Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Suu säkkiä myöten

Katai­nen: Suu säkkiä myöten

Julkaistu:

Tänä syksynä suoma­lai­set päät­tä­jät ovat vaikei­den ratkai­su­jen edessä. Tiedämme kaikki, että suoma­laista hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa on uudis­tet­tava, jotta se kestää tule­vien vuosien koet­te­le­muk­set. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sessa on pitkällä aika­vä­lillä yhdek­sän miljar­din euron vuosit­tai­nen aukko, eli julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje. Ensi vuonna valtio joutuu otta­maan meno­jensa katta­mi­seksi 6,6 miljar­dia euroa ja kunta­sek­tori kaksi miljar­dia euroa uutta velkaa.

Pidem­mällä aika­vä­lillä Suomen haas­teet liit­ty­vät huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­seen. Työi­käis­ten ihmis­ten määrä vähe­nee joka vuosi. Työtä tehdään tule­vai­suu­dessa yhä vähem­män samalla kun palve­lui­den tarve kasvaa. Toiseksi meitä haas­taa teol­li­suu­den raken­ne­muu­tos, joka on jatku­nut jo yli kymme­nen vuotta. Työpaik­koja vähe­nee enem­män kuin uusia syntyy tilalle. Heikon talous­ke­hi­tyk­sen seurauk­sena Suomen julkis­ten meno­jen osuus koko talou­desta on nous­sut korkeim­mil­leen 15 vuoteen.

Tällai­sessa tilan­teessa päät­tä­jät ovat arvo­va­lin­to­jen edessä. Haluam­meko mieluum­min lisätä tehdyn työn määrää vai vero­tam­meko työtä teke­viä suoma­lai­sia nykyistä enem­män? Onko julki­sen sekto­rin raken­tei­den muut­ta­mi­nen parempi vaih­toehto kuin palve­luista nyrhi­mi­nen ja kuntien lopu­ton velkaan­tu­mi­nen? Olem­meko valmiit tinki­mään jois­ta­kin vähem­män tärkeistä palve­luista, jotta rahat riit­täi­si­vät parem­min kaik­kein tärkeim­pien palve­lui­den rahoit­ta­mi­seen?

Joku päät­täjä voi tulla siihen­kin johto­pää­tök­seen, että kaikki nämä päätök­set ovat liian vaikeita. Tämä vaih­toehto tarkoit­taa Suomen velkaan­tu­mista ja näivet­ty­mistä. Tällöin näitä arvo­va­lin­toja joudu­taan teke­mään siinä vaiheessa, kun vaih­toeh­toja ei enää ole.

Halli­tus ei suostu lykkää­mään Suomen ongel­mien ratkai­se­mista tule­vai­suu­teen. Olemme päät­tä­neet tehdä ne uudis­tuk­set, joita Suomen kestävä hyvin­vointi edel­lyt­tää.

Halli­tuk­sen sopima raken­ne­po­liit­ti­nen ohjelma perus­tuu kolmelle kivi­ja­lalle. Ensin­nä­kin, teemme joukon päätök­siä, jotka lisää­vät työn­teon määrää Suomessa. Toiseksi, vahvis­tamme yritys­ten edel­ly­tyk­siä kasvaa ja luoda Suomeen työpaik­koja. Kolman­neksi, uudis­tamme suoma­lai­sia kuntia kestä­mään tule­vien vuosi­kym­me­nien haas­teet.

Suomi on tois­tai­seksi nopeasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta kyen­nyt säilyt­tä­mään talou­den uskot­ta­vuu­den. Suomen luot­to­luo­ki­tuk­seksi vahvis­tet­tiin perjan­taina AAA, eli paras mahdol­li­nen. Suomea on nyt kuiten­kin varoi­tettu, että ellei­vät raken­teel­li­set uudis­tuk­set etene, niin tällöin myös Suomen talou­den uskot­ta­vuus heik­ke­nee. Tämä tarkoit­taisi korkeam­pia laina­kor­koja niin valtiolle ja kunnille, yrityk­sille kuin suoma­lai­sille asun­to­ve­lal­li­sil­le­kin. Talou­den uskot­ta­vuu­den heik­ke­ne­mi­nen olisi myrk­kyä talous­kas­vulle ja työl­li­syy­delle.

