Kokoomuksen ympäristöverkoston kolumni: Biotalous kestävän kasvun lähteenä

?Suomessa on jo nyt vahvaa biotaloutta muun muassa elintarvike-, metsä- ja energiateollisuudessa. Kuitenkaan nykyisillä toimenpiteillä biotalouden mahdollisuudet eivät täysimääräisesti realisoidu. Siksi tarvitsemme kansallisen tahtotilan biotalouden kehittämiseksi?, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Tulevaisuudessa taloudellinen kasvu on pystyttävä tuottamaan merkittävästi nykyistä pienemmällä ympäristökuormalla. Vihreä kasvu on vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Vihreää kasvua syntyy, kun perinteinen teollisuutemme vihertyy ja kun syntyy uusia yrityksiä ja uusia liiketoimintamalleja palvelemaan vihreää taloutta. Tämän talouden nousua ovat vauhdittaneet maailmanluokan haasteet. Näitä ovat maapallon väestön nopea kasvu, luonnonvarojen ehtyminen, energiakäytön lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Vihreä kasvu tukee kestävää kehitystä taloudellisen toiminnan ja ympäristönsuojelun rajapinnassa. Se edellyttää innovaatioita, investointeja ja kilpailukykyä edistäviä olosuhteita. Kasvun tueksi on laadittu useita strategioita globaalilla tasolla ja EU:ssa. Myös kansallisia strategioita on olemassa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on tukea hallitusohjelmaan kirjattuja vihreän kasvun tavoitteita.

Vihreä kasvu on Suomelle mahdollisuus, mutta kasvu ei synny meilläkään itsestään. Avainasemassa ovat yritykset, joille globaalit markkinat tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Valmisteilla olevan kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda suomalaiseen yhteiskuntaan sellaiset olosuhteet, että yrityksillämme on entistä paremmat mahdollisuudet pärjätä maailman markkinoilla.

Biotalous määritellään uusiutuvien luonnonvarojen kestäväksi käytöksi ja hoidoksi sekä luonnonvaroihin perustuviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Suomessa on jo nyt vahvaa biotaloutta muun muassa elintarvike-, metsä- ja energiateollisuudessa. Kuitenkaan nykyisillä toimenpiteillä biotalouden mahdollisuudet eivät täysimääräisesti realisoidu. Siksi tarvitsemme kansallisen tahtotilan biotalouden kehittämiseksi. Oikein toimimalla biotaloudesta voi tulla jopa tärkein kasvualueemme. Runsaat metsävarat, puhtaat vedet, peltobiomassat, teollisten prosessien sivuvirrat ja jätteet ovat arvokkaita raaka-aineita.

Arvioiden mukaan maamme biotalouden tuotos on tällä hetkellä noin 53 miljardia euroa. Työllisten määrä on noin 275.000 ihmistä. Valmisteilla olevan biotalousstrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotos 100 miljardiin euroon sekä luoda 100.000 uutta työpaikkaa. Tästä syntyisi myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen kotimaassa tuotetuilla uusiutuvilla luonnonvaroilla ja viennin kasvu parantaisivat vaihtotasetta, vahvistaisivat huoltovarmuutta ja lisäisivät energiaomavaraisuutta.

Liiketoimintamahdollisuuksia on monenlaisia. Maataloudessa ravinteiden kierto ja sivuvirtojen hyödyntäminen antavat mahdollisuuksia. Viemme tällä hetkellä ruokaa noin 1,6 miljardin euron arvosta ja siinäkin on kasvupotentiaalia. Metsäteollisuus kehittää määrätietoisesti kokonaan uusia biopohjaisia tuotteita, joiden osuus vientituloista voisi nousta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Puurakentaminen on saanut uutta vauhtia ja puupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö tulee lisääntymään nopeasti.

Bioenergian alalla suomalainen osaaminen on maailmanluokkaa. Vahvoja aloja ovat myös biokemialliset menetelmät, sellutehtaiden keittoteknologiat ja entsyymien valmistus biomassan jalostuksessa. Prosessikemian ja bio- ja nanoteknologian yhdistelmillä voidaan synnyttää uutta tuotantoteknologiaa.

Myös muita mahdollisuuksia löytyy. Biologisten lääkkeiden merkitys kasvaa. Elävissä soluissa yleensä geenitekniikan avulla valmistettavia biologisia lääkkeitä käytetään muun muassa reuman, syöpien ja diabeteksen hoitoon. Ympäristöteknologian (cleantech) nimeen vannotaan paljon. Puhtaan veden saatavuus, ympäristön kemikalisoituminen ja kasvihuonepäästöjen rajoittaminen avaavat ovia viennille.

Jos kaikki sujuu hyvin, Suomi on vuonna 2025 maailman johtavia biotalousmaita valituilla osa-alueilla. Maahamme on syntynyt runsaasti uusia biotalouden kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja on tullut tuhansia. Kun katselee Hämeen maisemia, niin meillä on tarjottavana oma osuutemme tähän kehitykseen.

Jari Koskinen
maa- ja metsätalousministeri

Kolumni on aikaisemmin julkaistu 30.8.2013 Hämeen Sanomissa.