Kokoomus.fi
Kilpai­lu­kykyä, kasvua, työpaikkoja

Kilpai­lu­kykyä, kasvua, työpaikkoja

Julkaistu: 6.11.12 Uutiset

Vierailin kesäkuussa Salossa, jota koettelee Nokian rajut irtisa­no­miset. Työnte­ki­jöiden mielissä oli hyvin vakavia kysymyksiä: kuinka pärjätä jatkossa, mistä rahat asunto­lainan lyhen­nyksiin ja mistä uusi työpaikka?

Valitet­ta­vasti yhä useampien suoma­laisten kodeissa pohditaan tänä vuonna samoja kysymyksiä. SAK:n yhteen­vedon mukaan yritysten ilmoittama irtisa­no­mis­tarve on kaksin­ker­tainen viime vuoteen verrattuna.

Vienti­teol­li­suuden uudet tilaukset ovat pudonneet viiden­neksen viime vuodesta. Yritysten kannat­tavuus on heiken­tynyt ja yritysten maksamat tuloverot ovat tänä vuonna laskeneet 13 prosenttia.

Eurooppa on useiden arvioiden mukaan ajautunut uuteen taantumaan. Taantuman toden­nä­köisyys myös Suomessa kasvaa.

Suomen rumat luvut kertovat yritysten kilpai­lu­ky­ky­on­gel­masta. Kituliaan kasvun oloissa vain kilpai­lu­ky­kyi­simmät yritykset pärjäävät. Suomen kustan­nus­kil­pai­lukyky on heiken­tynyt suhteessa kilpai­li­ja­mai­himme ja vaihtotase on ajautunut alijää­mäi­seksi.

Yritysten kilpai­lu­kyvyn heikke­ne­minen tarkoittaa sitä, että tavarat ja palvelut eivät pärjää kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Tämä tarkoittaa, että työnte­ki­jöitä joudutaan irtisa­nomaan ja uusia työpaikkoja syntyy aiempaa vähemmän. Kun yritykset maksavat vähemmän palkkoja ja tekevät vähemmän voittoa, myös yhteis­kunnan verotulot vähenevät. Mitä huonommin yrityk­sillä menee, sitä heikompi on hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tus­pohja.

Nyt on tosi kyseessä. Suomi on veden­ja­ka­jalla. Tämän vuoksi etsimme halli­tuk­sessa joka päivä vastauksia salolaisen työnte­kijän kysymykseen: mistä uusia työpaikkoja?

Toimiin on jo ryhdytty. Yhtei­sö­veroa on halli­tus­kau­della keven­netty puoli­toista prosent­tiyk­sikköä. Käyttöön on otettu teolli­suuden kilpai­lu­kykyä parantava energia­ve­ro­leikkuri. Infor­maa­tio­tek­no­logia-alan toimin­tae­del­ly­tyksiä on paran­nettu.

Vuoden alusta otetaan käyttöön uusien työpaik­kojen luomi­seksi yritysten verokan­nus­timia, kuten tutkimus- ja kehitys­kan­nustin ja pääoma­si­joit­ta­misen kannustin. Lisäksi hallitus tekee päätöksiä, joilla lieven­netään rikki­di­rek­tiivin haital­lisia vaiku­tuksia yritysten kannat­ta­vuuteen.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Hallitus linjaa helmikuun puoli­vä­li­rii­hessään kasvua ja kilpai­lu­kykyä vahvis­tavia toimen­pi­teitä ja satsauksia niihin. Loppu­vuoden kuluessa hallitus muodostaa yhteisen näkemyksen kasvun ja kilpai­lu­kyvyn tilan­teesta ja tulevai­suu­desta. Tarkas­te­lussa ovat esimer­kiksi julkisen sektorin tehokkuus, yritykset ja inves­toinnit sekä työvoima ja inhimil­linen pääoma. Tämän arvion pohjalta ryhdytään laajasti yhteis­kunnan eri sekto­reilta koottuihin toimen­pi­teisiin kasvun ja työlli­syyden paran­ta­mi­seksi.

Menoli­säyksiin tai suuriin veron­ke­ven­nyksiin ei tässä tilan­teessa ole mahdol­li­suuksia. Valtio velkaantuu tänä vuonna noin 9,2 miljar­dilla eurolla. Joka kuudes valtion käyttämä euro on jo nyt laina­rahaa. Julkisen talouden tasapai­no­tus­ta­voit­teesta on pidettävä kiinni, jotta luottamus Suomea kohtaan säilyy ja säily­tämme parhaan mahdol­lisen luotto­luo­ki­tuksen. Tämä tarkoittaa yrityk­sille esimer­kiksi vakaata toimin­taym­pä­ristöä ja edullista rahoi­tusta sekä sitä kautta mahdol­li­suutta menestyä ja työllistää.

Tarvit­semme työnte­ki­jöiden ja työnan­tajien jakolinjat sekä eri puolueiden raken­tamat raja-aidat ylittävän kansal­lisen sitou­muksen kilpai­lu­kyvyn, kasvun ja työpaik­kojen luomi­sesta. Vaikeassa tilan­teessa meidän suoma­laisten on kyettävä puhal­tamaan yhteen hiileen!


Kokoomus.fi