Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton kolumni: Biota­lous kestä­vän kasvun lähteenä

Kokoo­muk­sen ympä­ris­tö­ver­kos­ton kolumni: Biota­lous kestä­vän kasvun lähteenä

Julkaistu:

?Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elin­tar­vike-, metsä- ja ener­gia­teol­li­suu­dessa. Kuiten­kaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­lou­den mahdol­li­suu­det eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­li­sen tahto­ti­lan biota­lou­den kehit­tä­mi­seksi?, kirjoit­taa maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri Jari Koski­nen.

Tule­vai­suu­dessa talou­del­li­nen kasvu on pystyt­tävä tuot­ta­maan merkit­tä­västi nykyistä pienem­mällä ympä­ris­tö­kuor­malla. Vihreä kasvu on vähä­hii­li­syy­teen ja resurs­si­te­hok­kuu­teen perus­tu­vaa, ekosys­tee­mien toimin­ta­ky­vyn turvaa­vaa talou­del­lista kasvua, joka edis­tää hyvin­voin­tia ja sosi­aa­lista oikeu­den­mu­kai­suutta.

Vihreää kasvua syntyy, kun perin­tei­nen teol­li­suu­temme viher­tyy ja kun syntyy uusia yrityk­siä ja uusia liike­toi­min­ta­mal­leja palve­le­maan vihreää taloutta. Tämän talou­den nousua ovat vauh­dit­ta­neet maail­man­luo­kan haas­teet. Näitä ovat maapal­lon väes­tön nopea kasvu, luon­non­va­ro­jen ehty­mi­nen, ener­gia­käy­tön lisään­ty­mi­nen ja ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­nen.

Vihreä kasvu tukee kestä­vää kehi­tystä talou­del­li­sen toimin­nan ja ympä­ris­tön­suo­je­lun raja­pin­nassa. Se edel­lyt­tää inno­vaa­tioita, inves­toin­teja ja kilpai­lu­ky­kyä edis­tä­viä olosuh­teita. Kasvun tueksi on laadittu useita stra­te­gioita globaa­lilla tasolla ja EU:ssa. Myös kansal­li­sia stra­te­gioita on olemassa esimer­kiksi Yhdys­val­loissa, Saksassa, Hollan­nissa ja Ruot­sissa. Suomessa valmis­tel­laan parhail­laan kansal­lista biota­lous­stra­te­giaa, jonka tavoit­teena on tukea halli­tus­oh­jel­maan kirjat­tuja vihreän kasvun tavoit­teita.

Vihreä kasvu on Suomelle mahdol­li­suus, mutta kasvu ei synny meil­lä­kään itses­tään. Avai­na­se­massa ovat yrityk­set, joille globaa­lit mark­ki­nat tarjoa­vat uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Valmis­teilla olevan kansal­li­sen biota­lous­stra­te­gian tavoit­teena on luoda suoma­lai­seen yhteis­kun­taan sellai­set olosuh­teet, että yrityk­sil­lämme on entistä parem­mat mahdol­li­suu­det pärjätä maail­man mark­ki­noilla.

Biota­lous määri­tel­lään uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kestä­väksi käytöksi ja hoidoksi sekä luon­non­va­roi­hin perus­tu­viksi tuot­teiksi ja palve­luiksi. Suomessa on jo nyt vahvaa biota­loutta muun muassa elin­tar­vike-, metsä- ja ener­gia­teol­li­suu­dessa. Kuiten­kaan nykyi­sillä toimen­pi­teillä biota­lou­den mahdol­li­suu­det eivät täysi­mää­räi­sesti reali­soidu. Siksi tarvit­semme kansal­li­sen tahto­ti­lan biota­lou­den kehit­tä­mi­seksi. Oikein toimi­malla biota­lou­desta voi tulla jopa tärkein kasvua­lu­eemme. Runsaat metsä­va­rat, puhtaat vedet, pelto­bio­mas­sat, teol­lis­ten proses­sien sivu­vir­rat ja jätteet ovat arvok­kaita raaka-aineita.

