Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Katai­nen: Halli­tuk­sella kolme keskeistä tehtä­vää

Katai­nen: Halli­tuk­sella kolme keskeistä tehtä­vää

Julkaistu:

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tuk­sen halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2014 edus­kun­nalle anta­nut päämi­nis­teri, Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Jyrki Katai­nen painotti, että halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtä­vää. Ensim­mäi­nen tehtävä on Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen. Toinen tehtävä on paran­taa edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa.

Päämi­nis­te­rin ilmoi­tus halli­tuk­sen poli­tii­kasta vuonna 2014
Puhe edus­kun­nan täysis­tun­nossa
5.2.2014

Arvoisa puhe­mies!

Moni suoma­lai­nen on viime vuosina kysy­nyt, meneekö Suomella hyvin vai huonosti?

Vies­tit ja faktat ovat osin risti­rii­tai­sen tuntui­sia. On hyvää ja on huonoa. Meillä ei ole 1990-luvun kaltaista massa­työt­tö­myyttä, mutta silti meillä on merkit­tä­viä ongel­mia talou­den kanssa. On työt­tö­myyttä ja silti olisi tehtävä työtä pidem­pään. Olemme yksi harvoista Euroo­pan kolmen A:n maasta, mutta Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuutta kysee­na­lais­te­taan. Kasvu­yrit­tä­jyys on nousussa ja inno­vaa­tio­jär­jes­tel­määmme ihail­laan, mutta samalla mene­tämme teol­li­sia työpaik­koja. Maail­malla on paljon kysyn­tää esimer­kiksi suoma­lai­selle vesi-, bioener­gia-, ja muulle clean­tech-osaa­mi­selle, mutta monet perin­tei­set toimia­lat pärjää­vät heikom­min.

Monet asiat ovat meillä hyvin. Suomi on kärki­si­joilla tutki­muk­sissa, joissa arvioi­daan eri maiden vaurautta, kilpai­lu­ky­kyä, tulon­jaon tasai­suutta, inno­va­tii­vi­suutta ja korrup­toi­tu­nei­suu­den vähäi­syyttä. Suomessa on koulu­tettu kansa ja tasa-arvoi­nen yhteis­kun­ta­malli.

Samalla meidän on rehel­li­sesti tunnus­tet­tava myös heik­kou­temme. Ilman merkit­tä­viä korjaus­liik­keitä tule­vai­suu­temme ei ole ruusui­nen.

Arvoisa puhe­mies,

Heik­kou­temme ovat hiipi­neet usei­den vuosien kuluessa. Hitaasti kasau­tu­neita vaikeuk­sia onkin ehkä vaikeampi käsi­tellä kuin nopean romah­duk­sen kärjis­tä­miä ongel­mia.

Suomen kilpai­lu­kyky suhteessa muihin maihin on heiken­ty­nyt. Esimer­kiksi palkat ovat nous­seet tuot­ta­vuutta nopeam­min. Yrityk­set menet­tä­vät nopeasti mark­ki­nao­suut­taan maail­man vien­nistä samaan aikaan kun viemme maail­malle vähem­män arvok­kaita tuot­teita kuin tuomme.

Väes­tön ikään­ty­mi­sen mukana lisään­tyvä palve­lun­tarve, eläke­me­not ja pienen­ty­vät vero­tu­lot eivät ole tulleet meille yllä­tyk­senä. Työi­käis­ten ihmis­ten vähe­ne­mi­nen tarkoit­taa, että myös tehty­jen työtun­tien määrä laskee. Tämä tarkoit­taa hidas­tu­vaa talous­kas­vua.

Myös­kään julki­sen talou­den arviolta yhdek­sän miljar­din euron kestä­vyys­vaje ei ole synty­nyt yhdessä yössä.

Arvoisa puhe­mies,

Tosia­sia on, että me suoma­lai­set emme ole puut­tu­neet ajoissa näihin raken­teel­li­siin ongel­miimme. 2000-luvun alun vahva talous­kasvu peitti alleen Suomen raken­teel­li­sia heik­kouk­sia. Tarvit­ta­via päätök­siä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­ken­teen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajal­laan - koska ei ollut aivan pakko. Meidän ei tarvitse etsiä tähän syyl­li­siä, sillä olemme kaikki täällä. Nyt tarvi­taan rohkeutta ja ratkai­suja.

Arvoisa puhe­mies,

Tällä halli­tuk­sella ei ole enää ollut vaih­toeh­toa jättää ikäviä asioita hoita­matta.

