes­osaa lupauk­ses­taan. Kun huomioi­daan halli­tuk­sen teke­mät työl­li­syyttä heiken­tä­vät päätök­set, ei julki­nen talous tule vahvis­tu­maan lain­kaan. Halli­tus on päät­tä­nyt kiih­dyt­tää Suomen velkaan­tu­mista tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella.

Olemme syvästi huolis­samme hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den tule­vai­suu­desta. Ilman kestä­vää julkista taloutta meillä ei ole maail­man parasta perus­kou­lua, toimi­via terveys­pal­ve­luita, vanhus­pal­ve­luita, varhais­kas­va­tusta, suju­vaa jouk­ko­lii­ken­nettä ja muita­kaan yhteis­kun­nan palve­luita. Siksi odotimme halli­tuk­selta talous­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tosta puoli­vä­li­rii­hessä. 

Hyvin­vointi syntyy ja yhtei­nen kakku kasvaa osaa­mi­sesta, ahke­ruu­desta, työstä ja yrit­tä­mi­sestä. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että yhä useam­malla työi­käi­sellä ja -kykyi­sellä suoma­lai­sella on mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään. Siksi Suomi tarvit­see lisää osaa­jia ja kasva­via yrityk­siä, joilla on uskal­lusta, halua ja kykyä palkata uusia työn­te­ki­jöitä. 

Yritys­ten ja työpaik­ko­jen synty­mi­nen edel­lyt­tää oikean­lai­sia olosuh­teita. Halli­tus ei voi tieten­kään suoraan synnyt­tää sellai­sia työpaik­koja, jotka vahvis­tai­si­vat julkista taloutta. Työl­li­syys kasvaa yksi­tyi­sissä yrityk­sissä. Halli­tuk­sen tehtä­vänä on luoda yrityk­sille sellai­nen toimin­taym­pä­ristö, jossa uskal­taa ja kannat­taa inves­toida ja kasvat­taa yritys­toi­min­taa uusilla työpai­koilla.

Halli­tuk­sen puoli­vä­li­riihi oli raskas epäon­nis­tu­mi­nen

Suoma­lai­set seura­si­vat histo­rial­li­sen pitkiksi veny­nei­den neuvot­te­lui­den aikana, kaatuuko halli­tus vai ei. Syntyi vaiku­telma, että halli­tus todella aikoo ratkaista vaikeita ongel­mia hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme tule­vai­suu­den pelas­ta­mi­seksi. Tietoi­sesti kasva­te­tut odotuk­set vaih­tui­vat valta­vaksi petty­myk­seksi. 

Halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hen neuvot­te­lu­tu­lok­seen kitey­tyy koko sen tähä­nas­ti­nen taival: halli­tus kasvat­taa julki­sia menoja, lisää velkaan­tu­mista, korot­taa veroja ja lykkää taas kerran työl­li­syyttä paran­ta­via uudis­tuk­sia. Näillä tehdyillä ja teke­mät­tö­millä päätök­sil­lään halli­tus vie Suomea väärään suun­taan. Tosi­asioi­den tunnus­ta­mi­nen on viisau­den alku. Halli­tuk­sen valit­sema velkaan­tu­mi­sen tie tarkoit­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan romut­ta­mista.

Halli­tus pettää lupauk­sensa suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tus­oh­jel­massa luva­taan, ettei halli­tus elä tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella. Lupauk­sensa vahvis­tuk­seksi halli­tus sitou­tui 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­tee­seen ja julki­sen talou­den tasa­pai­noon vuoteen 2023 mennessä. Katsomme, että halli­tus on pettä­nyt tämän lupauk­sensa.

Ennen puoli­vä­li­riihtä medialle anne­tuissa lausun­noissa, halli­tuk­sen kestä­vyys­tie­kar­tassa ja edus­kun­nan täysis­tun­noissa minis­te­rit vakuut­ti­vat suoma­lai­sille, että velaksi elämi­nen loppuu. Halli­tus lupasi, että työl­li­syyttä paran­ta­via päätök­siä tehdään, veron­ko­ro­tuk­sista pidät­täy­dy­tään ja meno­ke­hyk­sissä pysy­tään. Luvat­tiin, että talous­kas­vulle luodaan aitoja edel­ly­tyk­siä. Puoli­vä­li­rii­hessä kaikki nämä suoma­lai­sille anne­tut lupauk­set rikot­tiin.

