Katainen: Halli­tuk­sella kolme keskeistä tehtävää – kokoomus.fi
MENU
Katainen: Halli­tuk­sella kolme keskeistä tehtävää

Katainen: Halli­tuk­sella kolme keskeistä tehtävää

Julkaistu: 06.02.2014 Uncategorized

Päämi­nis­terin ilmoi­tuksen halli­tuksen politii­kasta vuonna 2014 eduskun­nalle antanut päämi­nisteri, Kokoo­muksen puheen­johtaja Jyrki Katainen painotti, että halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtävää. Ensim­mäinen tehtävä on Suomen julkisen talouden uskot­ta­vuuden puolus­ta­minen. Toinen tehtävä on parantaa edelly­tyksiä talous­kas­vulle ja yksityisen sektorin työpaik­kojen synty­mi­selle. Kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroopan unionissa.

Päämi­nis­terin ilmoitus halli­tuksen politii­kasta vuonna 2014
Puhe eduskunnan täysis­tun­nossa
5.2.2014

Arvoisa puhemies!

Moni suoma­lainen on viime vuosina kysynyt, meneekö Suomella hyvin vai huonosti?

Viestit ja faktat ovat osin risti­rii­taisen tuntuisia. On hyvää ja on huonoa. Meillä ei ole 1990-luvun kaltaista massa­työt­tö­myyttä, mutta silti meillä on merkit­täviä ongelmia talouden kanssa. On työttö­myyttä ja silti olisi tehtävä työtä pidempään. Olemme yksi harvoista Euroopan kolmen A:n maasta, mutta Suomen julkisen talouden uskot­ta­vuutta kysee­na­lais­tetaan. Kasvu­yrit­täjyys on nousussa ja innovaa­tio­jär­jes­tel­määmme ihaillaan, mutta samalla menetämme teollisia työpaikkoja. Maail­malla on paljon kysyntää esimer­kiksi suoma­lai­selle vesi-, bioenergia-, ja muulle cleantech-osaami­selle, mutta monet perin­teiset toimialat pärjäävät heikommin.

Monet asiat ovat meillä hyvin. Suomi on kärki­si­joilla tutki­muk­sissa, joissa arvioidaan eri maiden vaurautta, kilpai­lu­kykyä, tulonjaon tasai­suutta, innova­tii­vi­suutta ja korrup­toi­tu­nei­suuden vähäi­syyttä. Suomessa on koulu­tettu kansa ja tasa-arvoinen yhteis­kun­ta­malli.

Samalla meidän on rehel­li­sesti tunnus­tettava myös heikkou­temme. Ilman merkit­täviä korjaus­liik­keitä tulevai­suu­temme ei ole ruusuinen.

Arvoisa puhemies,

Heikkou­temme ovat hiipineet useiden vuosien kuluessa. Hitaasti kasau­tu­neita vaikeuksia onkin ehkä vaikeampi käsitellä kuin nopean romah­duksen kärjis­tämiä ongelmia.

Suomen kilpai­lukyky suhteessa muihin maihin on heiken­tynyt. Esimer­kiksi palkat ovat nousseet tuotta­vuutta nopeammin. Yritykset menet­tävät nopeasti markki­nao­suuttaan maailman viennistä samaan aikaan kun viemme maail­malle vähemmän arvok­kaita tuotteita kuin tuomme.

Väestön ikään­ty­misen mukana lisääntyvä palve­lun­tarve, eläke­menot ja pienen­tyvät verotulot eivät ole tulleet meille yllätyksenä. Työikäisten ihmisten vähene­minen tarkoittaa, että myös tehtyjen työtuntien määrä laskee. Tämä tarkoittaa hidas­tuvaa talous­kasvua.

Myöskään julkisen talouden arviolta yhdeksän miljardin euron kestä­vyysvaje ei ole syntynyt yhdessä yössä.

Arvoisa puhemies,

Tosiasia on, että me suoma­laiset emme ole puuttuneet ajoissa näihin raken­teel­lisiin ongel­miimme. 2000-luvun alun vahva talous­kasvu peitti alleen Suomen raken­teel­lisia heikkouksia. Tarvit­tavia päätöksiä esimer­kiksi työurien piden­tä­mi­sestä, kunta­ra­kenteen uudis­ta­mi­sesta tai kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­mi­sesta ei tehty ajallaan - koska ei ollut aivan pakko. Meidän ei tarvitse etsiä tähän syyllisiä, sillä olemme kaikki täällä. Nyt tarvitaan rohkeutta ja ratkaisuja.

