MENU
Uuden halli­tuksen tavoit­teena on rakentaa välit­tävää ja menes­tyvää Suomea

Uuden halli­tuksen tavoit­teena on rakentaa välit­tävää ja menes­tyvää Suomea

Julkaistu: 17.06.2011 Uncategorized

Erityi­sesti haluan kiittää suoma­laisia pitkä­mie­li­syy­destä. Halli­tus­oh­jelman valmistelu kesti kauan, mutta hätiköi­mällä tulee harvoin hyvää. Suoma­laista hyvin­vointia uhkaavat haasteet ovat kuitenkin mittavat. Siksi niihin vastaa­minen huolel­li­sella ja laajalla ohjel­malla on tarpeen.

Kuuden puolueen neuvot­telut ovat haastavat, sillä erilaisia näkemyksiä riittää yhteen sovitet­ta­vaksi. Suomessa on kuitenkin osattu aina sopia. Ja olen erittäin tyyty­väinen, että sopimisen kulttuuri suoma­laisten hyvin­voinnin turvaa­mi­seksi on edelleen voimissaan.

Suomi on yksi maailman menes­ty­neimpiä maita ja kansa­kuntia. Tämä johtuu pitkälti pohjois­mai­sesta hyvin­voin­ti­mal­lis­tamme, jossa yhdis­tyvät korkea koulutus ja osaaminen, kilpai­lu­ky­kyinen työvoima ja talous sekä tasa-arvois­tavat palvelut yhdis­tettynä hyvään huolen­pitoon heikom­mista. Näiden ihanteiden ja arvojen mukai­sesti uusi halli­tuskin haluaa Suomea kehittää.

Halli­tuksen toimintaa ja päätök­sen­tekoa yhdistää kolme keskeistä kokonai­suutta:
- Julkisen talouden vakaut­ta­minen
- Kestävän talous­kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­minen
- Köyhyyden, eriar­voi­suuden ja syrjäy­ty­misen vähen­tä­minen

Julkisen talouden vakaut­ta­minen on lopulta se kaikkein tärkein tehtävä hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaa­mi­seksi. Olemme nähneet finans­si­kriisin jälki­mai­nin­geissa, mitä aiheuttaa asenne, jossa velka­ra­halla jaetaan etuuksia ilman huolta huomi­sesta. Kreikan tie ei ole meidän tiemme. Me pidämme huolen myös huomisen hyvin­voin­nis­tamme. Tästä näkökul­masta halli­tuksen talous­po­li­tiikan ankkurit varmis­tavat Suomen julkisen talouden kestävän uran.

Hallitus on sitou­tunut kääntämään valtion velka­suhteen laskuun vaali­kauden aikana.

Päätimme vahvistaa valtion­ta­loutta nyt tehdyillä päätök­sillä netto­mää­räi­sesti 2,5 miljar­dilla eurolla suhteessa kevään kehys­pää­tökseen. Noin puolet tästä toteu­tetaan jäädyt­tä­mällä ja hillit­se­mällä menojen kasvua. Toinen puolisko kerätään lisätu­loilla: karsi­malla verotukia, laajen­ta­malla veropohjaa ja tarkis­ta­malla verokantoja.

Kokonai­suu­dessaan menoja supis­tetaan reilut 2 miljardia euroa, joista 800 miljoonaa euroa kohden­netaan uudelleen halli­tuksen painopis­tea­lueiden mukai­sesti. 200 miljoonaa tästä jätetään budjet­ti­riihiin myöhemmin päätet­tä­viksi.

Velkaan­tu­misen pienen­ty­misen toteu­tu­mista seurataan vuosittain ja hallitus on varau­tunut lisätoimiin tarvit­taessa. Olemme myös sitou­tuneet siihen, että Suomen valtion luotto­luo­kitus on tulevai­suu­des­sakin paras mahdol­linen.

Hallitus toteuttaa mittavat raken­teel­liset uudis­tukset: halli­tuksen käynnistämä mittava uusi kunta­uu­distus supistaa julkisen talouden kestä­vyys­va­jetta tulevai­suu­dessa. Myös työuria piden­netään yhteis­työssä työmark­ki­na­jär­jes­töjen kanssa.

Hyvästä julki­sesta talou­desta huoleh­ti­minen ja hyvä huolenpito yhteis­kunnan heikoim­mista eivät ole vastak­kaisia asioita ? päinvastoin. Vain vahva valtion­talous takaa heikoimpien hyvin­voinnin tulevai­suu­dessa. Samalla kun uusi hallitus sopeuttaa tulevina vuosina menoja ja tuloja, teemme myös vahvoja satsauksia kaikkein pieni­tu­loi­simpien toimeen­tuloon.

Hallitus keskittyy myös kasvun, työlli­syyden ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­miseen. Suomi tulee saada vahvalle ja kestä­välle kasvu-uralle. Suoma­laisen työn ja Suomen teolli­suuden kilpai­lu­kykyä vahvis­tetaan. Korkeasti koulu­tettu työvoima ja innovaatiot on saatava kanavoitua myös inves­toin­neiksi ja työpai­koiksi Suomeen.