Muissa Pohjois­maissa korkea työl­li­syy­saste ja vahva julki­nen talous ovat olleet jo pitkään arki­päi­vää. Suomen­kin tulisi tehdä ansio­tur­vasta velvoit­ta­vampi ja porras­taa se työt­tö­myy­den keston mukaan. Ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­ty­mästä tulee luopua ja vuorot­te­lu­va­paasta on tehtävä syype­rus­tei­nen. Työpe­räistä maahan­muut­toa on lisät­tävä voimak­kaasti keven­tä­mällä saata­vuus­har­kin­taa ja myön­tä­mällä valmis­tu­ville ulko­maa­lai­sille opis­ke­li­joille pysyvä oles­ke­lu­lupa. Työmark­ki­nat on saatava toimi­viksi paikal­lista sopi­mista lisää­mällä. Keinoja ylisu­ku­pol­vi­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den lupauk­sen lunas­ta­mi­seksi on.

Halli­tus kiih­dyt­tää velkaan­tu­mista ja siir­tää vastuun tule­vai­suu­teen

Histo­rial­li­sen puoli­vä­li­rii­hestä teki halli­tuk­sen päätös romut­taa kehys­bud­je­toin­nin peri­aat­teet. Kehys­bud­je­toin­nilla on ollut vahva parla­men­taa­ri­nen tuki vasem­mis­tosta oikeis­toon jo vuodesta 1991 eli päämi­nis­teri Ahon (kesk.) ja valtio­va­rain­mi­nis­teri Viina­sen (kok.) ajoista lähtien. Aina vaali­kau­den alussa halli­tuk­sen sopima neljän vuoden meno­jen enim­mäis­määrä on suojel­lut veron­mak­sa­jia polii­tik­ko­jen holtit­to­mim­malta rahan­käy­töltä. 

Puoli­vä­li­rii­hessä Mari­nin halli­tus päätti kuiten­kin rikkoa sopi­mansa vaali­kau­den meno­ta­son lisää­mällä menoja 1 400 miljoo­nalla eurolla. Nämä lisä­me­not kasvat­ta­vat suoraan alijää­mää. Näiden lisä­me­no­jen jälkeen Mari­nin halli­tus lisää kahden vuoden aikana valtion velkaa 17 900 miljoo­naa euroa.

Miljar­di­luo­kan meno­li­säyk­siä ei voi perus­tella suhdan­ne­ti­lan­teella tai koro­nae­pi­de­mialla. Viime talvena Suomen talou­den ennus­tet­tiin sukel­ta­van dramaat­ti­sesti ja julki­sen talou­den velkaan­tu­van enem­män kuin koskaan yhden vuoden aikana. Näiden tieto­jen varassa päämi­nis­teri Marin lausui edus­kun­nassa valtio­päi­vien avaus­kes­kus­te­lussa 9.2.2021: “Vuoden 2020 jälkeen on palattu valtion­ta­lou­den kehyk­seen ja se ohjaa tule­van kehys­rii­hen valmis­te­luja.” Lisäksi viime syksynä halli­tuk­sen vahvis­ta­massa julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tassa tode­taan: “Mikäli Suomen talous kuiten­kin elpyy enna­koi­tua nopeam­min koro­nae­pi­de­mian aiheut­ta­masta shokista, halli­tus varau­tuu kiris­tä­mään finans­si­po­li­tiik­kaa.”

Uusim­pien arvioi­den mukaan kuntien ja valtion velkaan­tu­mi­nen on jäämässä vuonna miljar­deja pienem­mäksi kuin viime vuoden kata­stro­faa­li­sissa ennus­teissa arvioi­tiin. Talou­den supis­tu­mi­nen jäi lähes puoleen pahim­mista ennus­teista ja tule­vien vuosien kasvuen­nus­teita noste­taan kilpaa. Halli­tus on siis lisää­mässä julki­sia menoja ja syven­tä­mässä alijää­miä nousu­kau­den huipulle. Halli­tus ei riko meno­ke­hyk­siä koro­naan liit­ty­vien kustan­nus­ten vuoksi, vaan siksi, että se on päät­tä­nyt lisätä pysy­viä menoja enti­ses­tään miljar­deilla. Halli­tus ei tee suhdan­teita tasaa­vaa, vaan suhdan­teita kiih­dyt­tä­vää finans­si­po­li­tiik­kaa. Finans­si­po­li­tii­kan keven­tä­mi­nen suhteessa aiem­piin lupauk­siin uhkaa kiih­dyt­tää myös kustan­nus­ten nousua niin, että kilpai­lu­ky­kymme kärsii.

