Halli­tus on sitou­tu­nut siihen, että velkaan­tu­mis­ke­hi­tys taite­taan ja valtion talous laite­taan kestä­välle pohjalle. Resep­tiä voisi luon­neh­tia sanalla ?grows­te­rity?, joka juon­tuu englan­nin kielen sanoista growth (kasvu) ja auste­rity (talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen). Samalla kun tasa­pai­no­tamme julkista taloutta, luomme edel­ly­tyk­siä uudelle kasvulle ja uusille työpai­koille.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on maail­man paras yhteis­kun­ta­jär­jes­telmä. Siinä yhdis­ty­vät kilpai­lu­ky­kyi­nen talous, tasa-arvoi­set palve­lut ja huolen­pi­toon perus­tuva hyvin­voin­ti­malli. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme perus­kivi, vahva julki­nen talous, on kuiten­kin viime vuosina horju­nut. Vuoden 2009 rajun taan­tu­man jälkeen valtio on joutu­nut otta­maan uutta velkaa yli 20 miljar­dia euroa. Velka­taa­kan kasvaessa korko­me­not nouse­vat ja julki­sen talou­den uskot­ta­vuus heik­ke­nee.

Halli­tus on jo ohjel­mas­saan sitou­tu­nut siihen, että tämä velkaan­tu­mis­ke­hi­tys taite­taan ja valtion talous laite­taan kestä­välle pohjalle. Halli­tuk­sen resep­tiä voisi luon­neh­tia sanalla ?grows­te­rity?, joka juon­tuu englan­nin kielen sanoista growth (kasvu) ja auste­rity (talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen). Samalla kun tasa­pai­no­tamme julkista taloutta, luomme edel­ly­tyk­siä uudelle kasvulle ja uusille työpai­koille.

Vajaan kahden viikon takai­nen valtion­ta­lou­den kehys­pää­tös on raken­nettu tämän resep­tin mukai­sesti. Kehys­pää­tök­sessä on neljä olen­naista koko­nai­suutta: velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen, yrit­tä­jyy­den ja kasvun tuke­mi­nen, nuori­so­työt­tö­myy­den torju­mi­nen ja oikeu­den­mu­kai­suu­den hengen vahvis­ta­mi­nen.

Viime kesä­kuussa työnsä aloit­ta­nut halli­tus on nyt tehnyt päätök­siä yli viiden miljar­din euron meno­sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista. Nämä sopeu­tus­toi­met ovat vält­tä­mät­tö­miä valtion velkaan­tu­mis­vauh­din hillit­se­mi­seksi. Tiedän, että veron­ko­ro­tuk­set tai meno­sääs­töt harmit­ta­vat monia suoma­lai­sia. Moni on jo ennät­tä­nyt anta­maan niistä kipak­kaa palau­tetta. Toisaalta monet ymmär­tä­vät elämän reali­tee­tit: velkaan­tu­mi­sen katkai­se­mi­nen on vält­tä­mä­töntä ja se tarkoit­taa ikäviä leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia.

Samaan aikaan talou­den tasa­pai­no­tuk­sen kanssa halli­tus on kuiten­kin kylvä­nyt sieme­niä uudelle kasvulle ja uusille työpai­koille. Halli­tus­oh­jel­massa, raami­so­vun yhtey­dessä ja kehys­rii­hessä on sovittu mm. yritys­ten yhtei­sö­ve­ron keven­nyk­sistä, pieni­tu­loi­sim­pien tulo­ve­ron keven­tä­mi­sestä, yritys­ten ener­gia­ve­ro­leik­ku­rista ja T&K-kannustimesta sekä pääoma­si­joit­ta­mi­sen kasvu­kan­nus­ti­mesta. Kehys­rii­hen yksi merkit­tä­vim­mistä loppu­tu­lok­sista oli kasvu­yrit­tä­jyy­den kannus­ta­mi­nen. Suomi menes­tyy, jos kasvu­yrit­tä­jyys kukois­taa ja synnyt­tää uusia työpaik­koja.

Nuor­ten syrjäy­ty­mi­nen on erityi­sen vakava ongelma niin inhi­mil­li­sestä kuin kansan­ta­lou­del­li­ses­ta­kin näkö­kul­masta. Yhtä­kään nuorta ei pidä jättää yhteis­kun­nan ulko­puo­lelle. Nuorissa on myös lasken­nal­li­sesti suurin poten­ti­aali työurien piden­tä­mi­seksi. Tämän vuoksi halli­tus on päät­tä­nyt toteut­taa nuor­ten yhteis­kun­ta­ta­kuun ensi vuodesta alkaen. Yhteis­kun­ta­ta­kuu tarkoit­taa sitä, että jokai­selle nuorelle tarjo­taan esimer­kiksi työ-, harjoit­telu- tai opis­ke­lu­paikka. Yhteis­kun­ta­ta­kuun toteut­ta­mi­seen osoi­tet­tiin kehys­rii­hessä merkit­tä­västi lisä­va­roja esimer­kiksi amma­til­li­seen koulu­tuk­seen, oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­seen ja nuor­ten työpa­ja­toi­min­taan.

Osana talou­den tasa­pai­no­tusta halli­tus pitää huolen siitä, että sopeu­tus­toi­met toteu­te­taan oikeu­den­mu­kai­sella tavalla. Tämä tarkoit­taa esimer­kiksi sitä, että perus­tur­vae­tuuk­sia ei leikata. Vero­tuk­sen osalta oikeu­den­mu­kai­suu­den henkeä vaali­taan muun muassa peri­mällä kaik­kein suuri­tu­loi­sim­milta suoma­lai­silta määrä­ai­kai­sesti hieman suurem­paa tulo­ve­roa. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­ta­mis­tal­koissa kaikki yhteis­kun­ta­pii­rit joutu­vat mahdol­li­suuk­siensa mukaan kanta­maan osansa sopeu­tus­taa­kasta.

Kolumni Turun Sano­missa 3.4.2012

Lisää sisältöä samassa kategoriassa