Kokoomus.fi
MENU
Katainen: Suu säkkiä myöten

Katainen: Suu säkkiä myöten

Julkaistu: 21.10.2013 Uutiset

Tänä syksynä suoma­laiset päättäjät ovat vaikeiden ratkai­sujen edessä. Tiedämme kaikki, että suoma­laista hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa on uudis­tettava, jotta se kestää tulevien vuosien koette­le­mukset. Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoi­tuk­sessa on pitkällä aikavä­lillä yhdeksän miljardin euron vuosit­tainen aukko, eli julkisen talouden kestä­vyysvaje. Ensi vuonna valtio joutuu ottamaan menojensa katta­mi­seksi 6,6 miljardia euroa ja kunta­sektori kaksi miljardia euroa uutta velkaa.

Pidem­mällä aikavä­lillä Suomen haasteet liittyvät huolto­suhteen heikke­ne­miseen. Työikäisten ihmisten määrä vähenee joka vuosi. Työtä tehdään tulevai­suu­dessa yhä vähemmän samalla kun palve­luiden tarve kasvaa. Toiseksi meitä haastaa teolli­suuden raken­ne­muutos, joka on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Työpaikkoja vähenee enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Heikon talous­ke­hi­tyksen seurauksena Suomen julkisten menojen osuus koko talou­desta on noussut korkeim­milleen 15 vuoteen.

Tällai­sessa tilan­teessa päättäjät ovat arvova­lin­tojen edessä. Haluammeko mieluummin lisätä tehdyn työn määrää vai verotammeko työtä tekeviä suoma­laisia nykyistä enemmän? Onko julkisen sektorin raken­teiden muutta­minen parempi vaihtoehto kuin palve­luista nyrhi­minen ja kuntien loputon velkaan­tu­minen? Olemmeko valmiit tinkimään joistakin vähemmän tärkeistä palve­luista, jotta rahat riittäi­sivät paremmin kaikkein tärkeimpien palve­luiden rahoit­ta­miseen?

Joku päättäjä voi tulla siihenkin johto­pää­tökseen, että kaikki nämä päätökset ovat liian vaikeita. Tämä vaihtoehto tarkoittaa Suomen velkaan­tu­mista ja näivet­ty­mistä. Tällöin näitä arvova­lintoja joudutaan tekemään siinä vaiheessa, kun vaihtoehtoja ei enää ole.

Hallitus ei suostu lykkäämään Suomen ongelmien ratkai­se­mista tulevai­suuteen. Olemme päättäneet tehdä ne uudis­tukset, joita Suomen kestävä hyvin­vointi edellyttää.

Halli­tuksen sopima raken­ne­po­liit­tinen ohjelma perustuu kolmelle kivija­lalle. Ensin­näkin, teemme joukon päätöksiä, jotka lisäävät työnteon määrää Suomessa. Toiseksi, vahvis­tamme yritysten edelly­tyksiä kasvaa ja luoda Suomeen työpaikkoja. Kolman­neksi, uudis­tamme suoma­laisia kuntia kestämään tulevien vuosi­kym­menien haasteet.

Suomi on toistai­seksi nopeasta velkaan­tu­mi­sesta huoli­matta kyennyt säilyt­tämään talouden uskot­ta­vuuden. Suomen luotto­luo­ki­tuk­seksi vahvis­tettiin perjan­taina AAA, eli paras mahdol­linen. Suomea on nyt kuitenkin varoi­tettu, että elleivät raken­teel­liset uudis­tukset etene, niin tällöin myös Suomen talouden uskot­tavuus heikkenee. Tämä tarkoit­taisi korkeampia laina­korkoja niin valtiolle ja kunnille, yrityk­sille kuin suoma­lai­sille asunto­ve­lal­li­sil­lekin. Talouden uskot­ta­vuuden heikke­ne­minen olisi myrkkyä talous­kas­vulle ja työlli­syy­delle.

