Vierai­lin kesä­kuussa Salossa, jota koet­te­lee Nokian rajut irti­sa­no­mi­set. Työn­te­ki­jöi­den mielissä oli hyvin vaka­via kysy­myk­siä: kuinka pärjätä jatkossa, mistä rahat asun­to­lai­nan lyhen­nyk­siin ja mistä uusi työpaikka?

Vali­tet­ta­vasti yhä useam­pien suoma­lais­ten kodeissa pohdi­taan tänä vuonna samoja kysy­myk­siä. SAK:n yhteen­ve­don mukaan yritys­ten ilmoit­tama irti­sa­no­mis­tarve on kaksin­ker­tai­nen viime vuoteen verrat­tuna.

Vien­ti­teol­li­suu­den uudet tilauk­set ovat pudon­neet viiden­nek­sen viime vuodesta. Yritys­ten kannat­ta­vuus on heiken­ty­nyt ja yritys­ten maksa­mat tulo­ve­rot ovat tänä vuonna laske­neet 13 prosent­tia.

Eurooppa on usei­den arvioi­den mukaan ajau­tu­nut uuteen taan­tu­maan. Taan­tu­man toden­nä­köi­syys myös Suomessa kasvaa.

Suomen rumat luvut kerto­vat yritys­ten kilpai­lu­ky­ky­on­gel­masta. Kitu­li­aan kasvun oloissa vain kilpai­lu­ky­kyi­sim­mät yrityk­set pärjää­vät. Suomen kustan­nus­kil­pai­lu­kyky on heiken­ty­nyt suhteessa kilpai­li­ja­mai­himme ja vaih­to­tase on ajau­tu­nut alijää­mäi­seksi.

Yritys­ten kilpai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen tarkoit­taa sitä, että tava­rat ja palve­lut eivät pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Tämä tarkoit­taa, että työn­te­ki­jöitä joudu­taan irti­sa­no­maan ja uusia työpaik­koja syntyy aiem­paa vähem­män. Kun yrityk­set maksa­vat vähem­män palk­koja ja teke­vät vähem­män voit­toa, myös yhteis­kun­nan vero­tu­lot vähe­ne­vät. Mitä huonom­min yrityk­sillä menee, sitä heikompi on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­pohja.

Nyt on tosi kyseessä. Suomi on veden­ja­ka­jalla. Tämän vuoksi etsimme halli­tuk­sessa joka päivä vastauk­sia salo­lai­sen työn­te­ki­jän kysy­myk­seen: mistä uusia työpaik­koja?

Toimiin on jo ryhdytty. Yhtei­sö­ve­roa on halli­tus­kau­della keven­netty puoli­toista prosent­tiyk­sik­köä. Käyt­töön on otettu teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä paran­tava ener­gia­ve­ro­leik­kuri. Infor­maa­tio­tek­no­lo­gia-alan toimin­tae­del­ly­tyk­siä on paran­nettu.

Vuoden alusta otetaan käyt­töön uusien työpaik­ko­jen luomi­seksi yritys­ten vero­kan­nus­ti­mia, kuten tutki­mus- ja kehi­tys­kan­nus­tin ja pääoma­si­joit­ta­mi­sen kannus­tin. Lisäksi halli­tus tekee päätök­siä, joilla lieven­ne­tään rikki­di­rek­tii­vin haital­li­sia vaiku­tuk­sia yritys­ten kannat­ta­vuu­teen.

Tämä ei kuiten­kaan vielä riitä. Halli­tus linjaa helmi­kuun puoli­vä­li­rii­hes­sään kasvua ja kilpai­lu­ky­kyä vahvis­ta­via toimen­pi­teitä ja satsauk­sia niihin. Loppu­vuo­den kuluessa halli­tus muodos­taa yhtei­sen näke­myk­sen kasvun ja kilpai­lu­ky­vyn tilan­teesta ja tule­vai­suu­desta. Tarkas­te­lussa ovat esimer­kiksi julki­sen sekto­rin tehok­kuus, yrityk­set ja inves­toin­nit sekä työvoima ja inhi­mil­li­nen pääoma. Tämän arvion pohjalta ryhdy­tään laajasti yhteis­kun­nan eri sekto­reilta koot­tui­hin toimen­pi­tei­siin kasvun ja työl­li­syy­den paran­ta­mi­seksi.

Meno­li­säyk­siin tai suuriin veron­ke­ven­nyk­siin ei tässä tilan­teessa ole mahdol­li­suuk­sia. Valtio velkaan­tuu tänä vuonna noin 9,2 miljar­dilla eurolla. Joka kuudes valtion käyt­tämä euro on jo nyt laina­ra­haa. Julki­sen talou­den tasa­pai­no­tus­ta­voit­teesta on pidet­tävä kiinni, jotta luot­ta­mus Suomea kohtaan säilyy ja säily­tämme parhaan mahdol­li­sen luot­to­luo­ki­tuk­sen. Tämä tarkoit­taa yrityk­sille esimer­kiksi vakaata toimin­taym­pä­ris­töä ja edul­lista rahoi­tusta sekä sitä kautta mahdol­li­suutta menes­tyä ja työl­lis­tää.

Tarvit­semme työn­te­ki­jöi­den ja työnan­ta­jien jako­lin­jat sekä eri puoluei­den raken­ta­mat raja-aidat ylit­tä­vän kansal­li­sen sitou­muk­sen kilpai­lu­ky­vyn, kasvun ja työpaik­ko­jen luomi­sesta. Vaikeassa tilan­teessa meidän suoma­lais­ten on kyet­tävä puhal­ta­maan yhteen hiileen!

Lisää sisältöä samassa kategoriassa