Kokoomuksen Vartiainen: Julkiset työllisyysmenot edesauttavat harvoin pysyvää työllistymistä

Arvoisa puhemies,

Kokoomus ottaa työttömyyden vakavasti.

Suomen työttömyys on noussut trendinomaisesti, suhdanteita myötäillen, vuosikymmenestä toiseen ja samalla ovat kasvaneet työvoimahallinnon menot. Tässä salissa on pitkään ajateltu että työttömyyttä hoidetaan julkisilla työllisyysmenoilla. Syksyn mittaan niitä onkin valiokunnissa käsitelty. Johtopäätös on, että nämä toimet vain harvoin edesauttavat pysyvää työllistymistä.

Hallitus ei mittaa onnistumistaan työllisyysmenojen määrällä, vaan sillä, miten voidaan pysyvästi lisätä työllisyyttä. Määrärahoilla voidaan täydentää hyvin toimivia työmarkkinoita ja huolehtia työttömien työkyvystä. Ne eivät korvaa tepsiviä reformeja.

Suomessa on luvattoman pitkään laiminlyöty sen pohtiminen, mistä työttömyys johtuu. Siihen vaikuttavat sekä suhdanteet että talouden rakenteet sekä näiden puitteissa yritysten ja yksilöiden työmarkkinoilla tekemät valinnat.

Juha Sipilän hallitus on lähtenyt siitä, että työttömyyttä alennetaan pysyvästi, rakenteellisin uudistuksin. Samalla käydään kriittisesti läpi työllisyysmäärärahojen uudelleen kohdentamisen tarpeet.

Hallituksen työllisyysuudistukset voidaan luokitella kolmeen: työllistämisestä kannattavampaa, työnteosta houkuttelevampaa ja työvoimahallinto järkevämmäksi.

Työttömyyden vaihtelu johtuu toki suhdanteista mutta työttömyyden keskimääräinen taso riippuu työmarkkinoiden toimintatavasta johon vaikuttavat työlainsäädäntö, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen toiminta sekä verotus ja sosiaaliturva.

Markkinatalous toimii niin, että palkkojen nousupaine on sitä kovempi mitä alhaisempi on työttömyys. Rakenteellinen eli keskimääräinen työttömyys on sitä korkeampi, mitä kovemmat palkkavaateet ammattiliitoilla ja palkansaajilla on kullakin työttömyystasolla. Työttömyys jämähtää korkealle tasolle, jos palkankorotukset yltyvät koviksi jo korkean työttömyyden tilanteessa. Siksi on elintärkeää laskea Suomen liian korkeaksi kohonnutta kustannustasoa ja yhtä elintärkeää on pitää huolta siitä, että työllisyys voi kasvaa monta vuotta ennen kuin kasvu tukahtuu yltyvään kustannusten nousuun, joka salpaa kilpailukyvyn korjausliikkeen. Neuvottelujärjestelmäämme ylistetään, mutta, uskomatonta kylläkin, tänäkin vuonna pusketaan työvoimakustannuksia ylöspäin pakollisin yleiskorotuksin, vaikka työttömyys hipoo 10 prosenttia.

Niinpä kaikki ne, jotka ennakoivat korkeita korotuksia ensi syksyksi ennustavat samalla Suomelle korkeaa rakenteellista työttömyyttä – ja kaikki jotka yllyttävät ammattiliittoja protestimielellä esitettyihin korkeisiin palkkavaateisiin, lausuvat samalla vaatimuksen ”jos hallituksen toimet eivät miellytä, nostetaanpa rakenteellinen työttömyys Suomessa korkealle”. Onneksi nämäkään uhkaukset eivät ole uskottavia. Ammattiliitot ovat pääosin vastuullisia. Nyt päättyneissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ehdotettiin vuodelle 2017 sellaista sopimusta, joka ei pakota palkkakuluja ylöspäin työehtosopimusperäisin korotuksin. Sitä perusteltiin Suomen edulla, ja Suomen etu ja tavallisen SAK:n jäsenen etu se tietysti on – siinäkin tapauksessa että hallituksen muut toimet harmittaisivatkin.

Arvoisa puhemies

Hallitus alentaa työttömyyttä sekä tarjontaa että kysyntää kohentavin uudistuksin. Ansioturvan maksuajan lyhentäminen vaikuttaa tutkitusti siihen, miten nopeasti työttömät hakeutuvat uudestaan työsuhteisiin. Uudistuksen tasapainottamiseksi alennetaan samalla työllistämisen kynnyksiä, jolloin työtilaisuudet lisääntyvät. Harkinnassa ovat koeajan pidentäminen, vapaaehtoisten määräaikaisten sopimusten helpottaminen sekä ansioturvan käyttäminen starttirahana. Kokoomuksen mielestä tärkein uudistus on paikallista sopimista tukeva ponteva työlainsäädännön uudistaminen, jonka käynnistämisestä hallitus on juuri päättänyt. Vastedes kyetään sekä pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä että suurissakin sopimaan työehdoista vapaammin, niin että työpaikat säilyvät ja lisääntyvät.

Arvoisa puhemies

Vastaus välikysymykseen on suorasukainen. Hallitus on huomannut Suomen työllisyystilanteen vakavuuden ja lähtenyt suomalaisittain kunnianhimoisesti liikkeelle uudistuksin, joilla “synkeä ja näköalaton kehitys” käännetään pysyvällä tavalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa ministeri Lindströmin ja muiden ministerien työlle ja jää odottamaan sitä, että työmarkkinauudistuksia päästään käsittelemään sekä valiokunnissa että tässä salissa.