Uuden hallituksen tavoitteena on rakentaa välittävää ja menestyvää Suomea

Erityisesti haluan kiittää suomalaisia pitkämielisyydestä. Hallitusohjelman valmistelu kesti kauan, mutta hätiköimällä tulee harvoin hyvää. Suomalaista hyvinvointia uhkaavat haasteet ovat kuitenkin mittavat. Siksi niihin vastaaminen huolellisella ja laajalla ohjelmalla on tarpeen.

Kuuden puolueen neuvottelut ovat haastavat, sillä erilaisia näkemyksiä riittää yhteen sovitettavaksi. Suomessa on kuitenkin osattu aina sopia. Ja olen erittäin tyytyväinen, että sopimisen kulttuuri suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on edelleen voimissaan.

Suomi on yksi maailman menestyneimpiä maita ja kansakuntia. Tämä johtuu pitkälti pohjoismaisesta hyvinvointimallistamme, jossa yhdistyvät korkea koulutus ja osaaminen, kilpailukykyinen työvoima ja talous sekä tasa-arvoistavat palvelut yhdistettynä hyvään huolenpitoon heikommista. Näiden ihanteiden ja arvojen mukaisesti uusi hallituskin haluaa Suomea kehittää.

Hallituksen toimintaa ja päätöksentekoa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta:
– Julkisen talouden vakauttaminen
– Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
– Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen

Julkisen talouden vakauttaminen on lopulta se kaikkein tärkein tehtävä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Olemme nähneet finanssikriisin jälkimainingeissa, mitä aiheuttaa asenne, jossa velkarahalla jaetaan etuuksia ilman huolta huomisesta. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Me pidämme huolen myös huomisen hyvinvoinnistamme. Tästä näkökulmasta hallituksen talouspolitiikan ankkurit varmistavat Suomen julkisen talouden kestävän uran.

Hallitus on sitoutunut kääntämään valtion velkasuhteen laskuun vaalikauden aikana.

Päätimme vahvistaa valtiontaloutta nyt tehdyillä päätöksillä nettomääräisesti 2,5 miljardilla eurolla suhteessa kevään kehyspäätökseen. Noin puolet tästä toteutetaan jäädyttämällä ja hillitsemällä menojen kasvua. Toinen puolisko kerätään lisätuloilla: karsimalla verotukia, laajentamalla veropohjaa ja tarkistamalla verokantoja.

Kokonaisuudessaan menoja supistetaan reilut 2 miljardia euroa, joista 800 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen hallituksen painopistealueiden mukaisesti. 200 miljoonaa tästä jätetään budjettiriihiin myöhemmin päätettäviksi.

Velkaantumisen pienentymisen toteutumista seurataan vuosittain ja hallitus on varautunut lisätoimiin tarvittaessa. Olemme myös sitoutuneet siihen, että Suomen valtion luottoluokitus on tulevaisuudessakin paras mahdollinen.

Hallitus toteuttaa mittavat rakenteelliset uudistukset: hallituksen käynnistämä mittava uusi kuntauudistus supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta tulevaisuudessa. Myös työuria pidennetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Hyvästä julkisesta taloudesta huolehtiminen ja hyvä huolenpito yhteiskunnan heikoimmista eivät ole vastakkaisia asioita ? päinvastoin. Vain vahva valtiontalous takaa heikoimpien hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Samalla kun uusi hallitus sopeuttaa tulevina vuosina menoja ja tuloja, teemme myös vahvoja satsauksia kaikkein pienituloisimpien toimeentuloon.

Hallitus keskittyy myös kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomi tulee saada vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Suomalaisen työn ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan. Korkeasti koulutettu työvoima ja innovaatiot on saatava kanavoitua myös investoinneiksi ja työpaikoiksi Suomeen.

Yhteisöveroa alennetaan prosenttiyksiköllä yritysten kilpailukyvyn ja työllistämisen edellytysten parantamiseksi. Raskaalle energiaintensiiviselle teollisuudelle valmistellaan energiaveroleikkuri. Yritysten T&K-vähennystä selvitetään. Kaivosteollisuuden kasvua vauhditetaan sijoittamalla valtion rahaa kaivosrahastoihin. Lisäksi Finnveran riskirahoitusta lisätään. Myös vihreään talouteen ja tutkimusinfraan panostetaan.