Viimei­set vuodet talou­den ennus­te­lai­tok­set valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä ja Suomen Pankista Etlaan ja Peller­voon ovat vaali­kau­den aikana joutu­neet jatku­vasti tarkis­ta­maan ennus­tei­taan alas­päin. Yksi­kään puolue tässä salissa ei ole esit­tä­nyt niin suuria leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia, että ne olisi­vat tässä talous­ke­hi­tyk­sessä riit­tä­neet tait­ta­maan velkaan­tu­mi­sen. Halli­tus on kolmeen ottee­seen leikan­nut, nosta­nut veroja ja inves­toi­nut kasvuun sen verran, että sen arvioi­tiin riit­tä­vän velka­suh­teen tait­ta­mi­seen. Maali on kuiten­kin aina liik­ku­nut kauem­maksi.

Arvoisa puhe­mies,

Valtion velkaan­tu­mista on kuiten­kin hillitty määrä­tie­toi­sesti. Halli­tus on tehnyt päätök­set noin viiden miljar­din euron meno­sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista.

Kroo­ni­sesti velkaan­tu­van kunta­sek­to­rin tehtä­viä ja velvoit­teita karsi­taan siten, että julki­set menot voivat vähen­tyä noin 1,3 miljar­dilla eurolla.

Suomen elin­kei­no­ra­ken­teen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alen­ta­malla yhtei­sö­ve­roa 20 prosent­tiin, uudis­ta­malla osin­ko­ve­ro­jär­jes­tel­mää sekä luomalla rahoi­tus­oh­jel­mat siemen- ja kasvu­vai­heen yrityk­sille. Tämän viikon perjan­taina julkai­semme uuden rahas­ton, jolla on tarkoi­tus vauh­dit­taa yritys­ten kasvua ja sitä kautta työl­li­syyttä.

Viime syksynä tehty työmark­ki­na­rat­kaisu vaikut­taa osal­taan myön­tei­sesti suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­kyyn.

Synkän suhdan­ne­ti­lan­teen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omai­suutta on myyty ja myyn­ti­tu­loja on kohden­nettu kasvu­hank­kei­siin. Suhdan­ne­ti­lan­netta on lievi­tetty myös viime syksynä anne­tulla työl­li­syys­li­sä­bud­je­tilla.

Julki­sen sekto­rin raken­teita uudis­te­taan. Kunta­ra­ken­teen uudis­tuk­sella pyri­tään luomaan vahvat ja elin­voi­mai­set kunnat, jotta palve­lut voidaan turvata myös tule­vai­suu­dessa. Puolus­tus­voi­mien raken­ne­uu­dis­tuk­sella luodaan kette­rämpi ja tehok­kaampi armeija. Polii­sin hallin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sella on vähen­netty hallin­toa ja lisätty polii­seja. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tuk­sen tavoit­teena on turvata laaduk­kaat palve­lut kokoa­malla sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut yksiin käsiin, sekä järjes­tä­mällä palve­lui­den hallinto ja rahoi­tus tehok­kaalla tavalla.

Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pi­mus piden­tää työuria noin vuodella. Osana raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa mm. opin­to­tuen raken­netta on muutettu ja koti­hoi­don tuen ja vuorot­te­lu­va­paan ehtoja tiuken­nettu. Työt­tö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otetaan käyt­töön suojao­suu­det, joilla kannus­te­taan otta­maan vastaan myös tila­päistä työtä. Suurin yksit­täi­nen koko­nai­suus on ensi syksyyn mennessä neuvo­tel­tava eläke­uu­dis­tus, jonka tavoit­teena on piden­tää keski­mää­räi­siä työuria noin 1,5 vuodella.

Arvoisa puhe­mies,

Kun tauti on vakava, myös lääke on karvas. Halli­tuk­sen teke­mät vaikeat päätök­set vievät kuiten­kin Suomea oike­aan suun­taan. Näiden päätös­ten mitta­luokka on myös aivan muuta kuin mihin jotkut aiem­mat halli­tuk­set ovat pysty­neet - tai joutu­neet.

On myös rehel­listä todeta, että nämä päätök­set eivät vielä riitä. Halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtä­vää.

Halli­tuk­sen ensim­mäi­nen tehtävä on Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen.