Suomella ei ole olemassa suun­ni­tel­maa julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velan tait­ta­mi­seksi. Julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan piti sisäl­tää konkreet­ti­set keinot velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi 2020-luvulla, mutta siitä tuli­kin vastuun­pa­koi­lun seli­tys­ten kokoelma. Puoli­vä­li­rii­hestä halli­tus julkaisi yhteensä noin 150 sivua teks­tiä. Sivuilla on paljon sanoja, mutta vähän asiaa. Suoma­lai­set eivät kaipaa seli­tyk­siä, vaan tekoja.

Emme voi hyväk­syä teke­mät­tö­myyttä. Koro­na­kriisi ei ole syy lykätä päätök­siä ja rikkoa lupausta lopet­taa elämi­nen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella. Keinoja esimer­kiksi työpaik­ko­jen lisää­mi­seksi olisi ollut, jos halli­tuk­sella vain olisi löyty­nyt tahtoa uudis­tus­ten toteut­ta­mi­seen. 

Suoma­lai­set ansait­se­vat toimin­ta­ky­kyi­sen halli­tuk­sen

Suomi ei voi jatkaa paisu­vien lisä­me­no­jen, kasva­van velan ja kiris­ty­vän vero­tuk­sen tiellä. Koro­na­krii­sistä ponnis­tava Suomi tarvit­see halli­tuk­sen, joka ymmär­tää mistä hyvin­voin­nin kasvu syntyy ja pitää huolta siitä, ettei hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus murene pysy­västi.

Edellä olevan perus­teella ja Suomen perus­tus­lain 43 §:ään viita­ten esitämme asian­omai­sen minis­te­rin vastat­ta­vaksi seuraa­van väli­ky­sy­myk­sen:

Miksi halli­tus päätti julkis­ten meno­jen lisää­mi­sestä, vero­jen kiris­tyk­sistä ja työl­li­syys­pää­tös­ten lykkää­mi­sestä, vaikka talous kasvaa nopeam­min kuin aiem­min enna­koi­tiin ja julki­nen talous selviää vähem­min vaurioin kuin krii­sin keskellä odotet­tiin?

Miksi halli­tus ei tehnyt puoli­vä­li­rii­hessä päätök­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta ja velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­sestä vuoteen 2030 mennessä?

Miksi halli­tus ei edes tavoit­tele julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen kuro­mista umpeen?

Miksi halli­tus ei noudata edes oman ohjel­mansa tai kestä­vyys­tie­kart­tansa talous- ja työl­li­syys­po­li­tii­kan linjaa?

Miksi halli­tus teki päätök­siä työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­sesta siten, että ne vahvis­ta­vat julkista taloutta vain 150 miljoo­nan euron verran, vaikka se lupasi tehdä niitä 2 000 miljoo­nan euron edestä?

Miksi halli­tus vastoin omia lupauk­si­aan sivuut­taa työl­li­syys­pää­tös­ten vaiku­tus­ten tutki­mus­tie­toon perus­tu­van arvioin­nin valtion­va­rain­mi­nis­te­riössä?

Miksi halli­tus romutti meno­ke­hys­bud­je­toin­nin, joka on ollut suoma­lais­ten veron­mak­sa­jien turvana holtit­to­milta menoilta ja lupauk­sena maail­malle suoma­lais­ten kyvystä suoriu­tua velka­vas­tuis­taan?

Helsin­gissä 5.5.2021

_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​_​

Petteri Orpo /​kok

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.9.2022

Itku pitkästä ilosta - missä ovat Sdp:n esityk­set meno­jen vähen­tä­mi­seksi?

Velalle valettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei voi säilyä kestä­västi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi vahva valtion­ta­lous on pitkässä juok­sussa suoma­lai­sen paras turva. Heikom­massa asemassa olevat

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

23.4.2022

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä,

Skip to content