Arvoisa puhemies,

Tällä halli­tuk­sella ei ole enää ollut vaihtoehtoa jättää ikäviä asioita hoita­matta.

Viimeiset vuodet talouden ennus­te­lai­tokset valtio­va­rain­mi­nis­te­riöstä ja Suomen Pankista Etlaan ja Pellervoon ovat vaali­kauden aikana joutuneet jatku­vasti tarkis­tamaan ennus­teitaan alaspäin. Yksikään puolue tässä salissa ei ole esittänyt niin suuria leikkauksia ja veron­ko­ro­tuksia, että ne olisivat tässä talous­ke­hi­tyk­sessä riittäneet taittamaan velkaan­tu­misen. Hallitus on kolmeen otteeseen leikannut, nostanut veroja ja inves­toinut kasvuun sen verran, että sen arvioitiin riittävän velka­suhteen taitta­miseen. Maali on kuitenkin aina liikkunut kauem­maksi.

Arvoisa puhemies,

Valtion velkaan­tu­mista on kuitenkin hillitty määrä­tie­toi­sesti. Hallitus on tehnyt päätökset noin viiden miljardin euron menosääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista.

Krooni­sesti velkaan­tuvan kunta­sek­torin tehtäviä ja velvoit­teita karsitaan siten, että julkiset menot voivat vähentyä noin 1,3 miljar­dilla eurolla.

Suomen elinkei­no­ra­kenteen uusiu­tu­mista on vahvis­tettu alenta­malla yhtei­sö­veroa 20 prosenttiin, uudis­ta­malla osinko­ve­ro­jär­jes­telmää sekä luomalla rahoi­tus­oh­jelmat siemen- ja kasvu­vaiheen yrityk­sille. Tämän viikon perjan­taina julkai­semme uuden rahaston, jolla on tarkoitus vauhdittaa yritysten kasvua ja sitä kautta työlli­syyttä.

Viime syksynä tehty työmark­ki­na­rat­kaisu vaikuttaa osaltaan myöntei­sesti suoma­laisen työn kilpai­lu­kykyyn.

Synkän suhdan­ne­ti­lanteen elvyt­tä­mi­seksi valtion tase on laitettu töihin. Valtion omaisuutta on myyty ja myynti­tuloja on kohden­nettu kasvu­hank­keisiin. Suhdan­ne­ti­lan­netta on lievi­tetty myös viime syksynä annetulla työlli­syys­li­sä­bud­je­tilla.

Julkisen sektorin raken­teita uudis­tetaan. Kunta­ra­kenteen uudis­tuk­sella pyritään luomaan vahvat ja elinvoi­maiset kunnat, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevai­suu­dessa. Puolus­tus­voimien raken­ne­uu­dis­tuk­sella luodaan kette­rämpi ja tehok­kaampi armeija. Poliisin hallin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­sella on vähen­netty hallintoa ja lisätty poliiseja. Sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudis­tuksen tavoit­teena on turvata laadukkaat palvelut kokoa­malla sosiaali- ja terveys­pal­velut yksiin käsiin, sekä järjes­tä­mällä palve­luiden hallinto ja rahoitus tehok­kaalla tavalla.

Työuria on piden­netty alusta, keskeltä ja lopusta. Keväällä 2012 solmittu työura­so­pimus pidentää työuria noin vuodella. Osana raken­ne­po­liit­tista ohjelmaa mm. opintotuen raken­netta on muutettu ja kotihoidon tuen ja vuorot­te­lu­vapaan ehtoja tiuken­nettu. Työttö­myys­tur­vassa ja asumis­tuessa otetaan käyttöön suojao­suudet, joilla kannus­tetaan ottamaan vastaan myös tilapäistä työtä. Suurin yksit­täinen kokonaisuus on ensi syksyyn mennessä neuvo­teltava eläke­uu­distus, jonka tavoit­teena on pidentää keski­mää­räisiä työuria noin 1,5 vuodella.

Arvoisa puhemies,

Kun tauti on vakava, myös lääke on karvas. Halli­tuksen tekemät vaikeat päätökset vievät kuitenkin Suomea oikeaan suuntaan. Näiden päätösten mitta­luokka on myös aivan muuta kuin mihin jotkut aiemmat halli­tukset ovat pystyneet - tai joutuneet.

On myös rehel­listä todeta, että nämä päätökset eivät vielä riitä. Halli­tuk­sella on tänä vuonna kolme keskeistä tehtävää.