Ansiotuloverotus ei kiristy. Ansiotason nousun ja inflaation vaikutuksen verotusta kiristävä vaikutus puretaan keventämällä veroasteikkoja vastaavasti.

Työnteon kannustavuutta lisätään keventämällä verotusta työtulovähennystä kasvattamalla. Lisäksi erityisesti pienituloisten verotusta kevennetään perusvähennyksen nostolla. Työn verotus siis kokonaisuudessaan hieman kevenee ? erityisesti pienituloisiin painottuen. Lisäksi hallitus varautuu tarvittaessa osallistumaan työmarkkinaratkaisun syntyyn lisätoimin, jotka tukevat kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman kehitystä.

Työllisyyttä parannetaan pidentämällä työuria ja purkamalla rakenteellista työttömyyttä. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään n. 140 miljoonan euron toimenpideohjelmalla.

Yrittäjyyttä edistetään myös entisestään tehostetulla harmaan talouden torjuntaohjelmalla.

Kaikkein heikoimmista pidetään huolta paremmin. On sivistyneen yhteiskunnan merkki, että se kantaa hyvää huolta erityisesti kaikkein heikoimmista. Perusturvaa, asumistukea ja toimeentulotukea nostetaan.

Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotukea korotetaan 6 %, erityisesti yksinhuoltajille kohdentaen. Yleistä asumistukea vahvistetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään. Muun muassa vanhuspalvelulaki säädetään.

Keväällä sidottujen muiden vähimmäisetuuksien indeksiin sitomisen jatkoksi myös opintotuki sidotaan indeksiin. Nyt kaikki pienimmät etuudet on sidottu indeksiin. Hallituksen toimien seurauksena tuloerot supistuvat ja köyhyysaste pienenee.

Vaikka joudumme säästämään monesta, niin kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat tällä vaalikaudella edelleen noin 100 miljoonaa euroa kohti YK:n 0,7 % suositusta.

Kuntataloutta vahvistetaan toteuttamalla mittava kuntauudistus. Tämän positiiviset vaikutukset kuntatalouteen tulevat ajan myötä uudistuksen edetessä. Kuntauudistuksen perimmäisenä suurena tavoitteena on turvata jokaisen kansalaisen laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut kestävällä tavalla.

Velkaantunutta valtiontaloutta vahvistetaan kuntien valtionosuusprosenttien tilapäisellä muutoksella. Tämän vaikutus vahvistaa valtiontaloutta 631 miljoonaa kuntatalouden kustannuksella. Tämä kompensoidaan kunnille muun muassa jatkamalla vuoden vaihteessa loppumassa ollutta kuntien korotettua yhteisövero-osuutta vielä kaksi vuotta 5 %-yksiköllä. Tämä tuo kunnille ylimääräiset noin 300 miljoonaa euroa vuodessa verotuloja.

Myös valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus tehdään täysimääräisenä. Tämä nostaa kuntien valtionosuuksia reilut 400 miljoonaa euroa. Mitä nopeammin kuntarakennetta uudistetaan, sitä nopeammin siitä koituvat hyödyt kuntatalouteen kohdentuvat.

Hallituksen tavoitteena on rakentaa välittävää ja menestyvää Suomea. Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle.
Haluamme vaalia ja kehittää Suomesta pohjoismaisena, korkeaan työllisyysasteeseen, kilpailukykyiseen talouteen, tasa-arvoisiin palveluihin sekä huolenpitoon perustuvana hyvinvointiyhteiskuntana. Tämä hallitus on ohjelmassaan ja toiminnassaan sitoutunut näihin arvoihin: luomme uutta työtä ja kasvua, huolehdimme arvokkaasti heikoimmista ja turvaamme julkisen talouden rahoituspohjan ? ja siten myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin Suomessa.

 


Tiedostot