Halli­tuk­sen tavoite on velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen vuonna 2015. Tämä edel­lyt­täisi, että talous kasvaisi suhteessa valtion velkaa nopeam­min. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi lyhyellä aika­vä­lillä ainoa keino on leikata menoja ja korot­taa veroja. Jotta suunta olisi kestä­vällä pohjalla, on tehtävä myös pidem­mällä aika­vä­lillä vaikut­ta­via, poten­ti­aa­lista talous­kas­vua vahvis­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Ensi vuonna voimaan astu­vat jo aiem­min pääte­tyt noin miljar­din euron meno­sääs­töt. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi joulu­kuussa, että valtion velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen vuonna 2015 edel­lyt­täisi lisäksi noin kolmen miljar­din euron lisä­so­peu­tus­toi­mia.

On selvää, että mitta­vat sopeu­tus­toi­met leik­kaa­vat jonkin verran talous­kas­vua. Kansain­vä­li­sen tutki­muk­sen perus­teella kiris­tä­vän finans­si­po­li­tii­kan kerroin­vai­ku­tus on noin 0,5-1. Tämä tarkoit­taisi, että vuosi­ta­solla puhuen kolmen miljar­din euron sopeu­tus­toi­met leik­kai­si­vat talous­kas­vua lyhyellä aika­vä­lillä karkeasti 0,75-1,5 prosent­tiyk­si­köllä.

Halli­tuk­sen finans­si­po­li­tii­kan linja­va­linta on tarkan harkin­nan paikka. Velaksi emme voi elää. Velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­nen on meillä joka tapauk­sessa edes­sämme. Toisaalta tiedämme, että vero­jen korot­ta­mi­nen ja meno­jen leik­kaa­mi­nen heiken­tää talous­kas­vua lyhyellä aika­vä­lillä. Budjet­ti­so­peu­tuk­sen koko­luokka ei muutu, vaikka siir­täi­simme tavoi­tet­tamme parilla vuodella. Itse­ään ei kannata pettää sillä, että aktii­vi­sella kasvu­po­li­tii­kalla voisimme saada aikaan kasvun, joka kuit­taisi pois tasa­pai­no­tus­tar­peen vuoden tai kahden sisällä.

Edessä olevat sopeu­tus­toi­met on siis tehtävä kasvun ja työl­li­syy­den kannalta viisaasti. Tämän linja­va­lin­nan tueksi halli­tuk­sen talous­neu­vosto on kysy­nyt Suomen eturi­vin ekono­mis­teilta näke­myk­siä suhdan­ne­po­li­tii­kan ajoi­tuk­sesta ja mitoi­tuk­sesta. Lopul­li­set päätök­set kehys­rii­hen talous­lin­jasta halli­tus tekee maalis­kuussa valtio­va­rain­mi­nis­te­riön tuoreen talous­en­nus­teen pohjalta.

Joka tapauk­sessa luot­ta­muk­sen yllä­pi­tä­mi­nen vaatii konkreet­ti­sia päätök­siä koko sopeu­tus­tar­peen osalta jo tänä keväänä. Se, kuinka toimien aika­tau­lu­tus on viisainta tehdä, on harkit­tava huolella. Toivon, että tähän keskus­te­luun osal­lis­tu­taan mahdol­li­sim­man laajasti.

Pidem­mällä aika­vä­lillä julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den puolus­ta­mi­nen tarkoit­taa kestä­vyys­va­jeen katta­mista. Tämän vuoksi halli­tus on syksyllä laati­nut raken­ne­po­liit­ti­sen ohjel­man. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että jos ohjelma kyetään toimeen­pa­ne­maan tehok­kaasti, se riit­tää katta­maan kestä­vyys­va­jeen.

Julki­sen talou­den uskot­ta­vuus edel­lyt­tää siis väke­vää yhdis­tel­mää meno­sääs­töjä, veron­ko­ro­tuk­sia ja pidem­mällä aika­vä­lillä vaikut­ta­via raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen toinen tehtävä on paran­taa edel­ly­tyk­siä talous­kas­vulle ja yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­ko­jen synty­mi­selle. Kyse on kilpai­lu­ky­kyi­sestä toimin­taym­pä­ris­töstä. Talou­den kasvu­po­ten­ti­aa­lia vahvis­ta­mi­nen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulok­set näky­vät vasta pidem­mällä aika­jän­teellä.

Koska valtion velkaan­tu­mi­nen ei salli elvyt­tä­vää finans­si­po­li­tiik­kaa, kasvua ja työl­li­syyttä on vahvis­tet­tava muilla keinoilla.

Aikai­sem­min tällä vaali­kau­della halli­tus on esimer­kiksi siir­tä­nyt vero­tuk­sen pain­opis­tettä työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta kohti kulut­ta­mi­sen vero­tusta. Toisaalta valtion tase on laitettu töihin ja omai­suutta myymällä on rahoi­tettu kerta­luon­tei­sia inves­toin­teja kasvuun ja työl­li­syy­teen.

Halli­tus on pyytä­nyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä laati­maan kehys­rii­heen mennessä arvion valtion omai­suu­desta. Halli­tuk­sen tavoit­teena on jatkaa tällä vaali­kau­della toteu­tet­tua poli­tiik­kaa, jossa valtion tase laite­taan mahdol­li­sim­man tuot­ta­vaan käyt­töön.

Halli­tus on myös pyytä­nyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riöltä maalis­kuun kehys­rii­heen esityk­siä vero­tuk­sen raken­teen uudis­ta­mi­sesta. Tavoit­teena on, että saamme kerät­tyä vero­tu­loja siten, että se mahdol­li­sim­man vähän hait­taa kasvua ja työl­li­syyttä.

Kasvun edel­ly­tyk­siä vahvis­te­taan myös raken­ne­po­liit­ti­seen ohjel­maan kuulu­villa toimen­pi­teillä. Kehys­rii­heen mennessä halli­tus arvioi esimer­kiksi yritys­tu­kien uudel­leen­koh­den­ta­mista sekä inves­toin­tien lupa­me­net­te­lyi­den keven­tä­mistä.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa. Suomen talou­den ja työpaik­ko­jen tule­vai­suus on tiiviisti kytkök­sissä Euroop­paan.

Viime vuosina Euroo­pan talous on kyntä­nyt poik­keuk­sel­li­sen syvällä. Syitä on monia. Viimei­sen vuosi­kym­me­nen aikana kilpai­lu­ky­vyn heik­ke­ne­mi­nen on vahin­goit­ta­nut Suomen ohella monia Euroo­pan maita. Koti­läk­syt ovat siis jääneet teke­mättä. Jois­sa­kin maissa pank­kien romah­ta­mi­nen on johta­nut vaikeuk­siin. Jois­sa­kin maissa taas hyvien aiko­jen ylivel­kaan­tu­mi­nen on muodos­tu­nut entistä vaka­vam­maksi vaivaksi huonoina aikoina. Toisissa maissa taas nämä kaikki ovat kasau­tu­neet. Finans­si­kriisi päätti korkean kasvun kauden ja paljasti kaikki heik­kou­det ja kasasi vielä lisää lastia entis­ten syntiemme päälle.

Euroo­passa näyt­täisi kuiten­kin olevan tapah­tu­massa käänne. Arviot teol­li­suus­tuo­tan­non kasvusta ovat tästä hyvä esimerkki. Tilanne on kuiten­kin vielä hauras, eikä siksi kannata suurem­min tuulet­taa.

Kun talous eripuo­lilla Euroop­paa elpyy ja se luo ennen pitkää uusia työpaik­koja myös Suomeen. Tämän takia on ollut tarpeen tehdä myös ikävältä tuntu­via euroop­pa­lai­sia päätök­siä. Suoma­lai­set tietä­vät hyvin, että joita­kin maita täytyi tukea, ettei­vät ne olisi ajau­tu­neet talou­del­li­seen kaaok­seen ja vetä­neet meitä muka­naan. Mutta moniko tietää, että Espan­jan ja Irlan­nin tukioh­jel­mat ovat päät­ty­neet ja maat usko­vat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omil­laan?

Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtau­tua tule­vai­suu­teen hieman luot­ta­vai­sem­min.

Arvoisa puhe­mies,

Ei ole sattu­maa, että Euroo­pan talou­den suunta kään­tyy. Sen eteen on tehty paljon työtä. Sen eteen on tehty kipeitä ratkai­suja, useim­mi­ten kovan paineen alla ja hyvin epävar­massa tilan­teessa. Täydel­li­siä ratkai­suja ei ole voinut etsiä oppi­kir­joista, koska sellai­sia kirjoja ei ole ollut olemas­sa­kaan. Päät­tä­mättä ei kuiten­kaan voinut jättää. Piti tehdä päätök­siä parhaan tiedon ja logii­kan varassa. Ei ollut varaa miet­tiä, mikä on epäsuo­sit­tua tai vaikeaa, sillä jos päätök­set olisi jätetty teke­mättä, silloin olisimme tien­neet sukel­ta­vamme syvälle.

Olisiko Suomelle koitu­nut 50 miljar­din euron tappiot, kuten Perus­suo­ma­lais­ten ajatus­paja on rapor­tis­saan arvioi­nut?

Olisiko Suomeen tullut 40 000 työtöntä lisää, kuten Keskus­tan puheen­joh­taja Juha Sipilä on laske­nut?

Kukaan ei tiedä tarkasti. Nämä ovat vain karkeita arvioita, mutta ne anta­vat suun­taa. Ja se suunta on niin pelot­tava, että onneksi emme lähte­neet sille tielle. ? Niitä­kin oli tässä salissa, jotka olisi­vat sen valta­van riskin halun­neet ottaa.

Arvoisa puhe­mies,

Nyt on katsot­tava eteen­päin ja painet­tava päälle.

Euroo­pan talous ja työl­li­syys saadaan nousuun vain uudis­ta­malla raken­teita jäsen­maissa ja edis­tä­mällä järke­vää inte­graa­tiota.

Otan tässä esiin kuusi pain­opis­tettä uudis­tuk­sille.

Ensim­mäi­nen, ja ehkä tärkein, ovat kansal­li­set raken­ne­uu­dis­tuk­set. Vuoden 2014 täytyy olla raken­ne­uu­dis­tus­ten vuosi Euroo­passa. Se koskee meitä kaik­kia ? myös Suomea. Kilpai­lu­ky­vyn paran­nus on jokai­sen maan omilla harteilla.

Toinen on rahoi­tus­mark­ki­noi­den vakaut­ta­mi­nen ja elvyt­tä­mi­nen. Ilman kohtuu­hin­taista rahoi­tusta yrityk­set eivät voi tehdä inves­toin­teja eivätkä luoda työpaik­koja. Tältä osin työ on eden­nyt hyvin. Pankeille on luotu entistä luotet­ta­vampi euroop­pa­lai­nen valvonta ja pank­ki­krii­sien ratkai­suun on luotu vahvat, sijoit­ta­ja­vas­tuuseen perus­tu­vat peli­sään­nöt. Tämä työ pitää nyt saat­taa pikai­sesti loppuun.

Kolmas on Euroo­pan sisä­mark­ki­noi­den suju­vampi toiminta. Kaikki voit­ta­vat, kun tava­rat ja palve­lut liik­ku­vat jouhe­vam­min EU:n sisällä, myös sähköi­sesti.

Neljäs pain­opiste ovat kestä­vät ja tasa­pai­noi­set kauppa- ja inves­toin­ti­so­pi­muk­set EU:n ulko­puo­lis­ten kump­pa­nei­den kanssa. Sopi­mus Yhdys­val­to­jen kanssa loisi maail­man suurim­man vapaa­kauppa-alueen, joka synnyt­täisi kasvua ja työtä myös Suomeen.

Viides uudis­ta­mi­sen kohde on Euroo­pan ener­gia­po­li­tiikka. Emme voi jatkaa toimi­mista kansal­li­sissa siiloissa. Ener­gia­po­li­tiikka on nyt nous­sut EU:n asia­lis­talle, mikä on myön­teistä. Myös komis­sion tuore ilmasto- ja ener­gia­pa­ketti on askel oike­aan suun­taan.

Kuudes kohta on EU-lain­sää­dän­nön järkeis­tä­mi­nen ja virta­vii­vais­ta­mi­nen. Euroop­pa­laista lain­sää­dän­töä tarvi­taan esimer­kiksi sisä­mark­ki­noi­den luomi­seen. Yksi euroop­pa­lai­nen säädös on usein parempi kuin 28 kansal­lista lakia. Asioista on kuiten­kin säädet­tävä EU-tasolla vain kun se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Silloin­kin on varmis­tet­tava, että lain­sää­däntö tukee talous­kas­vua ja työl­li­syyttä eikä lyö kapu­loita talou­den rattai­siin.

Arvoisa puhe­mies,

Koko­nai­suu­tena katsot­tuna Suomen nyky­ti­laa ja tule­vai­suutta, voidaan todeta, että jo tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oike­aan suun­taan, mutta emme ole vielä perillä.

Nyt tehtä­vien lisä­pää­tös­ten tavoit­teena on oltava, että kun vuonna 2017 juhlimme itse­näi­syy­den sadatta vuotta, Suomi on talou­del­li­sesti tasa­pai­noi­nen, avoi­messa kilpai­lussa pärjäävä hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Käänne tähän suun­taan on jo otettu, mutta paljon työtä on vielä edessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content