Työn määrää lisätään

Hallitus pyrkii kattamaan puolet noin yhdeksän miljardin euron kestä­vyys­va­jeesta lisää­mällä työvoiman tarjontaa sekä lisää­mällä suoma­laisten yritysten edelly­tyksiä luoda Suomeen uusia työpaikkoja

Hallitus on sitou­tunut joukkoon päätöksiä, joiden tavoit­teena on lisätä suoma­laisten osallis­tu­mista työmark­ki­noille. On olennaista hahmottaa, että työpaik­kojen määrä Suomessa ei ole vakio. Mitä suurempi osa työikäi­sestä väestöstä on mukana työelä­mässä, sitä enemmän Suomessa on työpaikkoja. Tiedämme kansain­vä­lisen tutki­muksen perus­teella, että mitä suurempi osallis­tu­mi­saste työmark­ki­noille, sitä alhai­sempi on myös työttö­myy­saste pitkällä aikavä­lillä.

Toisaalta hallitus on tehnyt joukon päätöksiä, joiden tavoit­teena on luoda paremmat edelly­tykset uusien työpaik­kojen synty­mi­selle. Tämä tarkoittaa työllis­tä­misen kustan­nusten ja kynnyksen alenta­mista, yksityisten inves­tointien kannus­ta­mista ja myös julkisia inves­tointeja.

Tehok­kaampi kunta­sektori

Toinen osa kestä­vyys­va­jeesta, noin viisi miljardia euroa on tarkoitus kattaa tehos­ta­malla kunnal­lisia palve­luita, eheyt­tä­mällä kunta­ra­ken­netta sekä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luita uudis­ta­malla.

Kuntien ratkai­sevaa merki­tystä julkisen talouden osana osoittaa muun muassa se, että kuntien menot ovat lähes kolmannes julkisen talouden kokonais­me­noista ja julki­sesta kulutuk­sesta peräti kaksi kolmasosaa. Kunta­sek­to­rilla työsken­telee noin 460 000 henkilöä, eli lähes 20 % koko kansan­ta­louden työlli­sistä. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että kunnat näyttävät suuntaa koko julkisen talouden kestä­vyy­delle.

Kuntien tehtäviä ja velvoit­teita on tarkoitus karsia miljar­dilla eurolla. Kuntien rahoi­tusta on valtion nopean velkaan­tu­misen vuoksi jouduttu viime vuosina vähen­tämään. Tämän vuoksi on perus­teltuja, että vastaa­vasti myös tehtäviä ja velvoit­teita kyetään karsimaan. Tilanne, jossa yksin karsitaan kuntien rahoi­tusta, mutta samalla velvoi­te­taakka säilyy ennallaan ei ole kuntia kohtaan reilu.

Kuntien tehtävien vähen­tä­mi­sessä kyse on siitä, että mitä palve­luita kunnalla on velvol­lisuus järjestää. Voitai­siinko joistakin vähemmän tärkeistä palve­luista luopua, jotta rahat riittäi­sivät paremmin niihin kaikkein tärkeimpiin palve­luihin? Normien keven­tä­mi­sellä paikal­lis­päät­tä­jille annetaan nykyistä enemmän mahdol­li­suuksia itse päättää, millä tavalla ne haluavat palvelut järjestää kunta­lai­sille. Kun kuntien sääntelyä keven­netään, kunta­päät­täjien valta ja vastuu palve­luista kasvaa. Tämä on hyvä asia.

Minis­teriöt ovat tehneet ensim­mäiset ehdotuk­sensa tehtävien ja velvoit­teiden karsi­mi­sesta, mutta loppu­tulos jäi kauas tavoi­tel­lusta. Nyt minis­teriöt joutuvat täyden­tämään esityk­siään siten, että miljardin euron lista saadaan täyteen. Tämän virka­val­mis­telun jälkeen hallitus tekee tarvit­tavat toimet kuntien tehtävien vähen­tä­mi­seksi, jotta koko julkinen talous saadaan kestä­välle pohjalle.

Nämä tulevat olemaan kipeitä, mutta äärim­mäisen tarpeel­lisia päätöksiä.

Savon Sanomat, 20.10.2013


Kokoomus.fi