Yhtei­sö­veroa alennetaan prosent­tiyk­si­köllä yritysten kilpai­lu­kyvyn ja työllis­tä­misen edelly­tysten paran­ta­mi­seksi. Raskaalle energiain­ten­sii­vi­selle teolli­suu­delle valmis­tellaan energia­ve­ro­leikkuri. Yritysten T&K-vähennystä selvi­tetään. Kaivos­teol­li­suuden kasvua vauhdi­tetaan sijoit­ta­malla valtion rahaa kaivos­ra­has­toihin. Lisäksi Finnveran riski­ra­hoi­tusta lisätään. Myös vihreään talouteen ja tutki­musin­fraan panos­tetaan.

Ansio­tu­lo­ve­rotus ei kiristy. Ansio­tason nousun ja inflaation vaiku­tuksen verotusta kiristävä vaikutus puretaan keven­tä­mällä veroas­teikkoja vastaa­vasti.

Työnteon kannus­ta­vuutta lisätään keven­tä­mällä verotusta työtu­lo­vä­hen­nystä kasvat­ta­malla. Lisäksi erityi­sesti pieni­tu­loisten verotusta keven­netään perus­vä­hen­nyksen nostolla. Työn verotus siis kokonai­suu­dessaan hieman kevenee ? erityi­sesti pieni­tu­loisiin painottuen. Lisäksi hallitus varautuu tarvit­taessa osallis­tumaan työmark­ki­na­rat­kaisun syntyyn lisätoimin, jotka tukevat kilpai­lu­kykyä sekä työlli­syyden ja ostovoiman kehitystä.

Työlli­syyttä paran­netaan piden­tä­mällä työuria ja purka­malla raken­teel­lista työttö­myyttä. Erityi­sesti nuoriso- ja pitkä­ai­kais­työt­tö­myyttä vähen­netään n. 140 miljoonan euron toimen­pi­deoh­jel­malla.

Yrittä­jyyttä edistetään myös entisestään tehos­te­tulla harmaan talouden torjun­taoh­jel­malla.

Kaikkein heikoim­mista pidetään huolta paremmin. On sivis­tyneen yhteis­kunnan merkki, että se kantaa hyvää huolta erityi­sesti kaikkein heikoim­mista. Perus­turvaa, asumis­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea nostetaan.

Työttö­myys­turvan perus­päi­vä­rahaa ja työmark­ki­na­tukea korotetaan 100 eurolla kuukau­dessa. Toimeen­tu­lo­tukea korotetaan 6 %, erityi­sesti yksin­huol­ta­jille kohdentaen. Yleistä asumis­tukea vahvis­tetaan. Sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita kehitetään. Muun muassa vanhus­pal­ve­lulaki säädetään.

Keväällä sidot­tujen muiden vähim­mäi­se­tuuksien indeksiin sitomisen jatkoksi myös opintotuki sidotaan indeksiin. Nyt kaikki pienimmät etuudet on sidottu indeksiin. Halli­tuksen toimien seurauksena tuloerot supis­tuvat ja köyhyy­saste pienenee.

Vaikka joudumme säästämään monesta, niin kehity­syh­teistyön määrä­rahat kasvavat tällä vaali­kau­della edelleen noin 100 miljoonaa euroa kohti YK:n 0,7 % suosi­tusta.

Kunta­ta­loutta vahvis­tetaan toteut­ta­malla mittava kunta­uu­distus. Tämän positii­viset vaiku­tukset kunta­ta­louteen tulevat ajan myötä uudis­tuksen edetessä. Kunta­uu­dis­tuksen perim­mäisenä suurena tavoit­teena on turvata jokaisen kansa­laisen laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut kestä­vällä tavalla.

Velkaan­tu­nutta valtion­ta­loutta vahvis­tetaan kuntien valtio­no­suus­pro­senttien tilapäi­sellä muutok­sella. Tämän vaikutus vahvistaa valtion­ta­loutta 631 miljoonaa kunta­ta­louden kustan­nuk­sella. Tämä kompen­soidaan kunnille muun muassa jatka­malla vuoden vaihteessa loppu­massa ollutta kuntien korotettua yhtei­sövero-osuutta vielä kaksi vuotta 5 %-yksiköllä. Tämä tuo kunnille ylimää­räiset noin 300 miljoonaa euroa vuodessa verotuloja.

Myös valtion ja kuntien kustan­nus­tenjaon tarkistus tehdään täysi­mää­räisenä. Tämä nostaa kuntien valtio­no­suuksia reilut 400 miljoonaa euroa. Mitä nopeammin kunta­ra­ken­netta uudis­tetaan, sitä nopeammin siitä koituvat hyödyt kunta­ta­louteen kohden­tuvat.

Halli­tuksen tavoit­teena on rakentaa välit­tävää ja menes­tyvää Suomea. Suoma­lainen yhteis­kunta perustuu ahkeruu­delle, työn ja yrittä­jyyden kunnioit­ta­mi­selle, tasa-arvolle, yhteis­vas­tuulle sekä toisis­tamme välit­tä­mi­selle.
Haluamme vaalia ja kehittää Suomesta pohjois­maisena, korkeaan työlli­syy­sas­teeseen, kilpai­lu­ky­kyiseen talouteen, tasa-arvoisiin palve­luihin sekä huolen­pitoon perus­tuvana hyvin­voin­tiyh­teis­kuntana. Tämä hallitus on ohjel­massaan ja toimin­nassaan sitou­tunut näihin arvoihin: luomme uutta työtä ja kasvua, huoleh­dimme arvok­kaasti heikoim­mista ja turvaamme julkisen talouden rahoi­tus­pohjan ? ja siten myös tulevien sukupolvien hyvin­voinnin Suomessa.

 


Tiedostot


Kokoomus.fi