MENU
Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston kolumni: Biotalous kestävän kasvun lähteenä

Kokoo­muksen ympäris­tö­ver­koston kolumni: Biotalous kestävän kasvun lähteenä

Julkaistu: 04.10.2013 Uncategorized

?Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elintarvike-, metsä- ja energia­teol­li­suu­dessa. Kuitenkaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­louden mahdol­li­suudet eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­lisen tahto­tilan biota­louden kehit­tä­mi­seksi?, kirjoittaa maa- ja metsä­ta­lous­mi­nisteri Jari Koskinen.

Tulevai­suu­dessa talou­del­linen kasvu on pystyttävä tuottamaan merkit­tä­västi nykyistä pienem­mällä ympäris­tö­kuor­malla. Vihreä kasvu on vähähii­li­syyteen ja resurs­si­te­hok­kuuteen perus­tuvaa, ekosys­teemien toimin­ta­kyvyn turvaavaa talou­del­lista kasvua, joka edistää hyvin­vointia ja sosiaa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Vihreää kasvua syntyy, kun perin­teinen teolli­suu­temme vihertyy ja kun syntyy uusia yrityksiä ja uusia liike­toi­min­ta­malleja palve­lemaan vihreää taloutta. Tämän talouden nousua ovat vauhdit­taneet maail­man­luokan haasteet. Näitä ovat maapallon väestön nopea kasvu, luonnon­va­rojen ehtyminen, energia­käytön lisään­ty­minen ja ilmas­ton­muu­toksen hillit­se­minen.

Vihreä kasvu tukee kestävää kehitystä talou­del­lisen toiminnan ja ympäris­tön­suo­jelun rajapin­nassa. Se edellyttää innovaa­tioita, inves­tointeja ja kilpai­lu­kykyä edistäviä olosuh­teita. Kasvun tueksi on laadittu useita strate­gioita globaa­lilla tasolla ja EU:ssa. Myös kansal­lisia strate­gioita on olemassa esimer­kiksi Yhdys­val­loissa, Saksassa, Hollan­nissa ja Ruotsissa. Suomessa valmis­tellaan parhaillaan kansal­lista biota­lous­stra­tegiaa, jonka tavoit­teena on tukea halli­tus­oh­jelmaan kirjattuja vihreän kasvun tavoit­teita.

Vihreä kasvu on Suomelle mahdol­lisuus, mutta kasvu ei synny meilläkään itsestään. Avaina­se­massa ovat yritykset, joille globaalit markkinat tarjoavat uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia. Valmis­teilla olevan kansal­lisen biota­lous­stra­tegian tavoit­teena on luoda suoma­laiseen yhteis­kuntaan sellaiset olosuhteet, että yrityk­sil­lämme on entistä paremmat mahdol­li­suudet pärjätä maailman markki­noilla.

Biotalous määri­tellään uusiu­tuvien luonnon­va­rojen kestä­väksi käytöksi ja hoidoksi sekä luonnon­va­roihin perus­tu­viksi tuotteiksi ja palve­luiksi. Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elintarvike-, metsä- ja energia­teol­li­suu­dessa. Kuitenkaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­louden mahdol­li­suudet eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­lisen tahto­tilan biota­louden kehit­tä­mi­seksi. Oikein toimi­malla biota­lou­desta voi tulla jopa tärkein kasvua­lu­eemme. Runsaat metsä­varat, puhtaat vedet, pelto­bio­massat, teollisten prosessien sivuvirrat ja jätteet ovat arvok­kaita raaka-aineita.

Arvioiden mukaan maamme biota­louden tuotos on tällä hetkellä noin 53 miljardia euroa. Työllisten määrä on noin 275.000 ihmistä. Valmis­teilla olevan biota­lous­stra­tegian tavoit­teena on kaksin­ker­taistaa tuotos 100 miljardiin euroon sekä luoda 100.000 uutta työpaikkaa. Tästä syntyisi myös muita kansan­ta­lou­del­lisia ja yhteis­kun­nal­lisia hyötyjä. Fossii­listen raaka-aineiden korvaa­minen kotimaassa tuote­tuilla uusiu­tu­villa luonnon­va­roilla ja viennin kasvu paran­tai­sivat vaihto­ta­setta, vahvis­tai­sivat huolto­var­muutta ja lisäi­sivät energiao­ma­va­rai­suutta.

Liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia on monen­laisia. Maata­lou­dessa ravin­teiden kierto ja sivuvir­tojen hyödyn­tä­minen antavat mahdol­li­suuksia. Viemme tällä hetkellä ruokaa noin 1,6 miljardin euron arvosta ja siinäkin on kasvu­po­ten­ti­aalia. Metsä­teol­lisuus kehittää määrä­tie­toi­sesti kokonaan uusia biopoh­jaisia tuotteita, joiden osuus vienti­tu­loista voisi nousta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Puura­ken­ta­minen on saanut uutta vauhtia ja puupoh­jaisten liiken­ne­polt­toai­neiden käyttö tulee lisään­tymään nopeasti.

Bioenergian alalla suoma­lainen osaaminen on maail­man­luokkaa. Vahvoja aloja ovat myös bioke­mial­liset menetelmät, sellu­teh­taiden keitto­tek­no­logiat ja entsyymien valmistus biomassan jalos­tuk­sessa. Proses­si­kemian ja bio- ja nanotek­no­logian yhdis­tel­millä voidaan synnyttää uutta tuotan­to­tek­no­logiaa.

Myös muita mahdol­li­suuksia löytyy. Biolo­gisten lääkkeiden merkitys kasvaa. Elävissä soluissa yleensä geeni­tek­niikan avulla valmis­tet­tavia biolo­gisia lääkkeitä käytetään muun muassa reuman, syöpien ja diabe­teksen hoitoon. Ympäris­tö­tek­no­logian (cleantech) nimeen vannotaan paljon. Puhtaan veden saatavuus, ympäristön kemika­li­soi­tu­minen ja kasvi­huo­ne­pääs­töjen rajoit­ta­minen avaavat ovia viennille.

Jos kaikki sujuu hyvin, Suomi on vuonna 2025 maailman johtavia biota­lous­maita valituilla osa-alueilla. Maahamme on syntynyt runsaasti uusia biota­louden kasvu­yri­tyksiä ja uusia työpaikkoja on tullut tuhansia. Kun katselee Hämeen maisemia, niin meillä on tarjot­tavana oma osuutemme tähän kehitykseen.

Jari Koskinen
maa- ja metsä­ta­lous­mi­nisteri

Kolumni on aikai­semmin julkaistu 30.8.2013 Hämeen Sanomissa.


Kokoomus.fi