Politikointia toisten köyhyydellä

Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittäminen. Sinivihreä hallitus onkin toteuttanut useita kaikkein pienituloisimpien asemaa kohentavia toimia. Pääministeri Matti Vanhanen on arvioinut, että nykyhallitus on huomattavasti edellistä punamultahallitusta sosiaalisempi. Tuohon arvioon on helppo yhtyä. Opiskelijoiden, eläkeläisten ja minimipäivärahoilla elävien etuuksien tasokorotuksiin käytetään tällä vaalikaudella yli puolet enemmän rahaa kuin kolme edellistä hallitusta käytti yhteensä.
Oppositio huolehti toimista eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Tarkastellaanpa mitä on tehty. Kansaneläkkeisiin Paavo Lipposen I hallitus ei tehnyt tasokorotuksia. Lipposen II hallitus korotti niitä 75 miljoonaa euroa ja Vanhasen I hallitus 95 miljoonaa euroa. Sinivihreä hallitus nosti heti ensimmäisessä budjetissaan kansaneläkkeitä 268 miljoonalla eurolla. Ensi vuonna toteutamme takuueläkkeen, joka nostaa kansaneläkettä noin sadalla eurolla kuukaudessa. Uudistuksen hinta on 108 miljoonaa vuodessa. Kun kolme edellistä hallitusta lisäsi kansaneläkkeitä yhteensä 170 miljoonalla eurolla, niin nykyinen hallitus käyttää 376 miljoonaa.
Ansioeläkeläistenkin tuloja hallitus on parantanut valtavasti. Heti ensimmäisestä budjetista lähtien hallitus on toteuttanut kokoomuksen vaalilupauksen eläketulovähennyksestä. Nyt eläkeläisen verotus ei ole palkansaajaa kireämpää. Tämä uudistus on lisännyt ansioeläkeläisten ostovoimaa 500 miljoonalla eurolla. Yksikään aiempi hallitus ei ole tällä tavalla lisännyt eläkeläisten ostovoimaa. Eläkkeensaajien verotus on pudonnut tuntuvasti. Esimerkiksi 1500 euron eläkkeen veroaste on pudonnut yli viisi prosenttia. Tämä tarkoittaa noin tuhatta euroa vuodessa enemmän käteen.
Moni pieneläkeläinen elää edelleenkin erittäin tiukalla. Mutta on oppositiolta suorastaan loukkaavaa ja totuudenvastaista levittää kuvaa, että nykyinen hallitus ei olisi toiminut eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi. Samalla tavalla sinivihreä hallitus on parantanut myös opiskelijoiden, minimietuuksilla elävien, yksinhuoltajien ja työttömien toimeentuloa. Monet näistäkin korotuksista hipovat ennätyslukemia.
Oppositio myös väittää veronalennusten olevan suunnatun hyvätuloisille. Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat. Edellisissä hallituksissa myös alennettiin veroja enemmän. Edellisten hallitusten suurempia ja hyvätuloisia hyödyttävämpiä veronalennuksia olivat toteuttamassa Sdp ja Vasemmistoliitto.
Välikysymyksessä myös väitetään, että viime vuosina tuloerot ovat kasvaneet. Tosiasia ovat tässäkin vastakkainen. Samaan aikaan kun hallitus ryhtyi ensimmäisessä vuoden 2008 budjetissaan parantamaan pienituloisimpien asemaa, ryhtyivät puolitoista vuosikymmentä kasvussa olleet tuloerot kaventumaan. Tuloerot supistuivat myös viime vuonna.
Köyhien ja pienituloisten aseman parantaminen on erittäin tärkeä asia. Siksi nykyinen hallitus on tehnyt sillä saralla todistettavasti enemmän kuin muut yhteensä pariin vuosikymmeneen. Moni elää silti tiukalla. Siksi tuntuu ikävältä, että oppositio näin politikoi köyhien kustannuksella. Erityisen surullista on, että moni välikysymyksen väite oli täysin totuudenvastainen. Toden puhuminen oppositioltakin olisi ensimmäinen ja tärkein asia, jonka avulla työtä pienituloisen aseman parantamiseksi voisi tehdä.
[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 2.3.2010]

« Takaisin