Arvioi­den mukaan maamme biota­lou­den tuotos on tällä hetkellä noin 53 miljar­dia euroa. Työl­lis­ten määrä on noin 275.000 ihmistä. Valmis­teilla olevan biota­lous­stra­te­gian tavoit­teena on kaksin­ker­tais­taa tuotos 100 miljar­diin euroon sekä luoda 100.000 uutta työpaik­kaa. Tästä syntyisi myös muita kansan­ta­lou­del­li­sia ja yhteis­kun­nal­li­sia hyötyjä. Fossii­lis­ten raaka-ainei­den korvaa­mi­nen koti­maassa tuote­tuilla uusiu­tu­villa luon­non­va­roilla ja vien­nin kasvu paran­tai­si­vat vaih­to­ta­setta, vahvis­tai­si­vat huol­to­var­muutta ja lisäi­si­vät ener­giao­ma­va­rai­suutta.

Liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia on monen­lai­sia. Maata­lou­dessa ravin­tei­den kierto ja sivu­vir­to­jen hyödyn­tä­mi­nen anta­vat mahdol­li­suuk­sia. Viemme tällä hetkellä ruokaa noin 1,6 miljar­din euron arvosta ja siinä­kin on kasvu­po­ten­ti­aa­lia. Metsä­teol­li­suus kehit­tää määrä­tie­toi­sesti koko­naan uusia biopoh­jai­sia tuot­teita, joiden osuus vien­ti­tu­loista voisi nousta 50 prosent­tiin vuoteen 2030 mennessä. Puura­ken­ta­mi­nen on saanut uutta vauh­tia ja puupoh­jais­ten liiken­ne­polt­toai­nei­den käyttö tulee lisään­ty­mään nopeasti.

Bioener­gian alalla suoma­lai­nen osaa­mi­nen on maail­man­luok­kaa. Vahvoja aloja ovat myös bioke­mial­li­set mene­tel­mät, sellu­teh­tai­den keit­to­tek­no­lo­giat ja entsyy­mien valmis­tus biomas­san jalos­tuk­sessa. Proses­si­ke­mian ja bio- ja nano­tek­no­lo­gian yhdis­tel­millä voidaan synnyt­tää uutta tuotan­to­tek­no­lo­giaa.

Myös muita mahdol­li­suuk­sia löytyy. Biolo­gis­ten lääk­kei­den merki­tys kasvaa. Elävissä soluissa yleensä geeni­tek­nii­kan avulla valmis­tet­ta­via biolo­gi­sia lääk­keitä käyte­tään muun muassa reuman, syöpien ja diabe­tek­sen hoitoon. Ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian (clean­tech) nimeen vanno­taan paljon. Puhtaan veden saata­vuus, ympä­ris­tön kemi­ka­li­soi­tu­mi­nen ja kasvi­huo­ne­pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­nen avaa­vat ovia vien­nille.

Jos kaikki sujuu hyvin, Suomi on vuonna 2025 maail­man johta­via biota­lous­maita vali­tuilla osa-alueilla. Maahamme on synty­nyt runsaasti uusia biota­lou­den kasvu­yri­tyk­siä ja uusia työpaik­koja on tullut tuhan­sia. Kun katse­lee Hämeen maise­mia, niin meillä on tarjot­ta­vana oma osuu­temme tähän kehi­tyk­seen.

Jari Koski­nen
maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­teri

Kolumni on aikai­sem­min julkaistu 30.8.2013 Hämeen Sano­missa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.6.2024

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2024

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Hyvä puolue­ko­kous, Muis­tat­teko tunnel­man Kala­joella kaksi vuotta sitten? Ilmassa oli tahtoa ja päät­tä­väi­syyttä. Olimme nähneet, mihin vasem­mis­to­hal­li­tus

15.6.2024

Kokoo­mus valitsi Petteri Orpon jatka­maan puheen­joh­ta­jana

Orpo on ollut puheen­joh­ta­jana yhtä­jak­soi­sesti vuodesta 2016. Päämi­nis­te­rinä hän on ollut kesä­kuusta 2023 alkaen. Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan kausi on kaksi­vuo­ti­nen. Tampe­reella

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

Skip to content