Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Anna-Kaisa Ikonen, kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Anna-Kaisa Ikonen: ”Kai me pystymme parempaan kuin yhteen solariumiin?”

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Julkaistu:

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa kunta- ja alue­mi­nis­teri Anna-Kaisa Ikonen.

Viime vuosi­kym­me­nellä olin itse­kin mukana normien­pur­ku­tal­koissa. Työryh­missä, selvi­tyk­sissä ja etsin­nöissä. Saaliimme: yksi sola­riu­meja koskeva normi.

Normiusko on perin­tei­sesti istu­nut meissä suoma­lai­sissa syvässä, vaikka yhdessä hanka­lasta sään­te­lystä vali­tam­me­kin. Useam­pi­kin halli­tus on aina­kin 1980-luvulta alkaen pyrki­nyt selät­tä­mään byro­kra­tiaa tai tarpeet­to­mia normeja talkoilla, työryh­millä tai toimi­kun­nilla.

Ajat ja asen­teet ovat sittem­min yhteis­kun­nas­samme muut­tu­neet.

Korona-ajasta on vaikea löytää mitään hyvää, mutta se opetti yhden tärkeän asian: meillä on yhteis­kun­tana ja teki­jöinä kyky rohke­aan ja nope­aan muutok­seen. Tiedämme ja ehkä ennen kaik­kea uskomme itse­kin, että asioita voi – joskus aika helpos­ti­kin – toteut­taa toisin. Vuosien varrella myös atk on kehit­ty­nyt kymmen­sor­mi­jär­jes­tel­män tree­naa­mi­sesta sormen pyyh­käi­syllä työtä ja arkea helpot­ta­vaksi digi­pal­ve­lui­den maail­maksi. Harva tuskin enää haluaisi piilo­tella tumpussa kiireellä haalit­tua tasa­ra­haa bussi­lip­pua varten, kun vaih­toeh­tona on lippuso­vel­lus. Digi­taa­li­suu­den kehi­tyk­sen myötä olemme oppi­neet vaati­maan suju­vam­pia tapoja tehdä.

Tämän halli­tuk­sen tavoit­teena on purkaa vähin­tään 300 yritys­ten ja kansa­lais­ten toimin­taa hait­taa­vaa normia eri elämä­na­loilla ja eri minis­te­riöissä: yritys­ten, kuntien, hyvin­voin­tia­luei­den ja digi­ta­li­saa­tion parissa.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä olemme jo syksyn aikana käyn­nis­tä­neet kuntien työtä koske­van normin­pu­run. Se tehdään vahvassa yhteis­työssä ja vuoro­vai­ku­tuk­sessa kuntien ja kaupun­kien kanssa. Helmi­kuun puoli­vä­liin asti kunnilta ja kunta­lai­silta kerä­tään minis­te­riön verk­ko­si­vuilla ehdo­tuk­sia ja ajatuk­sia siitä, missä tehtä­vissä ja palve­luissa kunnille voitai­siin antaa enem­män vapautta ja harkin­ta­val­taa keven­tä­mällä yksi­tyis­koh­taista sään­te­lyä tai miten kuntien työtä koske­vaa sään­te­lyä tulisi muuten uudis­taa. Ehdo­tuk­sia voi jättää myös kokei­luista, joiden avulla voitai­siin kokeilla lain­sää­dän­nöstä poik­kea­mista tai ylipää­tään toimin­ta­ta­po­jen kehit­tä­mistä. 

Lisäksi kuntia ja kaupun­keja on tarkoi­tus tavata erilai­sissa tilai­suuk­sissa. Pidän keskus­te­luja erit­täin tärkeinä, sillä kunnissa ja kaupun­geissa on paras tieto siitä, miten normit käytän­nössä mutkis­ta­vat työtä ja mitä kannat­taisi ajatella toisin. Jo nyt kunnista on kuulu­nut hyviä ideoita ja pohdin­toja esimer­kiksi normien tulkin­nasta, samoin hyvin­voin­tia­lueilta.

Koska digi­ta­li­saa­tio on olen­nai­nen osa sekä julki­sen että yksi­tyi­sen sekto­rin työtä, valtio­va­rain­mi­nis­te­riössä on star­tan­nut myös digi­ta­li­saa­tion estei­den purkuun tähtäävä ohjelma. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö varmis­taa, ettei yritys­ten hallin­nol­li­nen taakka kasva, ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön tavoit­teena on suju­voit­taa ja keven­tää kaavoi­tuk­sen ja maan­käy­tön sään­te­lyä ja karsia raken­ta­mis­lain uudis­tuk­sella byro­kra­tiaa.

Ja nyt ei sitten pidä ymmär­tää väärin. Osa normeista on erit­täin tarpeel­li­sia. Nyt etsi­tään, pure­taan ja keven­ne­tään tarpeet­to­mia, suju­vaa teke­mistä hait­taa­via normeja – kuiten­kin ihmis­ten perus­oi­keu­det turva­ten. Toisi­naan kyse voi olla normien tulkin­nasta, toisi­naan normien tutkis­kelu voikin paljas­taa, että kyse on varsi­nai­sen hait­taa­van sään­te­lyn sijaan toimin­ta­mal­lista.

Kasva­vien kustan­nus­ten ja osaa­ja­pu­lan keskellä on tärkeää löytää laajalti eri puolilla yhteis­kun­taa erilai­sia tapoja sääs­tää aikaa, vaivaa, hermoja – ja ajan sääs­tyessä myös rahaa. Tehtävä ei varmasti ole helppo. Sen ei silti pidä estää teke­mästä, päin­vas­toin. Aiem­paa suju­vam­man teke­mi­sen puolesta kannat­taa kamp­pailla yhdessä.

Blogi on alun­pe­rin julkaistu Verk­ko­uu­ti­sissa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.4.2025

Yhtei­sö­vero keve­nee – suoma­lai­sille yrityk­sille kasvu­vaihde silmään

Orpon halli­tus on puoli­vä­li­rii­hes­sään päät­tä­nyt merkit­tä­vistä ratkai­suista Suomen talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­seksi. Yksi suurim­mista päätök­sistä on yritys­ten yhtei­sö­ve­ron keven­tä­mi­nen 18 prosent­tiin. Kokoo­muk­sen

23.4.2025

Työn­teon kunnian­pa­lau­tus – halli­tus keven­tää työn vero­tusta yli miljar­dilla lisää

Puoli­vä­li­rii­hessä halli­tus päätti yli miljar­din euron keven­nyk­sestä työn vero­tuk­seen jo halli­tus­oh­jel­massa sovi­tun 500 miljoo­nan euron päälle. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias

11.4.2025

Halli­tus korjaa lasten­suo­je­lun – vihdoin­kin!

Lasten­suo­je­luun käyte­tään yli miljardi euroa vuodessa. Asian­tun­ti­jat ovat laajasti sitä mieltä, että ongelma lasten­suo­je­lussa ei ole rahan puute, vaan se,

Skip to content