Halli­tuksen ensim­mäinen tehtävä on Suomen julkisen talouden uskot­ta­vuuden puolus­ta­minen.

Halli­tuksen tavoite on velkaan­tu­misen taitta­minen vuonna 2015. Tämä edellyt­täisi, että talous kasvaisi suhteessa valtion velkaa nopeammin. Tavoitteen saavut­ta­mi­seksi lyhyellä aikavä­lillä ainoa keino on leikata menoja ja korottaa veroja. Jotta suunta olisi kestä­vällä pohjalla, on tehtävä myös pidem­mällä aikavä­lillä vaikut­tavia, poten­ti­aa­lista talous­kasvua vahvis­tavia raken­teel­lisia uudis­tuksia.

Ensi vuonna voimaan astuvat jo aiemmin päätetyt noin miljardin euron menosäästöt. Valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi joulu­kuussa, että valtion velkaan­tu­misen taitta­minen vuonna 2015 edellyt­täisi lisäksi noin kolmen miljardin euron lisäso­peu­tus­toimia.

On selvää, että mittavat sopeu­tus­toimet leikkaavat jonkin verran talous­kasvua. Kansain­vä­lisen tutki­muksen perus­teella kiris­tävän finans­si­po­li­tiikan kerroin­vai­kutus on noin 0,5-1. Tämä tarkoit­taisi, että vuosi­ta­solla puhuen kolmen miljardin euron sopeu­tus­toimet leikkai­sivat talous­kasvua lyhyellä aikavä­lillä karkeasti 0,75-1,5 prosent­tiyk­si­köllä.

Halli­tuksen finans­si­po­li­tiikan linja­va­linta on tarkan harkinnan paikka. Velaksi emme voi elää. Velkaan­tu­misen taitta­minen on meillä joka tapauk­sessa edessämme. Toisaalta tiedämme, että verojen korot­ta­minen ja menojen leikkaa­minen heikentää talous­kasvua lyhyellä aikavä­lillä. Budjet­ti­so­peu­tuksen kokoluokka ei muutu, vaikka siirtäi­simme tavoi­tet­tamme parilla vuodella. Itseään ei kannata pettää sillä, että aktii­vi­sella kasvu­po­li­tii­kalla voisimme saada aikaan kasvun, joka kuittaisi pois tasapai­no­tus­tarpeen vuoden tai kahden sisällä.

Edessä olevat sopeu­tus­toimet on siis tehtävä kasvun ja työlli­syyden kannalta viisaasti. Tämän linja­va­linnan tueksi halli­tuksen talous­neu­vosto on kysynyt Suomen eturivin ekono­mis­teilta näkemyksiä suhdan­ne­po­li­tiikan ajoituk­sesta ja mitoi­tuk­sesta. Lopul­liset päätökset kehys­riihen talous­lin­jasta hallitus tekee maalis­kuussa valtio­va­rain­mi­nis­teriön tuoreen talous­en­nusteen pohjalta.

Joka tapauk­sessa luotta­muksen ylläpi­tä­minen vaatii konkreet­tisia päätöksiä koko sopeu­tus­tarpeen osalta jo tänä keväänä. Se, kuinka toimien aikatau­lutus on viisainta tehdä, on harkittava huolella. Toivon, että tähän keskus­teluun osallis­tutaan mahdol­li­simman laajasti.

Pidem­mällä aikavä­lillä julkisen talouden uskot­ta­vuuden puolus­ta­minen tarkoittaa kestä­vyys­vajeen katta­mista. Tämän vuoksi hallitus on syksyllä laatinut raken­ne­po­liit­tisen ohjelman. Valtio­va­rain­mi­nis­teriö arvioi, että jos ohjelma kyetään toimeen­pa­nemaan tehok­kaasti, se riittää kattamaan kestä­vyys­vajeen.

Julkisen talouden uskot­tavuus edellyttää siis väkevää yhdis­telmää menosäästöjä, veron­ko­ro­tuksia ja pidem­mällä aikavä­lillä vaikut­tavia raken­teel­lisia uudis­tuksia.

Arvoisa puhemies,

Halli­tuksen toinen tehtävä on parantaa edelly­tyksiä talous­kas­vulle ja yksityisen sektorin työpaik­kojen synty­mi­selle. Kyse on kilpai­lu­ky­kyi­sestä toimin­taym­pä­ris­töstä. Talouden kasvu­po­ten­ti­aalia vahvis­ta­minen on pitkä­jän­teistä työtä ja tulokset näkyvät vasta pidem­mällä aikajän­teellä.

Koska valtion velkaan­tu­minen ei salli elvyt­tävää finans­si­po­li­tiikkaa, kasvua ja työlli­syyttä on vahvis­tettava muilla keinoilla.

Aikai­semmin tällä vaali­kau­della hallitus on esimer­kiksi siirtänyt verotuksen painopis­tettä työn ja yrittä­misen verotuk­sesta kohti kulut­ta­misen verotusta. Toisaalta valtion tase on laitettu töihin ja omaisuutta myymällä on rahoi­tettu kerta­luon­teisia inves­tointeja kasvuun ja työlli­syyteen.

Hallitus on pyytänyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riötä laatimaan kehys­riiheen mennessä arvion valtion omaisuu­desta. Halli­tuksen tavoit­teena on jatkaa tällä vaali­kau­della toteu­tettua politiikkaa, jossa valtion tase laitetaan mahdol­li­simman tuottavaan käyttöön.

Hallitus on myös pyytänyt valtio­va­rain­mi­nis­te­riöltä maaliskuun kehys­riiheen esityksiä verotuksen rakenteen uudis­ta­mi­sesta. Tavoit­teena on, että saamme kerättyä verotuloja siten, että se mahdol­li­simman vähän haittaa kasvua ja työlli­syyttä.

Kasvun edelly­tyksiä vahvis­tetaan myös raken­ne­po­liit­tiseen ohjelmaan kuulu­villa toimen­pi­teillä. Kehys­riiheen mennessä hallitus arvioi esimer­kiksi yritys­tukien uudel­leen­koh­den­ta­mista sekä inves­tointien lupame­net­te­lyiden keven­tä­mistä.

Arvoisa puhemies,

Halli­tuksen kolmas tehtävä on jatkaa vaikut­ta­mista Euroopan unionissa. Suomen talouden ja työpaik­kojen tulevaisuus on tiiviisti kytkök­sissä Eurooppaan.

Viime vuosina Euroopan talous on kyntänyt poikkeuk­sel­lisen syvällä. Syitä on monia. Viimeisen vuosi­kym­menen aikana kilpai­lu­kyvyn heikke­ne­minen on vahin­goit­tanut Suomen ohella monia Euroopan maita. Kotiläksyt ovat siis jääneet tekemättä. Joissakin maissa pankkien romah­ta­minen on johtanut vaikeuksiin. Joissakin maissa taas hyvien aikojen ylivel­kaan­tu­minen on muodos­tunut entistä vakavam­maksi vaivaksi huonoina aikoina. Toisissa maissa taas nämä kaikki ovat kasau­tuneet. Finans­si­kriisi päätti korkean kasvun kauden ja paljasti kaikki heikkoudet ja kasasi vielä lisää lastia entisten syntiemme päälle.

Euroo­passa näyttäisi kuitenkin olevan tapah­tu­massa käänne. Arviot teolli­suus­tuo­tannon kasvusta ovat tästä hyvä esimerkki. Tilanne on kuitenkin vielä hauras, eikä siksi kannata suuremmin tuulettaa.

Kun talous eripuo­lilla Eurooppaa elpyy ja se luo ennen pitkää uusia työpaikkoja myös Suomeen. Tämän takia on ollut tarpeen tehdä myös ikävältä tuntuvia euroop­pa­laisia päätöksiä. Suoma­laiset tietävät hyvin, että joitakin maita täytyi tukea, etteivät ne olisi ajautuneet talou­del­liseen kaaokseen ja vetäneet meitä mukanaan. Mutta moniko tietää, että Espanjan ja Irlannin tukioh­jelmat ovat päättyneet ja maat uskovat pärjää­vänsä nyt isojen uudis­tus­tensa jälkeen omillaan?

Edessä on vielä valta­vasti työtä Euroopan kilpai­lu­kyvyn palaut­ta­mi­seksi, mutta voimme nyt suhtautua tulevai­suuteen hieman luotta­vai­semmin.

Arvoisa puhemies,

Ei ole sattumaa, että Euroopan talouden suunta kääntyy. Sen eteen on tehty paljon työtä. Sen eteen on tehty kipeitä ratkaisuja, useim­miten kovan paineen alla ja hyvin epävar­massa tilan­teessa. Täydel­lisiä ratkaisuja ei ole voinut etsiä oppikir­joista, koska sellaisia kirjoja ei ole ollut olemas­sakaan. Päättä­mättä ei kuitenkaan voinut jättää. Piti tehdä päätöksiä parhaan tiedon ja logiikan varassa. Ei ollut varaa miettiä, mikä on epäsuo­sittua tai vaikeaa, sillä jos päätökset olisi jätetty tekemättä, silloin olisimme tienneet sukel­ta­vamme syvälle.

Olisiko Suomelle koitunut 50 miljardin euron tappiot, kuten Perus­suo­ma­laisten ajatuspaja on rapor­tissaan arvioinut?

Olisiko Suomeen tullut 40 000 työtöntä lisää, kuten Keskustan puheen­johtaja Juha Sipilä on laskenut?

Kukaan ei tiedä tarkasti. Nämä ovat vain karkeita arvioita, mutta ne antavat suuntaa. Ja se suunta on niin pelottava, että onneksi emme lähteneet sille tielle. ? Niitäkin oli tässä salissa, jotka olisivat sen valtavan riskin halunneet ottaa.

Arvoisa puhemies,

Nyt on katsottava eteenpäin ja painettava päälle.

Euroopan talous ja työllisyys saadaan nousuun vain uudis­ta­malla raken­teita jäsen­maissa ja edistä­mällä järkevää integraa­tiota.

Otan tässä esiin kuusi painopis­tettä uudis­tuk­sille.

Ensim­mäinen, ja ehkä tärkein, ovat kansal­liset raken­ne­uu­dis­tukset. Vuoden 2014 täytyy olla raken­ne­uu­dis­tusten vuosi Euroo­passa. Se koskee meitä kaikkia ? myös Suomea. Kilpai­lu­kyvyn parannus on jokaisen maan omilla harteilla.

Toinen on rahoi­tus­mark­ki­noiden vakaut­ta­minen ja elvyt­tä­minen. Ilman kohtuu­hin­taista rahoi­tusta yritykset eivät voi tehdä inves­tointeja eivätkä luoda työpaikkoja. Tältä osin työ on edennyt hyvin. Pankeille on luotu entistä luotet­ta­vampi euroop­pa­lainen valvonta ja pankki­kriisien ratkaisuun on luotu vahvat, sijoit­ta­ja­vas­tuuseen perus­tuvat pelisäännöt. Tämä työ pitää nyt saattaa pikai­sesti loppuun.

Kolmas on Euroopan sisämark­ki­noiden sujuvampi toiminta. Kaikki voittavat, kun tavarat ja palvelut liikkuvat jouhe­vammin EU:n sisällä, myös sähköi­sesti.

Neljäs painopiste ovat kestävät ja tasapai­noiset kauppa- ja inves­toin­ti­so­pi­mukset EU:n ulkopuo­listen kumppa­neiden kanssa. Sopimus Yhdys­val­tojen kanssa loisi maailman suurimman vapaa­kauppa-alueen, joka synnyt­täisi kasvua ja työtä myös Suomeen.

Viides uudis­ta­misen kohde on Euroopan energia­po­li­tiikka. Emme voi jatkaa toimi­mista kansal­li­sissa siiloissa. Energia­po­li­tiikka on nyt noussut EU:n asialis­talle, mikä on myönteistä. Myös komission tuore ilmasto- ja energia­pa­ketti on askel oikeaan suuntaan.

Kuudes kohta on EU-lainsää­dännön järkeis­tä­minen ja virta­vii­vais­ta­minen. Euroop­pa­laista lainsää­däntöä tarvitaan esimer­kiksi sisämark­ki­noiden luomiseen. Yksi euroop­pa­lainen säädös on usein parempi kuin 28 kansal­lista lakia. Asioista on kuitenkin säädettävä EU-tasolla vain kun se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista. Silloinkin on varmis­tettava, että lainsää­däntö tukee talous­kasvua ja työlli­syyttä eikä lyö kapuloita talouden rattaisiin.

Arvoisa puhemies,

Kokonai­suutena katsottuna Suomen nykytilaa ja tulevai­suutta, voidaan todeta, että jo tehdyillä ratkai­suilla olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta emme ole vielä perillä.

Nyt tehtävien lisäpää­tösten tavoit­teena on oltava, että kun vuonna 2017 juhlimme itsenäi­syyden sadatta vuotta, Suomi on talou­del­li­sesti tasapai­noinen, avoimessa kilpai­lussa pärjäävä hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. Käänne tähän suuntaan on jo otettu, mutta paljon työtä on vielä edessä.


Kokoomus.fi