?Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elin­tar­vike-, metsä- ja ener­gia­teol­li­suu­dessa. Kuiten­kaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­lou­den mahdol­li­suu­det eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­li­sen tahto­ti­lan biota­lou­den kehit­tä­mi­seksi?, kirjoit­taa maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Jari Koski­nen.

Tule­vai­suu­dessa talou­del­li­nen kasvu on pystyt­tävä tuot­ta­maan merkit­tä­västi nykyistä pienem­mällä ympä­ris­tö­kuor­malla. Vihreä kasvu on vähä­hii­li­syy­teen ja resurs­si­te­hok­kuu­teen perus­tu­vaa, ekosys­tee­mien toimin­ta­ky­vyn turvaa­vaa talou­del­lista kasvua, joka edis­tää hyvin­voin­tia ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Vihreää kasvua syntyy, kun perin­tei­nen teol­li­suu­temme viher­tyy ja kun syntyy uusia yrityk­siä ja uusia liike­toi­min­ta­mal­leja palve­le­maan vihreää taloutta. Tämän talou­den nousua ovat vauh­dit­ta­neet maail­man­luo­kan haas­teet. Näitä ovat maapal­lon väes­tön nopea kasvu, luon­non­va­ro­jen ehty­mi­nen, ener­gia­käy­tön lisään­ty­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­nen.

Vihreä kasvu tukee kestä­vää kehi­tystä talou­del­li­sen toimin­nan ja ympä­ris­tön­suo­je­lun raja­pin­nassa. Se edel­lyt­tää inno­vaa­tioita, inves­toin­teja ja kilpai­lu­ky­kyä edis­tä­viä olosuh­teita. Kasvun tueksi on laadittu useita stra­te­gioita globaa­lilla tasolla ja EU:ssa. Myös kansal­li­sia stra­te­gioita on olemassa esimer­kiksi Yhdys­val­loissa, Saksassa, Hollan­nissa ja Ruot­sissa. Suomessa valmis­tel­laan parhail­laan kansal­lista biota­lous­stra­te­giaa, jonka tavoit­teena on tukea halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tuja vihreän kasvun tavoit­teita.

Vihreä kasvu on Suomelle mahdol­li­suus, mutta kasvu ei synny meil­lä­kään itses­tään. Avai­na­se­massa ovat yrityk­set, joille globaa­lit mark­ki­nat tarjoa­vat uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Valmis­teilla olevan kansal­li­sen biota­lous­stra­te­gian tavoit­teena on luoda suoma­lai­seen yhteis­kun­taan sellai­set olosuh­teet, että yrityk­sil­lämme on entistä parem­mat mahdol­li­suu­det pärjätä maail­man mark­ki­noilla.

Biota­lous määri­tel­lään uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kestä­väksi käytöksi ja hoidoksi sekä luon­non­va­roi­hin perus­tu­viksi tuot­teiksi ja palve­luiksi. Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elin­tar­vike-, metsä- ja ener­gia­teol­li­suu­dessa. Kuiten­kaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­lou­den mahdol­li­suu­det eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­li­sen tahto­ti­lan biota­lou­den kehit­tä­mi­seksi. Oikein toimi­malla biota­lou­desta voi tulla jopa tärkein kasvua­lu­eemme. Runsaat metsä­va­rat, puhtaat vedet, pelto­bio­mas­sat, teol­lis­ten proses­sien sivu­vir­rat ja jätteet ovat arvok­kaita raaka-aineita.

Arvioi­den mukaan maamme biota­lou­den tuotos on tällä hetkellä noin 53 miljar­dia euroa. Työl­lis­ten määrä on noin 275.000 ihmistä. Valmis­teilla olevan biota­lous­stra­te­gian tavoit­teena on kaksin­ker­tais­taa tuotos 100 miljar­diin euroon sekä luoda 100.000 uutta työpaik­kaa. Tästä syntyisi myös muita kansan­ta­lou­del­li­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia hyötyjä. Fossii­lis­ten raaka-ainei­den korvaa­mi­nen koti­maassa tuote­tuilla uusiu­tu­villa luon­non­va­roilla ja vien­nin kasvu paran­tai­si­vat vaih­to­ta­setta, vahvis­tai­si­vat huol­to­var­muutta ja lisäi­si­vät ener­giao­ma­va­rai­suutta.

Liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia on monen­lai­sia. Maata­lou­dessa ravin­tei­den kierto ja sivu­vir­to­jen hyödyn­tä­mi­nen anta­vat mahdol­li­suuk­sia. Viemme tällä hetkellä ruokaa noin 1,6 miljar­din euron arvosta ja siinä­kin on kasvu­po­ten­ti­aa­lia. Metsä­teol­li­suus kehit­tää määrä­tie­toi­sesti koko­naan uusia biopoh­jai­sia tuot­teita, joiden osuus vien­ti­tu­loista voisi nousta 50 prosent­tiin vuoteen 2030 mennessä. Puura­ken­ta­mi­nen on saanut uutta vauh­tia ja puupoh­jais­ten liiken­ne­polt­toai­nei­den käyttö tulee lisään­ty­mään nopeasti.

Bioener­gian alalla suoma­lai­nen osaa­mi­nen on maail­man­luok­kaa. Vahvoja aloja ovat myös bioke­mial­li­set mene­tel­mät, sellu­teh­tai­den keit­to­tek­no­lo­giat ja entsyy­mien valmis­tus biomas­san jalos­tuk­sessa. Proses­si­ke­mian ja bio- ja nano­tek­no­lo­gian yhdis­tel­millä voidaan synnyt­tää uutta tuotan­to­tek­no­lo­giaa.

Myös muita mahdol­li­suuk­sia löytyy. Biolo­gis­ten lääk­kei­den merki­tys kasvaa. Elävissä soluissa yleensä geeni­tek­nii­kan avulla valmis­tet­ta­via biolo­gi­sia lääk­keitä käyte­tään muun muassa reuman, syöpien ja diabe­tek­sen hoitoon. Ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian (clean­tech) nimeen vanno­taan paljon. Puhtaan veden saata­vuus, ympä­ris­tön kemi­ka­li­soi­tu­mi­nen ja kasvi­huo­ne­pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­nen avaa­vat ovia vien­nille.

Jos kaikki sujuu hyvin, Suomi on vuonna 2025 maail­man johta­via biota­lous­maita vali­tuilla osa-alueilla. Maahamme on synty­nyt runsaasti uusia biota­lou­den kasvu­yri­tyk­siä ja uusia työpaik­koja on tullut tuhan­sia. Kun katse­lee Hämeen maise­mia, niin meillä on tarjot­ta­vana oma osuu­temme tähän kehi­tyk­seen.

Jari Koski­nen
maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri

Kolumni on aikai­sem­min julkaistu 30.8.2013 Hämeen Sano­missa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa