Kokoo­muksen Vartiainen: Julkiset työlli­syys­menot edesaut­tavat harvoin pysyvää työllis­ty­mistä – kokoomus.fi
MENU
Kokoo­muksen Vartiainen: Julkiset työlli­syys­menot edesaut­tavat harvoin pysyvää työllis­ty­mistä

Kokoo­muksen Vartiainen: Julkiset työlli­syys­menot edesaut­tavat harvoin pysyvää työllis­ty­mistä

Julkaistu: 09.12.2015 Uncategorized

Arvoisa puhemies,

Kokoomus ottaa työttö­myyden vakavasti.

Suomen työttömyys on noussut trendin­omai­sesti, suhdan­teita myötäillen, vuosi­kym­me­nestä toiseen ja samalla ovat kasvaneet työvoi­ma­hal­linnon menot. Tässä salissa on pitkään ajateltu että työttö­myyttä hoidetaan julki­silla työlli­syys­me­noilla. Syksyn mittaan niitä onkin valio­kun­nissa käsitelty. Johto­päätös on, että nämä toimet vain harvoin edesaut­tavat pysyvää työllis­ty­mistä.

Hallitus ei mittaa onnis­tu­mistaan työlli­syys­me­nojen määrällä, vaan sillä, miten voidaan pysyvästi lisätä työlli­syyttä. Määrä­ra­hoilla voidaan täydentää hyvin toimivia työmark­ki­noita ja huolehtia työttömien työky­vystä. Ne eivät korvaa tepsiviä reformeja.

Suomessa on luvat­toman pitkään laimin­lyöty sen pohti­minen, mistä työttömyys johtuu. Siihen vaikut­tavat sekä suhdanteet että talouden rakenteet sekä näiden puitteissa yritysten ja yksilöiden työmark­ki­noilla tekemät valinnat.

Juha Sipilän hallitus on lähtenyt siitä, että työttö­myyttä alennetaan pysyvästi, raken­teel­lisin uudis­tuksin. Samalla käydään kriit­ti­sesti läpi työlli­syys­mää­rä­ra­hojen uudelleen kohden­ta­misen tarpeet.

Halli­tuksen työlli­syy­suu­dis­tukset voidaan luoki­tella kolmeen: työllis­tä­mi­sestä kannat­ta­vampaa, työnteosta houkut­te­le­vampaa ja työvoi­ma­hal­linto järke­väm­mäksi.

Työttö­myyden vaihtelu johtuu toki suhdan­teista mutta työttö­myyden keski­mää­räinen taso riippuu työmark­ki­noiden toimin­ta­ta­vasta johon vaikut­tavat työlain­sää­däntö, ammat­ti­liit­tojen ja työnan­ta­ja­jär­jes­töjen toiminta sekä verotus ja sosiaa­li­turva.

Markki­na­talous toimii niin, että palkkojen nousu­paine on sitä kovempi mitä alhai­sempi on työttömyys. Raken­teel­linen eli keski­mää­räinen työttömyys on sitä korkeampi, mitä kovemmat palkka­vaateet ammat­ti­lii­toilla ja palkan­saa­jilla on kullakin työttö­myys­ta­solla. Työttömyys jämähtää korkealle tasolle, jos palkan­ko­ro­tukset yltyvät koviksi jo korkean työttö­myyden tilan­teessa. Siksi on elintärkeää laskea Suomen liian korkeaksi kohon­nutta kustan­nus­tasoa ja yhtä elintärkeää on pitää huolta siitä, että työllisyys voi kasvaa monta vuotta ennen kuin kasvu tukahtuu yltyvään kustan­nusten nousuun, joka salpaa kilpai­lu­kyvyn korjaus­liikkeen. Neuvot­te­lu­jär­jes­tel­määmme ylistetään, mutta, uskoma­tonta kylläkin, tänäkin vuonna pusketaan työvoi­ma­kus­tan­nuksia ylöspäin pakol­lisin yleis­ko­ro­tuksin, vaikka työttömyys hipoo 10 prosenttia.

Niinpä kaikki ne, jotka ennakoivat korkeita korotuksia ensi syksyksi ennus­tavat samalla Suomelle korkeaa raken­teel­lista työttö­myyttä – ja kaikki jotka yllyt­tävät ammat­ti­liittoja protes­ti­mie­lellä esitet­tyihin korkeisiin palkka­vaa­teisiin, lausuvat samalla vaati­muksen ”jos halli­tuksen toimet eivät miellytä, noste­taanpa raken­teel­linen työttömyys Suomessa korkealle”. Onneksi nämäkään uhkaukset eivät ole uskot­tavia. Ammat­ti­liitot ovat pääosin vastuul­lisia. Nyt päätty­neissä yhteis­kun­ta­so­pi­mus­neu­vot­te­luissa ehdotettiin vuodelle 2017 sellaista sopimusta, joka ei pakota palkka­kuluja ylöspäin työeh­to­so­pi­mus­pe­räisin korotuksin. Sitä perus­teltiin Suomen edulla, ja Suomen etu ja taval­lisen SAK:n jäsenen etu se tietysti on – siinäkin tapauk­sessa että halli­tuksen muut toimet harmit­tai­si­vatkin.

Arvoisa puhemies

Hallitus alentaa työttö­myyttä sekä tarjontaa että kysyntää kohen­tavin uudis­tuksin. Ansio­turvan maksuajan lyhen­tä­minen vaikuttaa tutki­tusti siihen, miten nopeasti työttömät hakeu­tuvat uudestaan työsuh­teisiin. Uudis­tuksen tasapai­not­ta­mi­seksi alennetaan samalla työllis­tä­misen kynnyksiä, jolloin työti­lai­suudet lisään­tyvät. Harkin­nassa ovat koeajan piden­tä­minen, vapaa­eh­toisten määrä­ai­kaisten sopimusten helpot­ta­minen sekä ansio­turvan käyttä­minen start­ti­rahana. Kokoo­muksen mielestä tärkein uudistus on paikal­lista sopimista tukeva ponteva työlain­sää­dännön uudis­ta­minen, jonka käynnis­tä­mi­sestä hallitus on juuri päättänyt. Vastedes kyetään sekä pienissä järjes­täy­ty­mät­tö­missä yrityk­sissä että suuris­sakin sopimaan työeh­doista vapaammin, niin että työpaikat säilyvät ja lisään­tyvät.

Arvoisa puhemies

Vastaus väliky­sy­mykseen on suora­su­kainen. Hallitus on huomannut Suomen työlli­syys­ti­lanteen vakavuuden ja lähtenyt suoma­lai­sittain kunnian­hi­moi­sesti liikkeelle uudis­tuksin, joilla “synkeä ja näköalaton kehitys” käännetään pysyvällä tavalla. Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmä antaa tukensa ministeri Lindströmin ja muiden minis­terien työlle ja jää odottamaan sitä, että työmark­ki­na­uu­dis­tuksia päästään käsit­te­lemään sekä valio­kun­nissa että tässä salissa.


Kokoomus.fi