Talouden tasapainotusta ja työpaikkoja

Hallitus on sitoutunut siihen, että velkaantumiskehitys taitetaan ja valtion talous laitetaan kestävälle pohjalle. Reseptiä voisi luonnehtia sanalla ?growsterity?, joka juontuu englannin kielen sanoista growth (kasvu) ja austerity (talouden tasapainottaminen). Samalla kun tasapainotamme julkista taloutta, luomme edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailman paras yhteiskuntajärjestelmä. Siinä yhdistyvät kilpailukykyinen talous, tasa-arvoiset palvelut ja huolenpitoon perustuva hyvinvointimalli. Hyvinvointiyhteiskuntamme peruskivi, vahva julkinen talous, on kuitenkin viime vuosina horjunut. Vuoden 2009 rajun taantuman jälkeen valtio on joutunut ottamaan uutta velkaa yli 20 miljardia euroa. Velkataakan kasvaessa korkomenot nousevat ja julkisen talouden uskottavuus heikkenee.

Hallitus on jo ohjelmassaan sitoutunut siihen, että tämä velkaantumiskehitys taitetaan ja valtion talous laitetaan kestävälle pohjalle. Hallituksen reseptiä voisi luonnehtia sanalla ?growsterity?, joka juontuu englannin kielen sanoista growth (kasvu) ja austerity (talouden tasapainottaminen). Samalla kun tasapainotamme julkista taloutta, luomme edellytyksiä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille.

Vajaan kahden viikon takainen valtiontalouden kehyspäätös on rakennettu tämän reseptin mukaisesti. Kehyspäätöksessä on neljä olennaista kokonaisuutta: velkaantumisen taittaminen, yrittäjyyden ja kasvun tukeminen, nuorisotyöttömyyden torjuminen ja oikeudenmukaisuuden hengen vahvistaminen.

Viime kesäkuussa työnsä aloittanut hallitus on nyt tehnyt päätöksiä yli viiden miljardin euron menosäästöistä ja veronkorotuksista. Nämä sopeutustoimet ovat välttämättömiä valtion velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi. Tiedän, että veronkorotukset tai menosäästöt harmittavat monia suomalaisia. Moni on jo ennättänyt antamaan niistä kipakkaa palautetta. Toisaalta monet ymmärtävät elämän realiteetit: velkaantumisen katkaiseminen on välttämätöntä ja se tarkoittaa ikäviä leikkauksia ja veronkorotuksia.

Samaan aikaan talouden tasapainotuksen kanssa hallitus on kuitenkin kylvänyt siemeniä uudelle kasvulle ja uusille työpaikoille. Hallitusohjelmassa, raamisovun yhteydessä ja kehysriihessä on sovittu mm. yritysten yhteisöveron kevennyksistä, pienituloisimpien tuloveron keventämisestä, yritysten energiaveroleikkurista ja T&K-kannustimesta sekä pääomasijoittamisen kasvukannustimesta. Kehysriihen yksi merkittävimmistä lopputuloksista oli kasvuyrittäjyyden kannustaminen. Suomi menestyy, jos kasvuyrittäjyys kukoistaa ja synnyttää uusia työpaikkoja.

Nuorten syrjäytyminen on erityisen vakava ongelma niin inhimillisestä kuin kansantaloudellisestakin näkökulmasta. Yhtäkään nuorta ei pidä jättää yhteiskunnan ulkopuolelle. Nuorissa on myös laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Tämän vuoksi hallitus on päättänyt toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun ensi vuodesta alkaen. Yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle nuorelle tarjotaan esimerkiksi työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen osoitettiin kehysriihessä merkittävästi lisävaroja esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja nuorten työpajatoimintaan.

Osana talouden tasapainotusta hallitus pitää huolen siitä, että sopeutustoimet toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perusturvaetuuksia ei leikata. Verotuksen osalta oikeudenmukaisuuden henkeä vaalitaan muun muassa perimällä kaikkein suurituloisimmilta suomalaisilta määräaikaisesti hieman suurempaa tuloveroa. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamistalkoissa kaikki yhteiskuntapiirit joutuvat mahdollisuuksiensa mukaan kantamaan osansa sopeutustaakasta.

Kolumni Turun Sanomissa 3.4.2012