Työn määrää lisä­tään

Halli­tus pyrkii katta­maan puolet noin yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­va­jeesta lisää­mällä työvoi­man tarjon­taa sekä lisää­mällä suoma­lais­ten yritys­ten edel­ly­tyk­siä luoda Suomeen uusia työpaik­koja

Halli­tus on sitou­tu­nut jouk­koon päätök­siä, joiden tavoit­teena on lisätä suoma­lais­ten osal­lis­tu­mista työmark­ki­noille. On olen­naista hahmot­taa, että työpaik­ko­jen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työi­käi­sestä väes­töstä on mukana työelä­mässä, sitä enem­män Suomessa on työpaik­koja. Tiedämme kansain­vä­li­sen tutki­muk­sen perus­teella, että mitä suurempi osal­lis­tu­mi­saste työmark­ki­noille, sitä alhai­sempi on myös työt­tö­myy­saste pitkällä aika­vä­lillä.

Toisaalta halli­tus on tehnyt joukon päätök­siä, joiden tavoit­teena on luoda parem­mat edel­ly­tyk­set uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Tämä tarkoit­taa työl­lis­tä­mi­sen kustan­nus­ten ja kynnyk­sen alen­ta­mista, yksi­tyis­ten inves­toin­tien kannus­ta­mista ja myös julki­sia inves­toin­teja.

Tehok­kaampi kunta­sek­tori

Toinen osa kestä­vyys­va­jeesta, noin viisi miljar­dia euroa on tarkoi­tus kattaa tehos­ta­malla kunnal­li­sia palve­luita, eheyt­tä­mällä kunta­ra­ken­netta sekä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita uudis­ta­malla.

Kuntien ratkai­se­vaa merki­tystä julki­sen talou­den osana osoit­taa muun muassa se, että kuntien menot ovat lähes kolman­nes julki­sen talou­den koko­nais­me­noista ja julki­sesta kulu­tuk­sesta peräti kaksi kolmas­osaa. Kunta­sek­to­rilla työs­ken­te­lee noin 460 000 henki­löä, eli lähes 20 % koko kansan­ta­lou­den työl­li­sistä. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kunnat näyt­tä­vät suun­taa koko julki­sen talou­den kestä­vyy­delle.

Kuntien tehtä­viä ja velvoit­teita on tarkoi­tus karsia miljar­dilla eurolla. Kuntien rahoi­tusta on valtion nopean velkaan­tu­mi­sen vuoksi jouduttu viime vuosina vähen­tä­mään. Tämän vuoksi on perus­tel­tuja, että vastaa­vasti myös tehtä­viä ja velvoit­teita kyetään karsi­maan. Tilanne, jossa yksin karsi­taan kuntien rahoi­tusta, mutta samalla velvoi­te­taakka säilyy ennal­laan ei ole kuntia kohtaan reilu.

Kuntien tehtä­vien vähen­tä­mi­sessä kyse on siitä, että mitä palve­luita kunnalla on velvol­li­suus järjes­tää. Voitai­siinko jois­ta­kin vähem­män tärkeistä palve­luista luopua, jotta rahat riit­täi­si­vät parem­min niihin kaik­kein tärkeim­piin palve­lui­hin? Normien keven­tä­mi­sellä paikal­lis­päät­tä­jille anne­taan nykyistä enem­män mahdol­li­suuk­sia itse päät­tää, millä tavalla ne halua­vat palve­lut järjes­tää kunta­lai­sille. Kun kuntien sään­te­lyä keven­ne­tään, kunta­päät­tä­jien valta ja vastuu palve­luista kasvaa. Tämä on hyvä asia.

Minis­te­riöt ovat tehneet ensim­mäi­set ehdo­tuk­sensa tehtä­vien ja velvoit­tei­den karsi­mi­sesta, mutta loppu­tu­los jäi kauas tavoi­tel­lusta. Nyt minis­te­riöt joutu­vat täyden­tä­mään esityk­si­ään siten, että miljar­din euron lista saadaan täyteen. Tämän virka­val­mis­te­lun jälkeen halli­tus tekee tarvit­ta­vat toimet kuntien tehtä­vien vähen­tä­mi­seksi, jotta koko julki­nen talous saadaan kestä­välle pohjalle.

Nämä tule­vat olemaan kipeitä, mutta äärim­mäi­sen tarpeel­li­sia päätök­siä.

Savon Sano­mat, 20.10.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content