Katainen: Suu säkkiä myöten

Tänä syksynä suomalaiset päättäjät ovat vaikeiden ratkaisujen edessä. Tiedämme kaikki, että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on uudistettava, jotta se kestää tulevien vuosien koettelemukset. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa on pitkällä aikavälillä yhdeksän miljardin euron vuosittainen aukko, eli julkisen talouden kestävyysvaje. Ensi vuonna valtio joutuu ottamaan menojensa kattamiseksi 6,6 miljardia euroa ja kuntasektori kaksi miljardia euroa uutta velkaa.

Pidemmällä aikavälillä Suomen haasteet liittyvät huoltosuhteen heikkenemiseen. Työikäisten ihmisten määrä vähenee joka vuosi. Työtä tehdään tulevaisuudessa yhä vähemmän samalla kun palveluiden tarve kasvaa. Toiseksi meitä haastaa teollisuuden rakennemuutos, joka on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Työpaikkoja vähenee enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Heikon talouskehityksen seurauksena Suomen julkisten menojen osuus koko taloudesta on noussut korkeimmilleen 15 vuoteen.

Tällaisessa tilanteessa päättäjät ovat arvovalintojen edessä. Haluammeko mieluummin lisätä tehdyn työn määrää vai verotammeko työtä tekeviä suomalaisia nykyistä enemmän? Onko julkisen sektorin rakenteiden muuttaminen parempi vaihtoehto kuin palveluista nyrhiminen ja kuntien loputon velkaantuminen? Olemmeko valmiit tinkimään joistakin vähemmän tärkeistä palveluista, jotta rahat riittäisivät paremmin kaikkein tärkeimpien palveluiden rahoittamiseen?

Joku päättäjä voi tulla siihenkin johtopäätökseen, että kaikki nämä päätökset ovat liian vaikeita. Tämä vaihtoehto tarkoittaa Suomen velkaantumista ja näivettymistä. Tällöin näitä arvovalintoja joudutaan tekemään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtoja ei enää ole.

Hallitus ei suostu lykkäämään Suomen ongelmien ratkaisemista tulevaisuuteen. Olemme päättäneet tehdä ne uudistukset, joita Suomen kestävä hyvinvointi edellyttää.

Hallituksen sopima rakennepoliittinen ohjelma perustuu kolmelle kivijalalle. Ensinnäkin, teemme joukon päätöksiä, jotka lisäävät työnteon määrää Suomessa. Toiseksi, vahvistamme yritysten edellytyksiä kasvaa ja luoda Suomeen työpaikkoja. Kolmanneksi, uudistamme suomalaisia kuntia kestämään tulevien vuosikymmenien haasteet.

Suomi on toistaiseksi nopeasta velkaantumisesta huolimatta kyennyt säilyttämään talouden uskottavuuden. Suomen luottoluokitukseksi vahvistettiin perjantaina AAA, eli paras mahdollinen. Suomea on nyt kuitenkin varoitettu, että elleivät rakenteelliset uudistukset etene, niin tällöin myös Suomen talouden uskottavuus heikkenee. Tämä tarkoittaisi korkeampia lainakorkoja niin valtiolle ja kunnille, yrityksille kuin suomalaisille asuntovelallisillekin. Talouden uskottavuuden heikkeneminen olisi myrkkyä talouskasvulle ja työllisyydelle.

Työn määrää lisätään

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeesta lisäämällä työvoiman tarjontaa sekä lisäämällä suomalaisten yritysten edellytyksiä luoda Suomeen uusia työpaikkoja

Hallitus on sitoutunut joukkoon päätöksiä, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten osallistumista työmarkkinoille. On olennaista hahmottaa, että työpaikkojen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä on mukana työelämässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja. Tiedämme kansainvälisen tutkimuksen perusteella, että mitä suurempi osallistumisaste työmarkkinoille, sitä alhaisempi on myös työttömyysaste pitkällä aikavälillä.

Toisaalta hallitus on tehnyt joukon päätöksiä, joiden tavoitteena on luoda paremmat edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Tämä tarkoittaa työllistämisen kustannusten ja kynnyksen alentamista, yksityisten investointien kannustamista ja myös julkisia investointeja.

Tehokkaampi kuntasektori

Toinen osa kestävyysvajeesta, noin viisi miljardia euroa on tarkoitus kattaa tehostamalla kunnallisia palveluita, eheyttämällä kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita uudistamalla.

Kuntien ratkaisevaa merkitystä julkisen talouden osana osoittaa muun muassa se, että kuntien menot ovat lähes kolmannes julkisen talouden kokonaismenoista ja julkisesta kulutuksesta peräti kaksi kolmasosaa. Kuntasektorilla työskentelee noin 460 000 henkilöä, eli lähes 20 % koko kansantalouden työllisistä. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kunnat näyttävät suuntaa koko julkisen talouden kestävyydelle.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia miljardilla eurolla. Kuntien rahoitusta on valtion nopean velkaantumisen vuoksi jouduttu viime vuosina vähentämään. Tämän vuoksi on perusteltuja, että vastaavasti myös tehtäviä ja velvoitteita kyetään karsimaan. Tilanne, jossa yksin karsitaan kuntien rahoitusta, mutta samalla velvoitetaakka säilyy ennallaan ei ole kuntia kohtaan reilu.

Kuntien tehtävien vähentämisessä kyse on siitä, että mitä palveluita kunnalla on velvollisuus järjestää. Voitaisiinko joistakin vähemmän tärkeistä palveluista luopua, jotta rahat riittäisivät paremmin niihin kaikkein tärkeimpiin palveluihin? Normien keventämisellä paikallispäättäjille annetaan nykyistä enemmän mahdollisuuksia itse päättää, millä tavalla ne haluavat palvelut järjestää kuntalaisille. Kun kuntien sääntelyä kevennetään, kuntapäättäjien valta ja vastuu palveluista kasvaa. Tämä on hyvä asia.

Ministeriöt ovat tehneet ensimmäiset ehdotuksensa tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta, mutta lopputulos jäi kauas tavoitellusta. Nyt ministeriöt joutuvat täydentämään esityksiään siten, että miljardin euron lista saadaan täyteen. Tämän virkavalmistelun jälkeen hallitus tekee tarvittavat toimet kuntien tehtävien vähentämiseksi, jotta koko julkinen talous saadaan kestävälle pohjalle.

Nämä tulevat olemaan kipeitä, mutta äärimmäisen tarpeellisia päätöksiä.

Savon Sanomat, 20.10.2013