Kilpailukykyä, kasvua, työpaikkoja

Vierailin kesäkuussa Salossa, jota koettelee Nokian rajut irtisanomiset. Työntekijöiden mielissä oli hyvin vakavia kysymyksiä: kuinka pärjätä jatkossa, mistä rahat asuntolainan lyhennyksiin ja mistä uusi työpaikka?

Valitettavasti yhä useampien suomalaisten kodeissa pohditaan tänä vuonna samoja kysymyksiä. SAK:n yhteenvedon mukaan yritysten ilmoittama irtisanomistarve on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.

Vientiteollisuuden uudet tilaukset ovat pudonneet viidenneksen viime vuodesta. Yritysten kannattavuus on heikentynyt ja yritysten maksamat tuloverot ovat tänä vuonna laskeneet 13 prosenttia.

Eurooppa on useiden arvioiden mukaan ajautunut uuteen taantumaan. Taantuman todennäköisyys myös Suomessa kasvaa.

Suomen rumat luvut kertovat yritysten kilpailukykyongelmasta. Kituliaan kasvun oloissa vain kilpailukykyisimmät yritykset pärjäävät. Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihimme ja vaihtotase on ajautunut alijäämäiseksi.

Yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen tarkoittaa sitä, että tavarat ja palvelut eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Tämä tarkoittaa, että työntekijöitä joudutaan irtisanomaan ja uusia työpaikkoja syntyy aiempaa vähemmän. Kun yritykset maksavat vähemmän palkkoja ja tekevät vähemmän voittoa, myös yhteiskunnan verotulot vähenevät. Mitä huonommin yrityksillä menee, sitä heikompi on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja.

Nyt on tosi kyseessä. Suomi on vedenjakajalla. Tämän vuoksi etsimme hallituksessa joka päivä vastauksia salolaisen työntekijän kysymykseen: mistä uusia työpaikkoja?

Toimiin on jo ryhdytty. Yhteisöveroa on hallituskaudella kevennetty puolitoista prosenttiyksikköä. Käyttöön on otettu teollisuuden kilpailukykyä parantava energiaveroleikkuri. Informaatioteknologia-alan toimintaedellytyksiä on parannettu.

Vuoden alusta otetaan käyttöön uusien työpaikkojen luomiseksi yritysten verokannustimia, kuten tutkimus- ja kehityskannustin ja pääomasijoittamisen kannustin. Lisäksi hallitus tekee päätöksiä, joilla lievennetään rikkidirektiivin haitallisia vaikutuksia yritysten kannattavuuteen.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Hallitus linjaa helmikuun puoliväliriihessään kasvua ja kilpailukykyä vahvistavia toimenpiteitä ja satsauksia niihin. Loppuvuoden kuluessa hallitus muodostaa yhteisen näkemyksen kasvun ja kilpailukyvyn tilanteesta ja tulevaisuudesta. Tarkastelussa ovat esimerkiksi julkisen sektorin tehokkuus, yritykset ja investoinnit sekä työvoima ja inhimillinen pääoma. Tämän arvion pohjalta ryhdytään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta koottuihin toimenpiteisiin kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.

Menolisäyksiin tai suuriin veronkevennyksiin ei tässä tilanteessa ole mahdollisuuksia. Valtio velkaantuu tänä vuonna noin 9,2 miljardilla eurolla. Joka kuudes valtion käyttämä euro on jo nyt lainarahaa. Julkisen talouden tasapainotustavoitteesta on pidettävä kiinni, jotta luottamus Suomea kohtaan säilyy ja säilytämme parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Tämä tarkoittaa yrityksille esimerkiksi vakaata toimintaympäristöä ja edullista rahoitusta sekä sitä kautta mahdollisuutta menestyä ja työllistää.

Tarvitsemme työntekijöiden ja työnantajien jakolinjat sekä eri puolueiden rakentamat raja-aidat ylittävän kansallisen sitoumuksen kilpailukyvyn, kasvun ja työpaikkojen luomisesta. Vaikeassa tilanteessa meidän suomalaisten on kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen!